Uran alkuvaiheen opettajan voi olla vaikea nähdä haastavia tilanteita oppimisen mahdollisuuksina

Opettajan työ vaatii jatkuvaa oppimista halki uran. Opettajien ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen monimuotoisuus kuitenkin haastaa opettajia ja heidän pyrkimyksiään oppia luokkahuoneessa, erityisesti uran ensimmäisinä vuosina. Uran alkuvaiheen opettajien voi olla vaikea nähdä haastavia tilanteita oppimisen mahdollisuuksina. Lauri Heikosen väitöstutkimuksen mukaan opettajan ammatillinen toimijuus on avain siihen, että opettajat kykenevät oppimaan tavoitteellisesti sekä tukemaan oppilaiden oppimista luokkahuoneessa.
Lauri Heikonen

KM Lauri Heikonen (Kuva: Laura Kiuru)

Ammatillinen toimijuus muodostuu opettajan oppimisen motivaatiosta (haluan), pystyvyydestä (pystyn) ja strategioista (osaan ja teen). Opettaja nähdään aktiivisena oppijana, joka tietoisesti kehittää sekä omaa ammatillista osaamistaan että pedagogisia ratkaisuja ja oppimisympäristöä yhdessä oppilaiden kanssa.

– Tutkimuksessa keskitytään luokkahuoneeseen, sillä se on opettajan oppimisen keskeinen konteksti, Heikonen kertoo. Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jossa käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä.

Riittämättömyyden tunne haastaa opettajan ammatillista toimijuutta

Luokkahuoneessa opettajat rakentavat myönteisiä kokemuksia, joissa he onnistuvat luomaan oppilaille ja itselleen oppimisen kannalta hedelmällisiä tilanteita.

Kuitenkin toistuvat epäonnistumisen kokemukset luokkahuoneessa voivat vähentää työssä viihtymistä ja sitoutumista ammattiin. Erityisesti uran alkuvaiheessa riittämättömyyden kokeminen oli yhteydessä ammatinvaihdon harkitsemiseen.

– Haastavia tilanteita voi olla vaikea nähdä oppimisen mahdollisuuksina. Tutkimukseni osoittaa, että uran alkuvaiheen opettajat, jotka tunsivat riittämättömyyttä opettaja-oppilasvuorovaikutuksessa, kokivat vähemmän ammatillista toimijuutta luokkahuoneessa, kertoo Heikonen.

Kokemuksen kertyessä riittämättömyyden tunteet vähenivät.

Muilta oppimisen muodot ruokkivat opettajan kokemaa opettamisen kompetenssia

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös ammatillisen toimijuuden kehittymistä opettajaopintojen alkuvaiheessa.

Tutkimuksen mukaan opettajan kyky pohtia ja arvioida omaa ja oppilaiden toimintaa luokassa muodostaa uran alkuvaiheen opettajan ammatillisen toimijuuden perustan. Kyky reflektoida omaa toimintaa mahdollistaa tavoitteellisen oppimisen muita opettajia mallintamalla.

– Muilta ja muiden kanssa oppimisen muodot ruokkivat uran alkuvaiheen opettajan kokemaa opettamisen kompetenssia, eli kokemusta siitä, että haluaa ja pystyy kehittämään ja muokkaamaan pedagogisia ratkaisuja tilanteen mukaan, Heikonen kertoo.

Lisäksi tarkasteltiin opettajien käyttämiä toimintatapoja opetusharjoittelun aikana heidän oppimisen kannalta onnistuneiksi ja haasteellisiksi kokemissaan luokkahuonetilanteissa.

Suotuisiksi kokemissaan tilanteissa opettajat hyödynsivät proaktiivisia, ennakoivia strategioita, kuten oppilaiden toiminnan aktiivista havainnointia, seuraamista ja tulkintaa.

– Ne voivat rakentaa tilanteista sopivia oppimiselle ja ammatillisen toimijuuden rakentamiselle.

Vaikeaksi koetuissa tilanteissa korostuivat reaktiiviset strategiat eli spontaanit reagoinnit, jotka olivat nopeita, jäykkiä ja selviytymiskeskeisiä.

– Ne puolestaan voivat muokata tilanteista hankalia hetkiä, joissa on vähän mahdollisuuksia oppimiselle, ja jotka voivat ruokkia riittämättömyyden tunnetta, Heikonen toteaa.

Oppiminen opettajankoulutuksen kehittämisen keskiöön

Tutkimus osoittaa, että ammatillinen toimijuus luokkahuoneessa on toimiva käsite opettajien oppimisen tarkastelussa.

– Sen avulla opettajien aktiivinen ja tavoitteellinen oppiminen voidaan tuoda entistä selkeämmin opettajankoulutuksen, opettajien mentorointiohjelmien sekä opettajien jatkokoulutuksen kehittämisen keskiöön, summaa Heikonen.

**

KM Lauri Heikonen väittelee 23.10.2020 kello 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Early-career teachers' professional agency in the classroom" (Uran alkuvaiheen opettajien ammatillinen toimijuus luokkahuoneessa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, Sali 1, Unioninkatu 40, Helsinki. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Vastaväittäjänä on Prof. dr. Jan van Tartwijk, Utrecht University, ja kustoksena on professori Auli Toom.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Helsinki Studies in Education.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Väittelijän yhteystiedot:

LH
Lauri
Heikonen
tohtorikoulutettava
Kasvatustieteiden osasto
Tieteenala Kasvatustieteet