Puheen ja kielen säännönmukaisuuksien oppiminen on haastavaa lukivaikeudessa

Entuudestaan tiedetään, että lukivaikeuteen liittyvät puheen säännönmukaisuuksien oppimisen ongelmat. Lukivauva-hankkeen tutkimuksessa tämä vaikeus voitiin mitata aivojen aktivaatiosta aikuisilla. Seuraavaksi menetelmää sovelletaan Lukivauva-hankkeessa lukivaikeusriskissä olevien vauvojen tutkimiseen.

Säännönmukaisuudet auttavat oppimaan kielen

Puheessa ja kielessä on paljon säännönmukaisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi siihen, mitkä äänteet voivat esiintyä samassa sanassa, miten sanoja painotetaan ja miten sanoista muodostetaan lauseita (kielioppi). Säännöt opitaan hyvin nuorena ja ne opitaan kuin huomaamatta, kun kieltä kuullaan ja käytetään. Kielen käyttäjät harvoin osaavat kuvata näitä sääntöjä sanallisesti, mutta huomaavat, kun niitä rikotaan.

Kun psykologisissa tutkimuksissa selvitetään tällaista epäsuoraa kielen oppimista, ihmisille esitetään puheäänten sarjoja, jotka vaikuttavat satunnaisilta, mutta sisältävätkin piileviä säännönmukaisuuksia. Jos kuulija oppii säännönmukaisuuden se näkyy hänen aivotoiminnassaan. Osa ihmisistä havaitsee sen myös tietoisesti ja pystyy reagoimaan nappia painamalla kun säännönmukaisuutta rikotaan.

— On esitetty, että ihmisillä, jotka eivät opi kieltä samaan tahtiin kuin muut kehityksellisen kielihäiriön tai lukivaikeuden vuoksi, voi olla vaikeuksia edellä kuvatussa kielen säännönmukaisuuksien oppimisessa. Asiaa ei kuitenkaan ole tutkittu juurikaan aivotoiminnan tasolla, Lukivauva-hankkeen varajohtaja, tohtori Paula Virtala kertoo.

Aivovasteet kertovat sääntöjen tiedostamattomastakin oppimisesta

Lukivauva-hankkeen tutkimuksessa selvitettiin, miten lukivaikeus vaikuttaa puheen säännönmukaisuuksien oppimiseen aikuisilla. Tutkimuksessa mitattiin aikuisten aivosähkökäyrää (elektroenkefalografia eli EEG) samalla kun he kuulivat puheäänten sarjoja, joihin oli kätketty piileviä säännönmukaisuuksia. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa kuulijat katsoivat äänetöntä elokuvaa, eikä heidän tullut kiinnittää huomiota ääniin. Toisessa osassa heidän tuli reagoida napinpainalluksilla havaitsemiinsa sääntörikkomuksiin äänivirrassa.

 

Puheäänisarjassa olleen piilevän säännönmukaisuuden rikkoutuminen synnytti tyypillisesti lukevilla aikuisilla muutoksen havaitsemista heijastavan aivovasteen. Lukivaikeusaikuisillakin aivovaste syntyi, mutta se oli pienentynyt, eli sääntörikkomus opittiin vaimeammin. Senkin jälkeen kun säännönmukaisuus selitettiin heille, lukivaikeusryhmän aivovasteet sääntörikkomuksiin olivat pienentyneitä ja heillä oli vaikeuksia tehtävässä, jossa sääntörikkomuksiin tuli reagoida. Tutkijat totesivat, että lukivaikeus näytti vaikeuttavan puheen säännönmukaisuuksien oppimista, aivan kuten aiemmin on esitetty, mutta myös annetun tiedon hyödyntämistä. Todennäköisesti säännönmukaisuus nopeassa äänisarjassa oli niin vaikea ja edellytti niin tehokasta puheäänten erottelua ja muistissa pitämistä, että se oli haastava lukivaikeusaikuisille, ainakin ilman harjoitusta.

Tutkimusta varten kehitetty EEG-koe siis näytti aivojen kuulojärjestelmän tasolla samoja kielen oppimisen vaikeuksia, joita on aiemmin nähty lukivaikeudessa tehtäväsuoriutumisen tasolla. Tämä on merkittävää siksi, että EEG-koeasetelmalla voidaan tutkia samoja ilmiöitä jo vauvoilta, jotka eivät vielä kykene suorittamaan tehtäviä. Valmisteilla oleva tutkimuksemme selvittääkin nyt, heikentääkö lukivaikeusriski puheen säännönmukaisuuksien oppimista jo vastasyntyneillä Lukivauva-hankkeen vauvoilla. Jos näin on, tulos saattaa selittää varhaisen kielen oppimisen ja luki- ja kielihäiriöiden syntymekanismeja. 

Viite: Virtala P, Partanen E, Kujala T. Impaired Perception and Neural Processing of Rules in Developmental Dyslexia. Journal of Learning Disabilities. 2021. https://doi.org/10.1177/0022219420988004

 

Lisätietoja tutkimuksesta: