Camilla Lindholmin projektissa Vuorovaikutus, sosiaalinen osallisuus ja mielenterveysongelmat tutkitaan ”skitsofreniaa sairastavien yksilöiden vuorovaikutuksellisen osallisuuden mahdollisuuksia”.
– Mielenterveysongelmat ovat länsimaisten yhteiskuntien suuri haaste. Ne lisäävät niin yksilön kuin yhteisönkin kärsimystä ja ovat taakka globaalille taloudelle, kirjoittaa Lindholm hankkeen kuvauksessa.
Hankkeen tutkimusaineisto koostuu etnografiasta ja videoiduista vuorovaikutustilanteista kolmannen sektorin organisaatiossa. Projektissa yhdistetään laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Mielenterveyspalveluiden käyttäjät osallistuvat projektin suunnitteluun ja toteutukseen.
Projekti tarjoaa uutta tietoa vuorovaikutuksesta skitsofreniaa sairastavilla yksilöillä. Tietoa voidaan soveltaa sekä mielenterveyskuntoutuksen että osatyökykyisten työllistymistoimien kehittämisessä.
Filosofit tutkivat logiikan päättelyprosesseja ja itsetiedon teoriaa
Sara Negrin tutkimushanke Modaliteetit ja konditionaalit: systemaattisia ja historiallisia tutkimuksia kuuluu filosofiseen logiikkaan, joka on teoreettisen filosofian ydinalueita.
Tutkimuksen keskeisinä tavoitteina on ”kehittää uudenlainen looginen metodologia filosofisen logiikan päättelyprosessien esittämiseksi, yleistä todistusteoriaa koskevien tulosten perusteella, ja tähän liittyvien modaalikäsitteiden alkuperän tutkimus eurooppalaisessa filosofiassa”.
Pauliina Remeksen teoreettisen filosofian tutkimushankkeen otsikkona on Rationalistiset itsetiedon teoriat Platonista Kantiin. ”Rationalistinen teoria itse-tiedosta esittää, että normatiivista ja episteemistä aspektia ei voida erottaa itse-tiedon tapauksessa. Omien uskomusten tietämisessä on aina kyse normatiivisesta suhteesta”, kirjoittaa Remes hankkeen kuvauksessa.
Rationalistisen itse-tieto teorian katsotaan perinteisesti alkavan Kantista. Projekti osoittaa, että rationalistisella teorialla on paljon pidemmät, Platoniin ulottuvat juuret filosofian historiassa.
Innovatiivisia ratkaisuja metallinetsijöille ja arkeologian harrastajille
Suzie Thomas johtaa monitieteistä hanketta Suomen arkeologisten löytöjen linkitetty avoin tietokanta (SuALT). Hankkeessa ”kehitetään innovatiivisia palveluita metallinetsijöille ja muille arkeologian harrastajille soveltamalla semanttisia teknologioita kansalaistieteeseen (citizen science)”.
Arkeologisten löytöjen kasvu tuo haasteita tutkijoille ja kokoelmien ylläpitäjille, eikä metallinetsinnän suosion kasvaessa löytöjen luettelointia voida jättää viranomaisten vastuulle.
Metallinetsijät tarvitsevat tietoa lainsäädännöstä ja arkeologiasta sekä helppokäyttöisiä työkaluja löytöjen ilmoittamiseen ja rakenteisen metatiedon tuottamiseen. Viranomaiset, tutkijat ja kansalaiset tarvitsevat työkaluja tiedon hakuun ja analysointiin hyödyntääkseen sitä.
Mitä seurauksia on tiedon väärinkäytöllä?
Charlotta Wolffin hanke Upplysningens aktörer. Förändrade tänkesätt i 1700-talets Nordeuropa ylittää perinteisen tieteidenväliset rajat. Se yhdistää aatehistoriaa sekä sosiaali- ja kulttuurihistoriaa.
Hanke koostuu kolmesta tapaustutkimuksesta, joissa selvitetään lukutottumuksia, henkilökohtaisia kirjoituksia, verkostoja sekä lääkäreiden, diplomaattien ja virkamiehien henkisiä tuotoksia. Hanke näyttää, mitä konkreettisia seurauksia on tiedolla tai sen puuttumisella sekä tiedon soveltamisella ja väärinkäytöllä.
Tutkijatohtorit perehtyvät papyruksiin, Venäjän uusiutuvaan engergiaan ja kahlitsemattomaan muistiin
Humanistisessa tiedekunnassa aloittaa kolme uutta tutkijatohtoria.
Maailman kulttuurien laitoksen tutkija Matias Buchholzin aiheena on Bubastoksen hiiltyneiden papyrusten julkaisu. Aleksanteri-instituutin Daria Gritsenko tutkii uusiutuvan energian tulevaisuutta Venäjällä.
Ulla Savolainen tekee filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella tutkimusta Kahlitsematon muisti: Yksilöllinen luovuus ja ylirajainen kulttuurinen muisti inkeriläisten omaelämäkerrallisissa kirjoituksissa.
Humanistisen tiedekunnan tutkija Kati Kallio tekee työtään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle. Tutkimuksen otsikkona on Moniselitteinen ja sekamuotoinen suullinen poetiikka: ilmaisun rekisterit ja uskon kerrostumat läntisessä Suomessa (1564–1900).
Kaikkiaan 63 uutta hanketta ja 37 tutkijatohtoria
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta myönsi 13. kesäkuuta kaikkiaan 31 miljoonaa euroa 63 uuteen akatemiahankkeeseen. Myönteisen rahoituspäätöksen sai 15 prosenttia hakemuksista.
Tutkijatohtorin rahoituksen sai 37 tutkijaa. Yhteensä tehtävien rahoitukseen osoitettiin noin 9,5 miljoonaa euroa. Hakemuksista rahoitettiin lähes 12 prosenttia.