Kauan ajateltiin, ettei muunlajisilla eläimillä ole lainkaan tunteita tai niiden emootiot ovat hyvin erilaisia kuin omamme. Eläinten käyttäytymisen, kognition ja tunnetilojen tutkimus on kuitenkin osoittanut oletuksen vääräksi. Monet eläimet – vähintään kaikki selkärankaiset – tuntevat perustunteita. Eäinten käyttäytymis- ja kognitiotiede kaipaavatkin kipeästi täydennystä tunnetieteestä (emotion science). Eläinten tunnetilojen havainnointia ja mittaamista tulee kehittää, jotta tällainen olisi mahdollista.
Tietäessämme yhä enemmän muunlajisten kognitiivista ja emotionaalisista prosesseista, joudumme katsomaan oman lajimme oletettua ainutlaatuisuutta aivan uusin silmin. Ihmisten ja eläinten suhteita tutkitaan yhä useammin monitieteisestä näkökulmasta.
Pian voit taas tehdä tiedettä osallistumalla tutkimukseemme! Päivitämme tiedot heti uuden kyselyn auetessa lokakuussa 2024.
Tunteiden nopea tunnistaminen on elintärkeää ihmisille ja muille sosiaalisille lajeille. Muiden lajien tunteiden tunnistaminen on saattanut olla hyödyllistä, jos ne ovat tarjonneet tietoa vaikkapa uhista tai ravinnosta. Nyky-yhteiskunnassa muiden lajien tuntieden tunnistaminen on keskeisessä asemassa varmistaessamme ihmisen vastuulla olevien eläinten hyvinvointia.
Emme kuitenkaan toistaiseksi tiedä kovin paljoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat ihmisen kykyyn tunnistaa muunlajisen eläimen tunteita. Moni tekiä voi vaikuttaa lajienväliseen tunteiden tunnistamiseen. Nämä tekijät voivat liittyä ulkoisiin seikkoihin kuten kulttuuriin tai eläinkokemukseen, ihmisen sisäisiin ominaisuuksiin kuten sukupuoleen, persoonallisuuteen tai empatiakykyyn. Lisäksi ne voivat liittyä eläimeen, jonka tunteita tunnistetaan, ympäristöön, jossa elin on ja jopa itse tunteeseen jota eläin kokee.
Tässä tutkimuksessa selvitämme ihmisten kykyä tunnistaa eläinten tunteita lyhyistä videoista kahden eri muuttujan avulla. Tunne voidaan jakaa kahteen muuttujaan: myönteisestä kielteiseen vaihtelevaan valenssiin ja matalasta korkeaan vaihtelevaan virittyneisyyteen. Arvioimalla näitä erikseen pääsemme kiinni hyvin tarkasti ihmisten tunteiden tunnistuskykyyn vaikuttaviin tekijöihin.
Ensimmäisessä osiossa teimme yhteistyötä Korkeasaaren eläintarhan kanssa. Toinen osa on käynnistymässä lokakuussa 2024 ja kerromme pian, miten siihen pääsee osallistumaan.
Lämpökuvantaminen on teknologia, jolla erilaisten pintojen lämpötilajakaumaa voi mitata matkan päästä. Sille on kehitetty useita käytännön sovelluksia ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Esimerkiksi lääketieteessä ja eläinlääketieteessä lämpökuvantamismenetelmiä voidaan jo käyttää paikallisten tulehdusten ja hermovaurioiden oireiden havaitsemiseen.
Tässä projektissa teemme perustutkimusta, joka osaltaan tulee mahdollistamaan lämpökuvantamismenetelmien kehittämisen eläinten tunteiden mittaamiseen. Ennen kuin tunnetilojen mittaaminen on mahdollista täytyy muun muassa kartoittaa, miten tunnetiloihin liittyvät eläimen pintalämpötilan muutokset saadaan erotettua ympäristö- ja muiden tekijöiden aiheuttamista lämpötilanmuutoksista; missä olosuhteissa tunteisiin liittyvät lämpötilailmiöt peittyvät elimistön oman lämmönsäätelyn alle; sekä onko lajien välillä eroa näissä tekijöissä.
Tunteiden tunnistamisen mahdollistavat lämpökuvantamismenetelmät tulevat auttamaan eläinten hyvinvoinnin parantamisessa eläintarhoissa ja muissa eläintiloissa tuottamalla lisää tietoa siitä, kuinka eläimet voivat, auttaen havaitsemaan ja korjaamaan ongelmia sekä testaamaan, toimivatko eläinten oloihin tehdyt parannukset toivotulla tavalla.