Teologisen tiedekunnan uudessa kehittämishankkeessa luodaan kulttuurisen moninaisuuden kohtaamista ja käsittelyä koskevaa oppimateriaalia peruskoulua varten.

Uskonnot, katsomukset ja osallisuus perusopetuksessa (USKALLUS) -hankkeen tavoitteena on tuottaa opettajien käyttöön perusopetuksessa taustatietomateriaaleja uskonnoista ja katsomuksista osana yhteiskuntaa. Oppimateriaaleissa sivutaan muun muassa katsomusten välistä rauhanrakentamista, erilaisista uskonnollisista ja katsomuksellisista taustoista tulevien yhdenvertaista osallisuutta koulussa ja muualla yhteiskunnassa, katsomusten vapautta sekä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

− Hankkeessa käytetään hyväksi teologisessa tiedekunnassa tehtävän tutkimuksen ja tiedekunnassa annettavan opetuksen synnyttämää ajankohtaista tietoa uskonnoista, katsomuksista ja arvoista. Esimerkiksi Reason and Religious Recognition -tutkimuksen huippuyksikkö saattaa tarjota tuoreita tutkimusperustaisia tulokulmia, jotka sopivasti popularisoituna voisivat olla koulun tavoitteiden kannalta hyvinkin hyödyllisiä, hankkeen johtaja, uskonnonpedagogiikan yliopistonlehtori Tapani Innanen kertoo.

Viimeaikaisia avauksia katsomukselliseen moninaisuuteen liittyen tiedekunnassa ovat olleet esimerkiksi tutkimushanke, jossa perehdyttiin uskonnon asemaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa sekä opettajankoulutusprojekti kulttuuri- ja katsomusreflektiivisen opetuksen ja ohjaamisen kehittämiseksi.

Hankkeen aikana katsomuskasvatukseen liittyviä oppimateriaaleja suunnitellaan, muokataan ja testataan opettajien arkitodellisuuden tarpeita kuunnellen.

− Kokoamme sekä yliopistoyhteisössä että peruskoulussa työskenteleviä yhteisiin työpajoihin ideoimaan, kommentoimaan ja kokeilemaan materiaaleja. Hankkeen toimijoiksi on tulossa paitsi koulutukseltaan ja työuraltaan myös identiteeteiltään erilaisia kehittäjiä. Jännityksellä odotamme, mitä tällainen osaavien kehittäjien keskinäinen osallisuus tuottaa. Työstämiemme oppimateriaalien kokeilusta tehdään myös tutkimusta, Innanen jatkaa.

Yhteydenpidosta yhteistyötahoihin ja hankkeeseen liittyvästä tutkimuksesta vastaavat tohtorikoulutettava Aino-Elina Kilpeläinen ja yliopistonlehtori Anuleena Kimanen.

Uskontoihin liittyvälle tiedekasvatukselle on kysyntää kulttuurisesti ja katsomuksellisesti moninaistuvassa yhteiskunnassa

Tapani Innasen mukaan on selvää, että uskontojen ja katsomusten analyyttiselle käsittelylle tulee olemaan koulussa ja muuallakin yhteiskunnassa suuri tarve riippumatta siitä, miten esimerkiksi koulun katsomusopetus rakenteellisesti järjestetään.

− Katsomusten asema ja rooli Suomessa ovat uudenlaisessa murroksessa esimerkiksi globalisaation ja digitalisaation vuoksi, mukaan lukien uskonnot ja uskonnottomat katsomukset. Ennen kaukaisilta tuntuneet kulttuurit ja uskonnot ovatkin kovin lähellä ja ne olisi otettava huomioon työn ja arkielämän järjestelyissä. Yhtäältä perinteiset uskonnolliset rakenteet muuttuvat vaikkapa luterilaisen kirkon jäsenmäärän vähentyessä, toisaalta uskonnollisuus tulee uudella tavalla tärkeäksi.

USKALLUS-hankkeen toteuttama tiedekasvatus suuntautuu paitsi koulumaailmaan ja muuhun muodolliseen kasvatukseen, myös epävirallisten ja arkisten oppimisympäristöjen tilanteisiin. Lähtökohtana on, että monikulttuurisuuskasvatuksen tulisi olla kriittistä, voimaannuttavaa sekä aikaansaada muutosta.

− Ensisijaisena tavoitteenamme on tukea hankkeen kautta lasten ja nuorten kasvua aktiivisiksi ja yhteistyökykyisiksi, itseään ja toisia arvostaviksi kansalaisiksi, jotka ovat kykeneviä toimimaan yhdessä uskonnollisen ja katsomuksellisen moninaisuuden keskellä, Innanen toteaa.

− Toivon myös, että hanke edistää teologisen tiedekunnan tiedekasvatusta pidemmälläkin tähtäimellä ja luo tähän hyviä käytäntöjä jatkossa. Tarkoitus on, että kesäkuuhun 2020 asti kestävän hankkeen myötä tuotettavat materiaalit ovat käytössä sähköisellä verkkoalustalla hankkeen päätyttyäkin.

**

Uskonnot, katsomukset ja osallisuus perusopetuksessa (USKALLUS) -hanketta rahoittaa Opetushallitus.

USKALLUS – Uskonnot, katsomukset ja osallisuus perusopetuksessa -hanke

Lue myös: Moninaisuudesta uusi normaali suomalaisiin kouluihin