Millaista on opiskella metsätieteitä?
Ville: Opintoihin kuului luentoja, verkko-opetusta, ryhmätöitä ja kenttätöitä. Metsäopintoihin kuuluu ensimmäisen vuoden pitkä, 8–10 viikkoa kestävä kesäopiskelujakso Hyytiälän metsäasemalla. Kurssilla hitsaudutaan yhteen, ja sieltä jäi ystäviä, joiden kanssa olen edelleen viikoittain tekemisessä. Osallistuin opintojen aikana excuille Skotlannissa, Italiassa ja Kanadassa. Näihin reissuihin on yleensä mahdollista saada rahallista tukea ainejärjestöltä, jolloin omasta pussista jää maksettavaksi vain pieni osa. Ulkomaan excuilla pääsee keskusteluihin ja paikkoihin, esimerkiksi paikallisiin yrityksiin, yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin, joihin olisi muuten hyvin vaikea päästä.
Pirkka: Opinnot olivat mukaansatempaavia. Hyytiälän kenttäkurssi on ainutlaatuinen elämys. Harvemmin aikuisiällä voi viettää yhdeksän viikkoa kavereiden kanssa keskellä metsää. Kurssilla rakentuva yhteisöllisyys ja me-henki on ainutlaatuista. Kenttäkurssi on myös opetuksellisesti arvokas. Metsä jää helposti kaukaiseksi, jos sitä vain luentosalissa ihmettelee: pitää oikeasti laittaa saappaat jalkaan ja mennä katsomaan miltä metsässä näyttää.
Venla: Heti opintojen alussa tuntui, että olen löytänyt oman juttuni. Kurssit olivat todella mielenkiintoisia. Opinnoista mieleen jäivät erityisesti metsäpolitiikkaan liittyvät kurssit. Hyytiälän ensimmäisen vuoden kesän kenttäkurssi oli raskas, mutta samalla huikean arvokas ja hyvä kokemus. Maastotehtävät kuten aarniometsään tutustuminen, puun kaato ja raivaus, ovat jääneet erityisesti mieleeni. Opintoihin hakiessa jännitin kenttäkurssia ja mietin miten se vaikuttaa kesääni. Kurssi kuuluu kuitenkin opintotuen piiriin.
Kenen kannattaa harkita metsätieteen opintoja?
Venla: Pitää luonnollisesti olla kiinnostunut luonnosta, ympäristöstä ja metsästä. Kiinnostuksesta yhteiskunnallisia asioita kohtaan on hyötyä. Opintoihin kuului muun muassa laskentatoimen kursseja, mutta itse olen lukenut lukiossa lyhyen matematiikan ja pärjäsin sillä hyvin.
Ville: Olen opiskellut liiketaloudellista metsäekonomiaa, ja mielestäni tämä ala sopii niille, joita kiinnostaa luonnonvarojen käyttö, metsät ja niiden kautta tehtävä kestävä liiketoiminta. Perustason matemaattisesta hahmottamiskyvystä on hyötyä, sillä opintoihin kuuluu myös esimerkiksi laskentaa ja tilastotiedettä. Tietoteknisistä taidoista on paljon hyötyä, mutta sitä osaamista kartutetaan myös opintojen aikana.
Pirkka: Jos metsä ylipäätään merkitsee jotain, niin tämä on oikea paikka. Ihmisillä on erilaisia arvoja, tunteita ja ajatuksia metsään liittyen, ja metsätieteiden osasto on koti ja synteesi kaikille näille erilaisille tavoille nähdä metsä. Hyvä on, jos metsään ei pelota mennä. Kunhan on motivaatiota ja avoin mieli, niin täällä kyllä pärjää.
Tiesitkö jo opintojen alussa, mihin suuntaan halusit opinnoissa ja urallasi kulkea?
Ville: Tein lukion jälkeen kokin ammattitutkinnon, ja innostuin villiyrteistä ja luonnosta saatavasta ruuasta. Valmistuttuani työskentelin myyntityössä uushankintatiimin vetäjänä. Erinäisten vaiheiden kautta syntyi halu palata opintojen pariin. Haluisin yhdistää tieteellistä ja akateemista tutkimusta käytännönläheiseen tekemiseen, jota metsäala tarjoaa. Valinta metsäekonomian ja metsäekologian välillä oli selvä. Olen kiinnostunut taloudesta, markkinoiden toiminasta, kaupallistamisesta ja yrittäjyydestä. Haluan ymmärtää isoja kokonaisuuksia. Yrittävyys ja liiketoiminta on ihmisten välistä vuorovaikutusta ja sopimusta, jonka lisäksi siihen liittyy tietty kilpailuhenkisyyttä, jonka koen motivoivaksi.
Pirkka: Lukiossa olin hyvä matematiikassa ja fysiikassa, mutta tajusin, että en halua työkseni laskea. Olen aina tykännyt liikkua luonnossa: harrastan metsästystä, kalastusta, retkeilyä ja vaellusta. Törmäsin metsätieteisiin netissä ja se kolahti saman tien. Helsingin yliopiston metsätieteellinen on ainoa paikka Suomessa, jossa riistaeläintieteitä voi opiskella laajemmin ja siksi valintani oli selkeä. Muutkin metsäopinnot tuntuivat mielenkiintoisilta, mutta riistaeläintiede vei lopulta mukanaan. Olen lapsesta asti metsästänyt ja se on tärkeä osa elämääni ja identiteettiäni. Metsästys on kokonaisvaltainen luontoelämys ja pitkä, elämän mittainen oppimisprosessi, sekä mahdollisuus olla osa luonnon kiertokulkua.
Venla: Ei ollut selvää ollenkaan. Aloitin metsätieteiden opinnot vuonna 2017 ja valmistuin kesällä 2022. Opiskelin sitä ennen kasvatustieteitä ja ympäristö- ja luonnonvaraekonomiaa. Jälkimmäisissä opinnoissa oli metsäekonomian kurssi, josta innostuneena päätin vaihtaa metsälle. Opintojen aikana kiinnostuin metsäalan yhteiskunnallisesta merkittävyydestä. Sen parissa teen nyt töitä Metsäteollisuudessa. Työelämässä on ollut hienoa päästä hyödyntämään sitä kaikkea osaamista, mitä on viiden vuoden opintojen aikana hankkinut. Tietyt asiat oppii vain töissä: esimerkiksi edunvalvontatyön ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoista ei pahemmin puhuttu opintojen aikana. Olen ollut yllättynyt, miten laajalti metsäalalla tehdään yhteistyötä. On ollut myös kiinnostavaa oppia EU:n roolista kansallisessa metsäpolitiikassa.
Millainen urapolkusi on ollut?
Venla: Olen ollut luonnonvara-alan harjoittelijana Suomen 4H-liitossa yhden kesän. Jäin harjoittelun jälkeen osa-aikaiseksi työntekijäksi. Osallistuin metsään ja luonnontuotteisiin liittyviin hankkeisiin, esimerkiksi tapahtumiin, villiyrittikoulutusten organisointiin ja viestintään. Työskentelin myös osa-aikaisesti opintojen ohella UPM:n asiakaskontaktoinnissa. Olen työskennellyt metsäteollisuusyritysten edunvalvontajärjestö Metsäteollisuus ry:n osaamisen ja vetovoiman asiantuntijana viime maaliskuusta saakka. Tehtäviini kuuluvat oppilaitos- ja yritysyhteistyö sekä vetovoimatyö. Pidän puheenvuoroja eri kouluasteilla, osallistun opinto-ohjaajille ja muille opetushenkilöstölle järjestettäviin tapatumiin ja teen vaikuttamistyötä, jotta metsäalalla riittää osaajia, joilla on oikeanlaista osaamista.
Ville: Olin Hyytiälässä yhden kesän tutkimusassistenttina. Uniforstin kautta osallistuin yhteistyöhankkeisiin UPM:n kanssa ja tunsin yrityksestä myös entisiä opiskelukavereita. Hain ja sain paikan kesäharjoittelijana UPM:ssä ja kesän jälkeen jäin tekemään gradua UPM:lle. Valmistumisen jälkeen minut vakinaistettiin. Tällä hetkellä työskentelen UPM:llä puunhankinnan Business Controllerina. Seuraan työssäni esimerkiksi pohjoismaisia raakapuumarkkinoita ja markkinoiden kehittymistä sekä puun kysynnän ja tarjonnan heilahteluun vaikuttavia ilmiöitä.
Pirkka: Olin oman alan kesätöissä yhden kesän Metsäkeskuksella keräämässä metsävaratietoa, Metsä Groupilla pari kesää metsänhoidon operaattorina ja Stora Ensolla kesän lentämässä dronea. Opintojeni loppuvaiheessa aloitin kokoaikaiset työt Suomen riistakeskuksella. Riistakeskus on valtion viranomaisorganisaatio, jonka tehtävänä on kehittää ja ylläpitää suomalaista riistataloutta sekä huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta. Muutin viime kesänä Rovaniemelle: Lapin ihmeellinen luonto veti puoleensa. Työskentelen hirvitalousasiantuntijana, pohjoinen hirvitalous on omaa erikoisalaani: tarjoan asiantuntemustani, teen kehitys- ja sidosryhmäyhteistyötä, koulutan, neuvon ja raportoin.
Mitä uran kannalta tärkeitä taitoja olet saanut matkaan opinnoista ja opiskeluelämästä?
Venla: Opintoihin kuului paljon kirjoittamista, esimerkiksi maisteriopintojen laajempia esseitä. Niistä on ollut paljon hyötyä työelämässä, jossa joutuu kirjoittamaan paljon. Opintojen ohella osallistuin aktiivisesti osakuntatoimintaan. Olin Wiipurilaisen osakunnan toiminnassa mukana isäntänä parina vuonna, sekä erinäisissä koulutus- ja fuksitoimintaan liittyvissä tehtävissä. Osakuntatoiminnasta opin erityisesti yhteistyötaidoista ja kompromissien tekemisestä.
Ville: Olen hyötynyt erityisesti tieteellisen prosessin hahmottamisesta: miten tiedettä tehdään ja perustellaan aiemman tutkimuksen valossa, kuinka perustella oma näkemys ja haastaa muiden näkemyksiä. Kriittisestä ajattelusta on hyötyä myös akateemisen tutkimuksen ulkopuolella. Myös työelämässä on tärkeää osata tarkastella informaatiota kriittisesti ja suodattaa olennainen siitä tietotulvasta, jota kohtaamme joka päivä. Opintojen ohella toimin Uniforstissa hallituksen puheenjohtajana kolmisen vuotta. Sain sitä kautta arvokkaita verkostoja eri alan yrityksiin.
Pirkka: Opinnoista on jäänyt mieleen aktiivinen opiskelijayhteisö, jossa tuli vietettyä elämän parhaat vuodet. Asuin Metsäylioppilaiden Silvica-talossa koko opiskeluajan. Se oli todella yhteisöllistä, kuin pieni kylä. Opintojen alussa voi jännittää mutta oma koti ja paikka löytyy kyllä. Metsätieteet kerää ihmisiä kaikenlaisista lähtökohdista: on ihmisiä maalta ja kaupungista, sukupuolijakauma on tasainen ja kaikille arvoille ja ajatuksille on tilaa. Tällaisessa yhteisössä kasvaminen opettaa arvokkaita työelämätaitoja. Suosittelen myös osallistumaan opiskelijajärjestötoimintaan.
Mitä siintää tulevaisuudessa?
Venla: Haluan jatkaa edunvalvonnan ja metsäpolitiikan parissa. Voisin saattaa loppuun kasvatustieteen kandin opintoni, sillä siitä olisi nykyisessä tehtävässäni hyötyä. On kiinnostavaa työskennellä alalla, jossa edistetään esimerkiksi ympäristön kannalta entistä kestävämpi tuotteita ja pyritään vähentämään uusiutumattomista luonnonvaroista tehtäviä tuotteita.
Ville: Olen viihtynyt nykyisessä työtehtävässäni UPM:llä. UPM on hyvä työnantaja ja minulle tarjottu mahdollisuuksia kehittyä uralla ja haastaa itseäni. Meillä on töissä hyvä porukka. Työ on niin iso osa elämää, että työstä on voitava nauttia. Työelämässä olen huomannut, että yliopistosta valmistuessaan ei tarvitse olla vielä valmis tai omata valtaisaa ymmärrystä omasta erityisalasta opinnoista, sillä oppiminen vain jatkuu.
Pirkka: Olen viihtynyt nykyisissä tehtävissä, en ole suuntaamassa lähitulevaisuudessa minnekään muualle. Valtiolla on hyvä olla töissä. Metsän eläimet on mielenkiintoinen substanssi, jonka parissa työskennellä, meillä on hyvä työporukka ja työssäni on mahdollista vaikuttaa laajasti siihen, mitä tekee.