Varpusen vuosi 2020 alkoi kevätvarpusten täydennyskoulutuksen aloituksella ja syksyn varpusten täydennyskoulutuksen päättämisellä. Järjestimme perjantaina 24.1.2020 yhteisen seminaarin, johon osallistuivat varpuslaiset sekä kaikki vieraiden kielten opettajaopiskelijat osana kevään ainedidaktiikan kurssiaan. Tilaisuus oli aineenopettajankoulutuksenkin näkökulmasta historiallinen, sillä saimme näin integroitua täydennyskoulutuksen seminaarin kieltenopettajien opintojaksoon.

Tilaisuuden ytimessä olivat syksyn varpusten kokemukset ja tuotokset. Varpusen molemmissa täydennyskoulutuksissa osallistujien tehtävänä on työstää joko yksin tai ryhmissä pedagogisesti suunniteltuja tuntisuunnitelmia ja toimia tutorina kolmelle muulle varhennettua aloittavalle opettajalle. Tuntisuunnitelmien taustalla oli ajatus, että materiaalia varhennettuun kieltenopetukseen on verkosta ja muualta löydettävissä paljon, mutta materiaalin käyttäminen pedagogisesti suunnitelluissa opetustuokioissa on haastavampaa. Siksi tehtävän tarkoituksena ei ollut sinänsä tuottaa uutta materiaalia vaan käyttää mahdollisuuksien mukaan tarjolla olevaa materiaalia ja suunnitella sen ympärille ja tueksi pedagoginen suunnitelma. Varpusen kahden täydennyskoulutuksen aikana syntyy tuntisuunnitelmia noin vuoden opetuksen ajalle, joten niistä tulee toiveiden mukaan hyvin käyttökelpoinen resurssi varhennetun opettajille. Tuntisuunnitelmissa ohjeistettiin myös pitämään mielessä laaja-alaisen oppisen taidot ja esimerkiksi uusissa opetussuunnitelmissa aiempaa enemmän painoarvoa saanut kielitietoisuus.

Osallistujat oli jaettu täydennyskoulutuksen ajaksi pienryhmiin muun muassa sen mukaan, miten tuttua varhennettu kieltenopetus heille oli. Jokaisessa noin neljän hengen ryhmässä oli myös vähintään yksi luokanopettaja ja yksi aineenopettaja. Näin saimme heterogeenisyyttä myös opettajien koulutustaustan ja opettajakokemuksen mukaan. Tavoitteena oli, että opettajat oppisivat toistensa kokemuksista ja oppisivat entistä enemmän arvostamaan toisenlaisen opettajan koulutusta ja asiantuntijuutta.

Seminaarin avasi Kaisa Hahl, kasvatustieteellisen tiedekunnan kielididaktiikan yliopistonlehtori ja aineenopettajankoulutuksen vastuuhenkilö, joka on myös Varpusen hankkeen johtaja. Seuraavaksi puolet syksyn osallistujista esittelivät tuntisuunnitelmiaan ja puolet kertoivat tutorointikokemuksistaan. Ne kolme ryhmää, jotka esittelivät tuntisuunnitelmiaan, olivat päättäneet tehdä tuntisuunnitelmakokonaisuuksia, jotka perustuivat tiettyyn tarinaan tai aiheeseen. Heille annettiin ohjeistukseksi kuvailla omaa tuntisuunnitelmakokonaisuuttaan ja esimerkiksi kertoa, millaista yhteistyötä he olivat prosessin aikana tehneet, millaisia materiaaleja tai työtapoja he tykkäävät itse käyttää omassa opetuksessaan ja mitä uusi varhentaja tarvitsee päästääkseen alkuun. Seminaarissa saimme tutustua tuntisuunnitelmakokonaisuuksiin, joiden aiheina oli Gruffalo eli Mörkyli-tarina (sen tehneet opettajat olivat Johanna, Jenni, Birgit ja Marita), Eläimet eri ympäristöissä (Sinikka, Katri ja Sanna) ja Ankkatarina Duck (Kati, Heta, Anu, Päivi ja Elina). Tuntisuunnitelmat tulevat saataville tänne verkkosivuille pian.

Opettajatutortoiminta on vasta viime vuosina yleistynyt koulussa ja sen tavoitteena on tukea kouluja ja opettajia koulujen muutostyössä. Tutoropettaja voi olla hyvin tarpeellinen tuki ja voimavara toisille opettajille, jotka ovat aloittamassa uudenlaista toimintaa tai jotka kaipaavat ammatillista kehittymistä eri asioiden ja aiheiden kanssa. Varpusen tutoropettajat saivat tukea omaan osaamiseensa Varpusen lähikoulutuspäivillä. Täydennyskoulutuksen aikana heillä oli tehtävänä toimia tutorina kolmelle varhennettua kieltenopetusta aloittavalle opettajalle. He kirjoittivat tutoroinnistaan säännöllisesti raportteja. Seminaarissa kolme opettajaryhmää kertoi omista tutorointikokemuksistaan eri aihepiirien mukaan, joita Kaisa Hahl ja tohtorikoulutettava Tanja Samulin olivat poimineet keskeisinä aiheina opettajien raporteista. Nämä aiheet olivat sellaisia, joita opettajat olivat huomioineet tutoroinnissa tai joita he olivat käsitelleet tutoroitavien kanssa tai joihin he kokivat, että olisi tarve kiinnittää huomiota varhennetussa tai tutoroinneissa. Ryhmille annettiin muun muassa seuraavia apukysymyksiä esityksensä tueksi: mitä koit voineesi antaa tutoroitavalle, mitä sait itse tapaamisista, miten käsittelit eri aiheita tutoroinneissa ja mitä tekisit nyt toisin. Keskeiset aiheet ja niistä kertoneet opettajat olivat Tutustuminen, läsnäolo, molemminpuolisuus ja osaamisen reflektiointi (Suvi, Jonna, Hanna-Mari, Marketta); Vahvuudet, vieras kieli, materiaalit ja työtavat (Saara, Laura, Leena, Maria); sekä Organisointi, konkretia, tuntisuunnittelu ja opetustuokiot (Kaisa, Tanja, Pikke).

Seminaarin päätti paneelikeskustelu, johon oli kutsuttu sekä syksyn Varpusen opettajia että sidosryhmiemme edustajia. Opettajaopiskelijoilla oli ollut mahdollisuus lähettää kysymyksiä paneelin keskustelijoille liittyen varhennettuun kieltenopetukseen. Paneelikeskusteluun osallistuivat:

· Outi Vilkuna, SUKOLin puheenjohtaja, ranskanopettaja, Kulosaaren yhteiskoulu

· Hanna Pyykönen, saksanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun

· Essi Heiskanen, tuotepäällikkö, Otava Oppimisen palvelut

· Elina Luoma, saksan ja englannin aineenopettaja, kielitutor, Nokia

· Sanna Sova, resurssiopettaja (luokan- ja ruotsinopettaja), varhennetun kielenopetuksen koordinaattori, Turku

Vilkkaassa keskustelussa pohdimme muun muassa sitä, millaista yhteistyötä olisi tarpeen rakentaa eri toimijoiden välillä varhennetun kieltenopetuksen parissa ja mitä varhennettu vaatii aineenopettajalta ja luokanopettajalta. Puoli tuntia sujui hyvin nopeasti ja paljon jäi vielä seuraaviin keskusteluihin. Keskustelua johti Kaisa Hahl. Paneelikeskustelun voi katsoa yllä olevalta videolta.

Varpusen varhennetun kieltenopetuksen hankkeen rahoitus on Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Täydennyskoulutukset järjestetään Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan ja Koulutus- ja kehittämispalveluiden HY+:n kanssa yhteistyössä. Seminaarin päätössanat lausui Marjut Sadeharju, HY+:n kehittämisen asiantuntija.

Kiitos kaikille seminaariin osallistuneille!