Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Helsingin yliopiston tutkimuskoordinaattori Mari Siiroinen kertoo tekemästään tutkimuksesta Kielipankin aineistoilla "Digitaalinen muoto-opin arkisto" ja "Suomi24".

Kuka olet?

Olen Mari Siiroinen, tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Työtehtävissäni huolehdin muun muassa suomen kielen tutkimusaineistoista ja edistän niiden digitoimista ja päätymistä Kielipankkiin. Taustaltani olen lingvisti, erityisesti suomen kielen tutkija.

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Minulla on monia kiinnostuksen kohteita. Olen esimerkiksi kiinnostunut puhutun kielen syntaksista ja morfologiasta. Lisäksi olen mukana ryhmässä, jossa selvitetään suomen kielen tunnesanojen merkityksiä ja käyttötapoja.

Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?

Tällä hetkellä minua kiinnostaa, missä suomen murteissa on esiintynyt tietynlaista konsonanttivartaloista nominintaivutusta, joka alkaa nykyään olla unhoon painunutta. Mielenkiintoni kohteena ovat esimerkiksi mies-sanan konsonanttivartaloiset essiivit kuten miesnä ja miessä tai lapsi-sanan vastaavat muodot lasna ja lassa. Nykyään niin kirjoitetussa kuin puhutussakin kielessä käytetään noistakin sanoista vokaalivartaloisia muotoja miehenä ja lapsena.

Aineistoa etsin Kielipankin Digitaalisesta muoto-opin arkistosta (DMA), jossa on murremuistiinpanoja 160 eri pitäjästä ympäri suomen kielen puhuma-aluetta. Esimerkiksi Etelä-Savosta Mikkelin maalaiskunnasta on merkitty muistiin: iham minul lasna ollessainniiv vielä ja Pohjois-Pohjanmaalla Kuivaniemellä taas on sanottu: päivä piti töitä tehän nuorra miessä.

Yritän päästä selville siitä, miksi nuo muodot ovat jääneet käytöstä ja miten se on tapahtunut. Erityisesti kiinnostaa, onko käytöstä poistuminen tapahtunut eri vauhdilla eri murrealueilla.

Aivan toinen tutkimushaara on sitten se, että olen yhdessä Heli Tissarin ja Ulla Vanhatalon kanssa tutkinut viha-, vihata- ja vihainen-sanojen käyttöä Kielipankin Suomi24-aineistossa eli aivan tuoreessa keskustelupalsta-aineistossa. Yksi tulos tutkimuksestamme on se, että varsinaisessa vihapuheessa ei noita sanoja juuri käytetä vaan ennemminkin sellaisissa keskustelupalstapuheenvuoroissa, joissa pohdiskellaan, miksi jotkut tuntevat niin kovasti vihaa.

FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.