Tutkimus

Kauan ajateltiin, ettei muunlajisilla eläimillä ole lainkaan tunteita tai niiden emootiot ovat hyvin erilaisia kuin omamme. Eläinten käyttäytymisen, kognition ja tunnetilojen tutkimus on kuitenkin osoittanut oletuksen vääräksi. Monet eläimet – vähintään kaikki selkärankaiset – tuntevat perustunteita. Eäinten käyttäytymis- ja kognitiotiede kaipaavatkin kipeästi täydennystä tunnetieteestä (emotion science). Eläinten tunnetilojen havainnointia ja mittaamista tulee kehittää, jotta tällainen olisi mahdollista.

Tietäessämme yhä enemmän muunlajisten kognitiivista ja emotionaalisista prosesseista, joudumme katsomaan oman lajimme oletettua ainutlaatuisuutta aivan uusin silmin. Ihmisten ja eläinten suhteita tutkitaan yhä useammin monitieteisestä näkökulmasta.

Miltä eläimestä tuntuu? 

Yleisölle avoin tutkimuskysely on sulkeutunut helmikuun alussa 2025. 

Eläinvideot-sivulta löydät tietoa, mitä asiantuntijat arvioivat eläinten tuntevan kyselyn videoissa 

Eläinten tunteet näkyväksi

Kun ihminen näkee eläimen, mistä riippuu, ymmärtääkö hän, mitä se tuntee? Emme tiedä vastausta. Eläinten tunteiden parempi ymmärtäminen olisi kuitenkin ratkaisevan tärkeää eläinten olojen parantamiselle yhteiskunnassa, koska eläinten tunnekokemukset – mielihyvästä kärsimykseen ja kaikki siltä väliltä – ovat eläinten hyvinvoinnin käsitteen ytimessä. Hankkeemme on osa kestävää kehitystä, joilla etenemme kohti kaikille elollisille oikeudenmukaista maailmaa. 

Lisätietoa

Laura Hiisivuori
Väitöskirjatutkija 
Helsingin yliopisto 
laura.hiisivuori@helsinki.fi 
044 527 3375

Elina Majaranta
Maisteriopiskelija
Helsingin yliopisto 
elina.majaranta@helsinki.fi 

Tutkimustiedote

Selvitämme ihmisten kykyä tunnistaa eläinten tunteita 

Kiitos että haluat osallistua ja olla mukana tutkimuksen teossa! 

Huomioithan, että

1. Tutkimukseen voivat osallistua ainoastaan 18 vuotiaat ja sitä vanhemmat henkilöt
2. Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista eikä siitä makseta palkkiota
3. Tutkimuksessa ei kerätä mitään tunnisteellisia tietoja eikä vastaajan koneen IP-osoitetta tallenneta, osallistuminen on toisin sanoen täysin anonyymia.
4. Kyselyn ja videoiden arvioinnin voi keskeyttää missä vaiheessa tahansa eikä tästä koidu seuraamuksia. Jo vastatut kysymykset tallentuvat mukaan.
5. Aineisto tullaan julkaisemaan FigShare-palvelussa Creative Commons CCBY4.0 -lisenssillä tutkimusjulkaisun yhteydessä.
6. Lisätietoa saat tutkimuksen vetäjältä, väitöskirjatutkija Laura Hiisivuorelta (laura.hiisivuori@helsinki.fi)

Tutkimus koostuu taustatietokysymyksistä ja 12:sta lyhyestä videoklipistä, joista pyydämme arvioimaan videolla näkyvän eläimen tunnetilaa. Ensimmäiseen osioon kuluu aikaa noin 10 minuuttia ja videoiden arvioimiseen 10-15 min.

Videot on valittu Youtube-palvelusta.

Kyselyn päättymisen jälkeen julkaisemme tutkijoiden arviot videolla esiintyvien eläinten tunnetilasta osoitteessa www.helsinki.fi/tunnetiede. Kannattaa käydä tarkistamassa, miten hyvin osasit tunnistaa eläinten tunteita! 

Kiitos ajasta ja vaivasta! Vastaathan kyselyyn vain yhden kerran.

Lämpökuvantaminen on teknologia, jolla erilaisten pintojen lämpötilajakaumaa voi mitata matkan päästä. Sille on kehitetty useita käytännön sovelluksia ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Esimerkiksi lääketieteessä ja eläinlääketieteessä  lämpökuvantamismenetelmiä voidaan jo käyttää paikallisten tulehdusten ja hermovaurioiden oireiden havaitsemiseen. 

Tässä projektissa teemme perustutkimusta, joka osaltaan tulee mahdollistamaan lämpökuvantamismenetelmien kehittämisen eläinten tunteiden mittaamiseen. Ennen kuin tunnetilojen mittaaminen on mahdollista täytyy muun muassa kartoittaa, miten tunnetiloihin liittyvät eläimen pintalämpötilan muutokset saadaan erotettua ympäristö- ja muiden tekijöiden aiheuttamista lämpötilanmuutoksista; missä olosuhteissa tunteisiin liittyvät lämpötilailmiöt peittyvät elimistön oman lämmönsäätelyn alle; sekä onko lajien välillä eroa näissä tekijöissä.

Tunteiden tunnistamisen mahdollistavat lämpökuvantamismenetelmät tulevat auttamaan eläinten hyvinvoinnin parantamisessa eläintarhoissa ja muissa eläintiloissa tuottamalla lisää tietoa siitä, kuinka eläimet voivat, auttaen havaitsemaan ja korjaamaan ongelmia sekä testaamaan, toimivatko eläinten oloihin tehdyt parannukset toivotulla tavalla.