Kieliharjoittelu auttaa ymmärtämään venäläistä kulttuuria

Erimielisyydet kansainvälisessä politiikassa ja sopimusten noudattamisessa, pakotteet ja tulehtuneet suhteet – ilmapiiri kansainvälisellä kentällä länsimaiden ja Venäjän välillä on kireä, mutta yhteistyötä on silti tärkeää jatkaa. Aleksanteri-instituutin koordinoima valtakunnallinen venäjän kieliharjoitteluohjelma on yksi esimerkki korkeakoulusektorin ja ruohonjuuritason toimivasta yhteistyöstä venäläisten partnereiden kanssa.

Vuosittain noin 50 venäjän kielen pääaineopiskelijaa kuudesta suomalaisesta yliopistosta lähtee kieliharjoitteluun Tverin valtionyliopistoon Luoteis-Venäjälle tavoitteena paitsi oppia elävää nykykieltä jo opintojen alkuvaiheessa, myös tutustua venäläiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Kipinä ohjelman perustamiseen tuli 2000-luvun alussa Helsingin yliopiston venäjän kielen professori Arto Mustajoelta, joka oli huolissaan suomalaisten opiskelijoiden kielitaidosta. Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena aiempi kieliharjoittelujärjestelmä oli päättynyt ja venäjää Suomessa opettavat yliopistot tarvitsivat uuden, systemaattisen ohjelman.  

Ohjelmalla on edelleen paikkansa yliopistojen opetusohjelmissa.

 — Kieliharjoittelu on tärkeä opintojensa alkuvaiheessa oleville opiskelijoille. Se tarjoaa kätevän väylän opiskella Venäjällä ja kynnys lähteä Venäjälle oman ryhmän kanssa on matala. Koska Tverissä suoritettavat kurssit on integroitu tutkintorakenteeseen, opintopisteet on helppo lukea hyväksi omassa yliopistossa, toteaa kieliharjoittelun ohjausryhmän jäsen Mika Lähteenmäki, venäjän kielen ja kulttuurin professori Jyväskylän yliopistosta.

Yksi tänä kesänä Tverissä opiskelevista opiskelijoista on Iida Falck, joka ennen kaikkea odottaa kieliharjoittelulta spontaaneja puhetilanteita ja uusiin paikkoihin tutustumista Venäjällä. Iidalla on takana 1. vuoden venäjän pääaineopinnot Helsingin yliopistossa, ja hän kokee, että kieliharjoittelu on hyvä lisä intensiivisille ja teoreettisille opinnoille.

 — Uskon, että moni kuluvana lukuvuonna oppimani kielioppisääntö ja teorian palanen kirkastuu, kun pääsen käyttämään kieltä aktiivisesti.

Yhteistyötä kehitetään hankerahoituksen turvin

Valtakunnallisen kieliharjoitteluohjelman pyörittäminen on tärkeä osa Aleksanteri-instituutin kansallista tehtävää. Yksittäiseltä yliopistolta harjoittelun koordinointi haukkaisi turhan suuren määrän resursseja, joten sen keskittäminen on järkevää. Aktiivinen yhteistyö mahdollistaa myös toiminnan kehittämisen.

— Olemme tyytyväisiä yhteistyöhön Tverin yliopiston kanssa, mutta kehitettäviä kohteita myös löytyy. On tärkeää, että kieliharjoittelua on lähdetty viemään uudelle tasolle yhteistyössä Aleksanteri-instituutin, ohjelmaan osallistuvien yliopistojen sekä venäläisten partnerien kanssa, Mika Lähteenmäki sanoo.

Lisäpotkua kehittämiseen saadaan hankerahoituksesta, jonka turvin 10-henkinen ryhmä Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen sekä Åbo Akademin opetus- ja tutkimushenkilökunnan edustajia pääsee osallistumaan yhteisseminaariin Tverissä touko-kesäkuun vaihteessa. Tverin yliopiston kansainvälisen yksikön ja venäjä vieraana kielenä -laitoksen kanssa järjestettävässä seminaarissa tarkastellaan ohjelman kursseja uusista näkökulmista, keskustellaan kaksikielisten (suomi-venäjä) opiskelijoiden opetuksesta ja kehitetään tutorointikäytäntöjä. Asumiseen ja Venäjällä oleskeluun liittyy myös paljon kysymyksiä, jotka vaativat käsittelyä.

Jännitteet länsimaiden ja Venäjän välillä ovat aiheuttaneet sen, että esimerkiksi yhdysvaltalaiset Venäjä-vaihtojen tarjoajat ovat joutuneet arvioimaan mahdollisuutta lähettää opiskelijoita Venäjälle.

 — On tärkeää, että yhteistyö jatkuu, ja koemme, että voimme edelleen tarjota opiskelijoille turvallisen väylän opiskella Venäjällä, Lähteenmäki toteaa.

Iida Falck lähtee Tveriin avoimin mielin.

 — Olen vieraillut Venäjällä aiemminkin, kymmenisen kertaa, mutta pisimmillään vain viikon, kertoo Falck.

Edessä olevalta 10-viikon kieliharjoittelulta hän odottaa paljon antoisia elämyksiä ja uusien asioiden oppimista. 

Rahoituksen valtakunnallisen kieliharjoittelun kehittämiseen myönsi Cultura-säätiön hallinnoima, Suomen eduskunnan perustama valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahasto.

Lue lisää aiheesta: Opetus ja opiskelu yliopistossa