Suullinen osakoe suunnitteilla ylioppilastutkinnon kielikokeisiin - DigiTala esillä selvityksessä

DigiTala -projektin kaltaisilla hankkeilla on suuri rooli etenkin laajamittaisen suullisen kielitaidon arvioinnin kehittämisessä. Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen tuore julkaisu Kielivaranto. Nyt! tuo esiin suullisen kielitaidon arvioinnin nykytilan ja tulevaisuudennäkymiä.

Kielivaranto. Nyt! tarkastelee Suomen kielikoulutuksen ja kielikoulutuspolitiikan kehityskulkuja viime vuosina. Yhtenä tarkastelun kohteena on suullisen kielitaidon arviointi, jota on ehdotettu osaksi ylioppilastutkintoa mm. Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksessä (2017).  

Käytännön haasteet jarruttavat 

Selvitys toteaa keskustelun suullisen kielitaidon arvioinnista olevan vilkasta, mutta käytännön haasteet jarruttavat varsinkin ylioppilaskokeen kehittämistä. Ylioppilastutkinnon reunaehdot, arviointiaikataulut ja määrämuotoisuus sekä taloudelliset resurssit tekevät suullisen kielitaidon kokeen toteuttamisesta haasteellista. Suullinen kielitaito koetaan kuitenkin erittäin tärkeäksi kielitaidon osaksi selvityksen tekemissä kyselyissä ja haastatteluissa.  

Kieliteknologia avuksi 

Myös opetus- ja kulttuuriministeriön ylioppilastutkinnon kehittämistarpeita selvittänyt työryhmä on ehdottanut suullisen kielitaidon kokeiden lisäämistä esimerkiksi kehittyvän teknologian avulla (OKM, 2017). DigiTala-hanke vastaa tähän haasteeseen tutkimalla puheteknologian tarjoamia mahdollisuuksia kielitaidon arvioinnin tehostamisessa monitieteellisen asiantuntijajoukkonsa voimin.  

Rahoitusta tarvitaan 

Suullisen kielitaidon arvioinnista on tarjolla paljon tutkittua tietoa, niin kotimaista kuin kansainvälistäkin. Kielivaranto. Nyt! -selvitys toteaa kuitenkin, että ”Suullisen kielikokeen järjestäminen vaatisi selkeitä toimenpiteitä, rahaa ja pitkäjänteistä suunnittelua valtiovallan taholta. Kokeen järjestäminen ei sinällään ole mahdotonta.”.  

Kielivaranto. Nyt! -selvitys verkossa  

Lisätiedot: raili.hilden@helsinki.fi