Kielipankissa: Johanna Kalja-Voima

11.1.2019
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Jyväskylän yliopiston suomen kielen lehtori Johanna Kalja-Voima kertoo tekemästään tutkimuksesta, jossa hän hyödyntää Kielipankin kieliresurssia "Suomi 24 -korpus".

Kuka olet?

Olen Johanna Kalja-Voima, suomen kielen lehtori Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksessa. Tein maisterintutkintoni vuonna 1998 ja lisensiaatintutkintoni vuonna 2002 Vaasan yliopiston nykysuomen ja kääntämisen laitoksella nykysuomi pääaineenani. Lisäksi olen kauppatieteiden maisteri vuodelta 2012 Vaasan yliopiston markkinoinnin laitokselta, jossa pääaineeni oli markkinointi. Aloitin väitöstutkimukseni Jyväskylän yliopistossa vuonna 2018.

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Väitöskirjatutkimukseni aihe on tiede- ja tutkimusdiskurssit kansalaisten näkökulmasta. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaiset diskurssit hallitsevat tiedettä ja tutkimusta Suomi24-keskustelufoorumin keskusteluissa. Toteutan analyysin korpusavusteisena diskurssintutkimuksena (corpus-assisted discourse studies, CADS).

CADS:n lähtökohdat ovat 1990-luvun puolivälissä kehittyneessä suuntauksessa, jossa korpuslingvistiikka yhdistettiin kriittiseen diskurssianalyysiin ja Norman Fairclough’n käsityksiin. Myöhemmin suuntauksesta kehittyi omaan suuntaansa CADS. CADS:ssa ei kriittisen diskurssianalyysin tapaan pidetä lähtökohtana yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja sen representoinnin tutkimista, vaan tarkastellaan korpusavusteisesti, ilman kriittistä näkökulmaa, valittuja aiheita, kuten tutkimuksessani tiedettä ja tutkimusta. (CADS:n taustoista ks. Lehto 2018: 83). Suomessa korpusavusteinen diskurssintutkimus on vasta aluillaan. Kielipankin aineistoja ja CADS:aa ovat soveltaneet esimerkiksi Jantunen (2018) ja Paldán (2018). Jantunen (2018) on tutkinut, millaisia toistuvia diskursseja homoihin ja heteroihin liitetään Suomi24:ssa. Seksuaalisuuteen liittyy myös Paldánin (2018) tutkimus seksuaalisen haluttomuuden diskursseista Suomi24:ssa. Lehto (2018) on soveltanut tutkimuksessaan itse koostamaansa erikoiskorpukseen CADS:ää: hän keskittyy japaninsuomalaisten tapoihin keskustella kielestä eli kielidiskursseihin.

Jantunen, Jarmo H. 2018: Homot ja heterot Suomi24:ssä: analyysi digitaalisista diskursseista. Puhe ja kieli 38 (1) s. 3-22 5.10.2018.
Lehto, Liisa-Maria 2018: Korpusavuisteinen diskurssianalyysi japaninsuomalaisten kielipuheesta. Acta universitatis Ouluensis. B Humionora 162. Oulun yliopisto.
Paldán, Maiju 2018: Seksuaalisen haluttomuuden diskurssit Suomi24-korpusaineistossa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos.

Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?

Tutkimukseni aineistona on Suomi 24 -korpus, joka on saatavilla Kielipankista.

FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.

Lue lisää aiheesta: Kieli & kulttuuri