Kauan ajateltiin, ettei muunlajisilla eläimillä ole lainkaan tunteita tai niiden emootiot ovat hyvin erilaisia kuin omamme. Eläinten käyttäytymisen, kognition ja tunnetilojen tutkimus on kuitenkin osoittanut oletuksen vääräksi. Monet eläimet – vähintään kaikki selkärankaiset – tuntevat perustunteita. Eäinten käyttäytymis- ja kognitiotiede kaipaavatkin kipeästi täydennystä tunnetieteestä (emotion science). Eläinten tunnetilojen havainnointia ja mittaamista tulee kehittää, jotta tällainen olisi mahdollista.
Tietäessämme yhä enemmän muunlajisten kognitiivista ja emotionaalisista prosesseista, joudumme katsomaan oman lajimme oletettua ainutlaatuisuutta aivan uusin silmin. Ihmisten ja eläinten suhteita tutkitaan yhä useammin monitieteisestä näkökulmasta.
Katso, miten voit osallistua tutkimukseemme: Korkeasaaressa tutkitaan eläinten tunteiden havainnointia – osallistu tieteen tekemiseen!
Lämpökuvantaminen on teknologia, jolla erilaisten pintojen lämpötilajakaumaa voi mitata matkan päästä. Sille on kehitetty useita käytännön sovelluksia ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Esimerkiksi lääketieteessä ja eläinlääketieteessä lämpökuvantamismenetelmiä voidaan jo käyttää paikallisten tulehdusten ja hermovaurioiden oireiden havaitsemiseen.
Tässä projektissa teemme perustutkimusta, joka osaltaan tulee mahdollistamaan lämpökuvantamismenetelmien kehittämisen eläinten tunteiden mittaamiseen. Ennen kuin tunnetilojen mittaaminen on mahdollista täytyy muun muassa kartoittaa, miten tunnetiloihin liittyvät eläimen pintalämpötilan muutokset saadaan erotettua ympäristö- ja muiden tekijöiden aiheuttamista lämpötilanmuutoksista; missä olosuhteissa tunteisiin liittyvät lämpötilailmiöt peittyvät elimistön oman lämmönsäätelyn alle; sekä onko lajien välillä eroa näissä tekijöissä.
Tunteiden tunnistamisen mahdollistavat lämpökuvantamismenetelmät tulevat auttamaan eläinten hyvinvoinnin parantamisessa eläintarhoissa ja muissa eläintiloissa tuottamalla lisää tietoa siitä, kuinka eläimet voivat, auttaen havaitsemaan ja korjaamaan ongelmia sekä testaamaan, toimivatko eläinten oloihin tehdyt parannukset toivotulla tavalla.
Ihmiset usein yhdistävät eläimiin erilaisia ominaisuuksia. Voimme esimerkiksi olettaa, että kissoilla on samankaltaisista piirteitä kuin meillä ihmisillä, ajatella että ne ovat ilkeitä tai kateellisia. Saman aikaisesti saatamme ajatella, etteivät linnut pysty tuntemaan iloa tai tulkitsemme koiran ahdistuksen virheellisesti häpeäksi. Tällaiset tulkinnat saattavat johtua perususkomuksistamme, yleisistä eläinasenteista, oman persoonallisuutemme piirteistä tai eläimen ominaisuuksista.
Tutkimusten mukaan esimerkiksi lajin taksonominen asema suhteessa ihmiseen, ihmisen empatia-alttius ja kulttuuritausta vaikuttavat ajatuksiimme siitä, onko eläin tietoinen tai kykenevä tuntemaan tunteita. Toistaiseksi ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä, vaikuttavatko nämä tekijät ihmisen kykyyn havaita eri lajisten eläinten tunnetiloja. Tutkimuksessamme selvitämme, mitkä eläimen ja havaitsijan ominaisuuden vaikuttavat tunteiden havainnointiin ja ymmärtämiseen.
Tutkimuksemme lisää tietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat kykyymme havaita ja tulkita eläinten emootioita. Käsitys muunlajisista eläimistä tuntevina olentoina vaikuttaa keskeisellä tavalla muun muassa siihen, miten kohtelemme niitä. Toisinaan jopa oma turvallisuutemme saattaa olla kiinni siitä, osaammeko tulkita eläimen käytöstä oikein.