Uskontoa tarkastellaan ilmiönä, joka vaikuttaa historiaan, yhteiskuntaan, arvoihin ja globaalin maailman haasteisiin. Uskonnontutkimukseen perehdytään teologian eri oppiaineiden kautta.

Teologian ja uskonnontutkimuksen koulutusohjelmat tarjoavat laaja-alaista uskonnon asiantuntijuuteen tähtäävää koulutusta. Suuntautua voi niin seurakuntiin, uskonnollisten yhteisöjen parissa tehtävään työhön, pedagogisiin tehtäviin kuin erilaisiin asiantuntijatöihin.

− Teologista osaamista tarvitaan yhä enemmän järjestöissä, yrityksissä, tiedonvälityksen ja median palveluksessa sekä julkisen hallinnon tehtävissä. Vapaavalintaisten opintojen osuus voi olla jopa kolmasosa kanditutkinnosta, joten opiskelija voi rakentaa asiantuntemustaan monipuolisesti, kandiohjelman johtaja Risto Uro kertoo.

Koulutusohjelmissa painotetaan tiiviitä yhteyksiä työelämään. Kandiohjelmasta voi jatkaa suoraan teologian ja uskonnontutkimuksen maisteriohjelmaan, mutta kandi antaa myös hyvän monitieteisen pohjan muiden alojen opiskelulle.

Taitoja monikulttuuristuvan yhteiskunnan ja muuttuvan työelämän tarpeisiin

Teologiassa alkuun pääsee useita eri reittejä ja tietoja voi syventää monipuolisesti. Mutta mitä uskonnon asiantuntijuus oikeastaan on?

− Uskonto on elämänalue, josta ihmisillä on voimakkaita mielipiteitä ja reaktioita. Tarjoamme nopeiden ja intuitiivisten kannanottojen sijaan syvempää ymmärrystä, Uro vastaa.

Toisin kuin joskus on ajateltu, uskontojen vaikutus maailmassa ei ole vähenemässä.

− Uskonnolliset ilmiöt ja instituutiot ovat läsnä kaikkialla, kuten ne ovat olleet myös menneinä aikoina. Uskonnot vaikuttavat monin tavoin ihmisten elämään tämän päivän maailmassa: esimerkiksi seksuaalisuuteen, vallankäyttöön, sosiaalisiin suhteisiin sekä sairauden ja kuoleman kohtaamiseen – monikulttuuristumisesta puhumattakaan, Uro jatkaa.

”Jos haluaa ymmärtää ihmistä ja kulttuuria, on pystyttävä tulkitsemaan uskontoa.”

Kohti parempaa maailmaa ja toistemme ymmärtämistä

Teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelman keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia ihmisen kohtaamiseen ja katsomusten väliseen dialogiin sekä työhön hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen puolesta.

− Vaikka tämä saattaa kuulostaa juhlapuheelta, toivon vilpittömästi, että opiskelija saa koulutuksestamme tietoja ja taitoja, jotka auttavat häntä muuttamaan maailmaa tähän suuntaan, Uro sanoo.

Yksittäiset kurssit on rakennettu tukemaan kyseisiä tavoitteita. Opiskella voi vaikkapa miten uskonnot suhteutuvat hyvään elämään ja arvoihin, globalisoitumiseen ja kaupungistumiseen, digitalisaatioon, ympäristökysymyksiin tai ruokaan.

Lisäksi tutkinnot sisältävät poikkitieteellisiä kursseja, joiden lähtökohtana on kokonaan uusi tutkimusala, kuten sukupuolentutkimus kandiohjelmassa tai rituaalitutkimus maisteriohjelmassa.

− Keskiössä on teologinen uskonnon erilaisten tulkintamallien ymmärtäminen, Uro kertoo.

Opetus perustuu teologisessa tiedekunnassa tehtävään korkeatasoiseen tutkimukseen, jonka kohteena ovat muun muassa eurooppalaisen uskonnollisuuden juuret, uskontojen kohtaaminen ja uskonnollisuuden muuttuminen sekä uskontojen suhde yksilöiden ja yhteiskuntien hyvinvointiin. Uutena avauksena on syksystä 2018 alkaen myös islamilainen teologia.

Teologian opinnoissa pääsee haastamaan itseään

Ensimmäisen vuoden opiskelija Inka Pänkäläinen kuvailee teologisen tiedekunnan ilmapiiriä avoimeksi.

− Luennoilla käydyissä keskusteluissa on tullut esille paljon erilaisia näkökulmia, sillä koulutusohjelmassa opiskelee eri-ikäisiä ihmisiä eri taustoista. Tämä on ollut minulle uutta ja opettavaa.

Pänkäläinen haki opiskelemaan teologian ja uskonnontutkimuksen koulutusohjelmaan aihepiirin kiehtovuuden perusteella.

− Muut uskonnot ja kulttuurit kiinnostavat minua. Lisäksi tunne siitä on vahvistunut, että haluan tehdä töitä muita ihmisiä varten ja auttaa heitä.

Pänkäläisen mielestä opinnot eivät ole olleet niin rankkaa pänttäämistä kuin hän kuvitteli. Aikaa on jäänyt myös vapaa-ajalle ja uusiin ihmisiin tutustumiseen.

”Teologiassa kiehtoo mahdollisuus oppia itselle jotain uutta.”

Tulevia kursseja teologian fuksi odottaa innolla.

− Opintojen alkuvaihe on ollut mielenkiintoista ja uskon että kiinnostavuus vain lisääntyy opintojen edistyessä. Asioita on päässyt pohtimaan ja omaa oppimista käsittelemään muun muassa pienryhmätyöskentelyn ja esseiden kautta.

Kokemustensa perusteella Pänkäläinen kumoaa sitkeässä elävät mielikuvat siitä, että teologisessa tiedekunnassa opiskeltaisiin vain papeiksi ja että opiskelu olisi luonteeltaan uskonnollista.

− Teologisessa kaikille on oma paikkansa. Suosittelen vilpittömästi opiskelemista täällä jo tiedekunnan monialaisuuden perusteella.