Sitaattien muokkaus on arkea toimitustyössä

Lehtijuttujen sitaatit eivät ole sanatarkkoja toisintoja alkuperäisestä puheesta. Tutkija Lauri Haapasen mukaan sitaatteja muokataan palvelemaan tekeillä olevaa juttua parhaalla mahdollisella tavalla.

Suoria lainauksia eli sitaatteja on lähes jokaisessa lehtijutussa. Sitaatit toistavat haastateltavan sanomiset juuri siinä muodossa, kuin ne on alkujaan sanottu – tai näin ainakin ajatellaan. Toimittaja ja tutkija Lauri Haapanen on tarkastellut toimittajien siteerauskäytäntöjä väitöskirjassaan.

– Tutkimusaineistoni perusteella tämä yleinen, myös toimitustyön opaskirjallisuuden hellimä käsitys on varsin kaukana todellisuudesta, Haapanen toteaa.

 

Sitaatti on pelkistys alkuperäisestä puheesta

Haapanen nauhoitti tutkimustaan varten toimittajien tekemiä haastatteluita ja tutki niiden pohjalta kirjoitettuja lehtijuttuja. Aineisto osoittaa, että nk. suoria lainauksia muokataan usein paljonkin. Yhteen sitaattiin voidaan valita puhetta monesta kohtaa haastattelua. Siteerattua puhetta tiivistetään, sen lauserakenteita selkeytetään ja siitä poistetaan puheelle tyypilliset ”epäsujuvuustekijät” kuten niinkuttelut, sanatoistot, itsekorjaukset ja kielenlipsahdukset.

Haapasen aineisto osoittaa, että haastattelu on haastattelijan ja haastateltavan yhdessä tuottamaa ja kauttaaltaan vuorovaikutteista. Valmiista lehtijutuista toimittajan rooli ja osuudet häivytetään pois, ja tämän pelkistämisen seurauksena sitaateiksi valitut katkelmat vaikuttavat ikään kuin haastateltavan oma-aloitteisesti, itsenäisesti ja yhtenäisesti tuottamilta puheenvuoroilta.

– Tämä monologisoinniksi nimittämäni työkäytäntö vaikuttaa ratkaisevasti siihen, minkälaisen käsityksen lukija saa haastateltavasta ja hänen tavastaan esittää asiansa.

 

Päämääränä hyvä juttu ja hyvät sitaatit

Tutkimuksessaan Haapanen pyysi kutakin toimittajaa tarkastelemaan haastattelunsa aukikirjoitusta ja haastattelun pohjalta tehtyjä sitaatteja rinta rinnan ja kertaamaan, millä tavoin siteerausprosessi eteni.

– Kävi ilmi, että siteerauksen tärkein päämäärä on luoda hyviä lehtijuttuja, joissa on hyviä sitaatteja. Sanatarkkuus tai samamerkityksisyys ovat pyrkimyksinä vasta toissijaisia tavoitteita. Lukijoiden kannalta ongelmallista on, ettei lehtijutun sitaateista ole pääteltävissä, missä määrin ja miltä osin niitä on muokattu – tai onko ne suorastaan sepitetty haastateltavan suuhun.

Vaikka Haapanen tietää ylilyöntejäkin tapahtuneen, pääosin muokkaukset ovat eduksi paitsi tekeillä olevalle lehtijutulle, usein myös haastateltaville ja lukijoille.

 

Näkökulmalla ja kontekstilla on väliä

Haapasen mielestä niin toimittajakoulutuksessa kuin toimituksissakin tulisi pohtia säännöllisesti sitä, minkälaisten tavoitteiden ristivedossa siteeraus todella tapahtuu – hyvä lehtijuttu ja hyvä sitaatti kun voivat tarkoittaa journalistin eettisten ohjeiden, toimittajan, julkaisijan ja ilmoitusmyynnin näkökulmista aivan eri asioita.

Erityisesti sosiaalisessa mediassa haastateltavien sanomiset aiheuttavat kuohahduksia. Niitä tulkitessaan lukijoiden on kuitenkin hyvä muistaa, että sitaatit ovat käyneet läpi monivaiheisen leikkailun ja liimailun, monologisoinnin ja yleiskielistyksen. Tämän jälkeen ne saatetaan vieläpä irrottaa juttuympäristöstäänkin esimerkiksi otsikkoihin ja lehtien kansiin ja lööppeihin.

– Tähän kaikkeen haastateltavalla itsellään on vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa, Haapanen muistuttaa.

 

FM Lauri Haapanen väittelee 11.3.2017 kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Quoting Practices in Written Journalism" (Suora siteeraus journalismissa - Haastattelupuheen rekontekstualisointi kirjallisiksi sitaateiksi). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Pieni juhlasali, Päärakennus, Fabianinkatu 33, 4 krs. Vastaväittäjänä on professori emerita Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten keskus, ja kustoksena on professori Pirjo Hiidenmaa.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa

Lisätiedot: Lauri Haapanen, lauri.haapanen@helsinki.fi, 050-5961482, www.laurihaapanen.fi

Lue lisää aiheesta: Kieli & kulttuuri