Uutta tutkimusta suomen kielen oppijoiden puheen piirteistä

DigiTala-projektin tutkijat analysoivat suomen oppijoiden puhetta uudessa tutkimuksessaan. Tulokset suomen oppijoiden puheen akustisista piirteistä vahvistavat puheen automaattista arviointia, mutta herättävät myös uusia kysymyksiä.

Yleisen Kielitutkinnon kokeeseen osallistuneiden suomen oppijoiden puheesta analysoitiin muun muassa taukoja ja narinan määrää. Tutkimuksessa selvisi, että artikulaationopeus sekä yhtenäisten puhunnosten välisten katkosten kesto ennustavat hyvin asiantuntijoiden antamia arvioita puheen sujuvuudesta.

Sujuviksi arvioidut puhujat artikuloivat sanoja nopeammin ja pitivät lyhyempiä taukoja puhunnosten välillä kuin epäsujuviksi arvioidut puhujat. Samanlaisia havaintoja on tehty myös muita kieliä tarkastelleissa tutkimuksissa.

Puheen piirteitä mitataan automaattisessa arvioinnissa

Monissa automaattisissa puheen arviointijärjestelmissä mitataan puheentuoton nopeuteen liittyviä akustisia parametreja. Samoja parametreja käytetään myös DigiTalan kehittämässä automaattisessa työkalussa, joka arvioi suullista kielitaitoa suomen ja ruotsin kielissä.

Automaattisen arvioinnin luotettavuuden kannalta on tärkeää tutkia, mitkä puheen piirteet vaikuttavat ihmisten tekemiin arvioihin. Tutkimuksella voidaan myös löytää uusia piirteitä, jotka tekevät automaattisesta arvioinnista tarkempaa.

Edistyneemmät suomenoppijat narisevat enemmän

DigiTalan tutkijat havaitsivat myös, että ylemmän taitotason puhujiksi arvioidut oppijat käyttivät enemmän narisevaa äänenlaatua kuin alemman taitotasoarvion saaneet puhujat. Narina liittyy yleensä matalampaan äänenkorkeuteen ja laskevaan intonaatioon, jotka ovat suomenkieliselle puheelle tyypillisiä piirteitä.  

Suomen kielessä narina on yleistä etenkin puhunnosten lopussa, jolloin äänenkorkeus laskee hyvin matalaksi. On mahdollista, että jotkut edistyneemmät suomen oppijat ovat omaksuneet narisevan äänenlaadun tietoisesti tai tiedostamatta osaksi suomenkielistä puhettaan.

Suurin osa suomen oppijoista ei kuitenkaan narissut lainkaan, joten on vielä epäselvää, voidaanko narinaa mittaamalla parantaa automaattisen arvioinnin tarkkuutta. Narina on monissa kielissä epätyypillinen piirre, joten sen omaksuminen omaan puheeseen voi olla vaikeaa.

Tutkimuksen tuloksia esitellään Speech Prosody -konferenssissa toukokuussa.