Tämä perustutkimuksen lisäksi tärkeä osa toimintaamme on soveltava tutkimus musiikkiharrastusten, -interventioiden ja –teknologian mahdollisuuksista tukea tervettä ikääntymistä sekä edistää kuntoutumista ja hoitoa neurologisissa sairauksissa, kuten aivoverenkiertohäiriöissä, aivovammoissa ja dementiassa.
Huippuyksikössä kuusi tutkimusryhmää ja yhteensä 12 tutkimusprojektia Helsingin ja Jyväskylän yliopistoista tutkii musiikkia monimuotoisena ihmiskokemuksena ja monipuolisena muutoksen välineenä läpi elämänkaaren sekä terveydessä että sairaudessa. Musiikki, ikääntyminen ja kuntoutus –tutkimusryhmä vastaa huippuyksikössä kahden tutkimusprojektin toteuttamisesta, joista ensimmäinen keskittyy selvittämään ja vertailemaan perinteisen musiikkiterapian ja digitaalisen musiikkikuntoutuksen hyötyjä muistisairauksissa ja toinen multimodaalisen musiikkikuntoutuksen hyötyjä aivoverenkiertohäiriötä sairastavilla.
Musiikki tarjoaa arvokkaan ja tehokkaan työkalun emotionaalisen, sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen muistisairauksissa. Väestön ikääntyessä ja muistisairauksien yleistyessä voimakkaasti tarvitaan uusia dementian musiikkipohjaisia hoito- ja kuntoutusmenetelmiä, joita voidaan toteuttaa aiempaa helpommin ja laajemmin, mm. hyödyntäen digiteknologiaa. Tarvitaan myös lisää tutkimusta siitä, mikä musiikin terapeuttinen vaikutus on muistisairaiden eri vaiheissa ja mihin sen kliininen vaikuttavuus perustuu.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko ryhmämuotoisella musiikkiterapialla ja digipohjaisella musiikkikuntoutuksella vaikutusta muistisairaiden kognitiiviseen, emotionaaliseen ja sosiaalisen toimintakykyyn, onko vaikutus erilainen muistisairauden eri vaiheissa ja miten eri psykologiset ja hermostolliset tekijät vaikuttavat tähän.
Tutkimus on satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, johon osallistuu kotona asuvia ja hoivakodissa asuvia muistisairaita henkilöitä Uudenmaan alueelta. Osallistujat saavat satunnaistetusti 10 viikon ajan joko ryhmämuotoista musiikkiterapiaa tai HILDA-sisältöpalvelulla toteutettavaa digipohjaista musiikkikuntoutusta tai tavallista hoitoa. Heitä arvioidaan kolme kertaa 6 kk seurantajakson aikana käyttäen neuropsykologisia testejä sekä mielialaa, muistia ja elämänlaatua kartoittavia kyselylomakkeita. Osalla tehdään myös aivosähkökäyrämittaus (elektroenkefalografia, EEG) ja aivojen magneettikuvaus (MRI, fMRI) tutkimuksen alussa.
Helsingin kaupunki (Laakson sairaala, Kustaankartanon ja Riistavuoren seniorikeskukset, palvelukeskukset), Helsingin Alzheimer-yhdistys, Helsingin Seniorisäätiö, Miina Sillanpään säätiö, Esperi Care, Kardemummo, HYKS & HUS-Kuvantaminen.
Väestön ikääntyessä aivoverenkiertohäiriön (AVH) kansanterveydellinen taakka kasvaa tulevina vuosina merkittävästi. Musiikki on osoittautunut lupaavaksi ja hyödylliseksi työkaluksi AVH-kuntoutuksessa: AVH-potilaille on kehitetty useita musiikkipohjaisia kuntoutusmenetelmiä, joissa kuntoutetaan ala- ja yläraajamotoriikkaa (hemipareesi), puheen tuottoa (afasia), kognitiivisia toimintoja (tarkkaavuus- ja muistihäiriöt) sekä mielialaa (masennus) käyttämällä rytmi-, soitto- tai laulupohjaista harjoittelua tai musiikin kuuntelua. Näitä menetelmiä on kuitenkin käytetty erillään ja pääosin koulutetun terapeutin toteuttamana, mikä rajoittaa huomattavasti musiikin monipuolista hyödyntämistä ja saatavuutta AVH-kuntoutuksessa.
Tutkimuksen tavoitteena on (i) kehittää uusi AVH-kuntoutukseen suunniteltu musiikkipohjainen, useista harjoitustyypeistä koostuva etäkuntoutusohjelma ja (ii) tutkia, voidaan sen avulla parantaa AVH-potilaiden kognitiivista, motorista ja kielellistä toimintakykyä ja emotionaalista hyvinvointi ja mihin menetelmän vaikuttavuus perustuu aivotasolla. Lisäksi kartoitamme eri musiikkitoiminnoissa vaurion seurauksena ilmeneviä häiriöitä ja niiden aivomekanismeja.
Tutkimus on satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, johon osallistuu Uudenmaan alueella asuvia AVH-potilaita, joilla on vasemman tai oikean aivopuoliskon AVH ja siitä johtuvia kognitiivisia, motorisia (hemipareesi) tai kielellisiä (afasia) vaikeuksia. Osallistujat satunnaistetaan verrokkiryhmään (tavallinen hoito) ja musiikkiryhmään. Musiikkiryhmä saa 3 kk musiikkipohjaisen etäkuntoutusohjelman, joka koostuu päivittäisestä kotiharjoittelusta terapeutin ohjaamien rytmi-, soitto-, laulu- ja kuunteluvideoiden avulla sekä viikoittaisista etäterapiasessioista. Osallistujia arvioidaan kolme kertaa 6 kk seurantajakson aikana käyttäen (i) musiikkitehtäviä, (ii) neuropsykologisia, kielellisiä ja motorisia testejä, (iii) mielialaa, toimintakykyä ja elämänlaatua kartoittavia kyselylomakkeita sekä (iv) aivojen magneettikuvauksella (MRI, fMRI) tutkittavia musiikkiin sekä kognitiivisiin, kielellisiin ja motorisiin toimintoihin liittyviä aivorakenteita ja –verkostoja.
HUS Neurokeskus, HUS-Kuvantaminen, Uudenmaan AVH-yhdistys
Laaja ja innovatiivinen viiden vuoden (2019-2023) tutkimushanke, jota johtaa apulaisprofessori Teppo Särkämö ja jota rahoittaa Euroopan tutkimusneuvosto ERC (Starting Grant –ohjelma). PREMUS koostuu seuraavista neljästä osatutkimuksesta, joissa kartoitetaan ikääntymisen, afasian ja Alzheimerin taudin vaikutuksia musiikin ja laulamisen käsittelyyn aivoissa sekä tutkitaan kuorolaulun vaikuttavuutta terveen neurokognitiivisen ikääntymisen ylläpitämisessä ja afasian kuntoutuksessa.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että laulaminen on aivoille erittäin monimutkainen ja laaja-alainen toiminto ja pitkäkestoinen lauluharjoittelu kehittää kuulonvaraisia ja kognitiivisia taitoja sekä muokkaa aivojen rakennetta ja toimintaa (neuroplastisiteetti). Nuorten aikuisten aivoissa laulamisen käsittelystä vastaa laaja otsa-, ohimo- ja päälakilohkojen alueista ja aivokuoren alapuoleisista alueista koostuva verkosto, joka on levittynyt kummallekin aivopuoliskolle (bilateraalisuus), kun taas puheen käsittelystä vastaa vahvemmin vasen kuin oikea aivopuolisko (lateralisaatio) ja musiikin käsittelyn aivoverkostot sijaitsevat vahvemmin oikealla aivopuoliskolla. Ikääntymisen tiedetään puolestaan saavan aivoissa aikaan aivotoiminnan muutoksia, kuten bilateraalisuuden lisääntymistä ja etuotsalohkojen lisääntynyttä käyttöä kognitiivisia ja kielellisiä tehtäviä suoritettaessa, mikä kompensoi asteittaista kognitiivista heikentymistä.
Tutkimuksen tavoite on selvittää, miten ikääntyminen ja laulukokemus vaikuttavat puheen ja laulamisen havaitsemisesta ja tuottamisesta vastaaviin aivoverkostoihin, etenkin niiden lateralisaatioon ja painottumiseen etuotsalohkoille. Tavoitteena on lisätä ymmärrystämme siitä, mitkä aivomekanismit säätelevät laulamisen positiivisia tunne-elämän, ajattelun ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikutuksia ikääntymisessä.
Tutkimus on poikittaistutkimus, jossa kolmesta eri ikäryhmästä (nuoret aikuiset, keski-ikäiset ja seniorit) tulevia, joko laulua harrastavia tai ei-harrastavia henkilöitä verrataan käyttäen (i) kuulotoimintoja, kognitiivisia ja kielellisiä toimintoja sekä laulamista mittaavia tehtäviä, (ii) kognitiivista toimintakykyä, mielialaa, sosiaalisuutta ja elämänlaatua mittaavia kyselylomakkeita, (iii) aivojen (MRI), jossa kartoitetaan harmaan ja valkean aineen organisaatiota ja rakenteellisia yhteyksiä sekä (iv) lepo- ja toimintatilassa tehtävää aivojen toiminnallista magneettikuvausta (fMRI), jossa tutkitaan puheen, musiikin ja laulamisen prosessointiin liittyvää aktivaatiota ja toiminnallisia yhteyksiä.
Uudenmaan alueen aikuisopistot ja kuorot, Aalto-yliopisto / Advanced Magnetic Imaging (AMI) –keskus, Jyväskylän yliopisto / Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos; Aarhus University / Center for Music and the Brain.
Väestön ikääntyessä kiinnostus elämäntapatekijöiden, kuten liikunnan ja kognitiivisen aktiivisuuden, merkitykseen terveen ikääntymisen tukemisessa ja aivoterveyden ylläpitämisessä on kasvanut. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että musiikki aktivoi aivoissa laaja-alaista, molemmille aivopuoliskoille ulottuvaa (bilateraalista) aivoverkostoa ja säännöllisellä musiikin harrastamisella voi olla positiivisia vaikutuksia kognitiiviseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä aivojen rakenteeseen ja toimintaan, myös senioreilla. Kuorossa laulamiseen liittyy useita havaintomotorisia, kognitiivisia, kielellisiä, emotionaalisia ja sosiaalisia prosesseja, mikä tekee siitä lupaavan työkalun psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen normaalissa ikääntymisessä.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia pitkäkestoisia vaikutuksia säännöllisellä kuorossa laulamisella on normaaliin ikääntymiseen — etenkin kognitiiviseen toimintakykyyn, emotionaaliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä aivojen kuulonvaraiseen havaitsemiseen ja kognitiivisiin prosesseihin, jotka ovat tärkeitä muuttuvassa ääniympäristössä toimimisen kannalta.
Tutkimus on pitkittäinen kohorttitutkimus, johon osallistuu Helsingin, Vantaan ja Espoon alueen aikuisopistoista ja seniorijärjestöistä terveitä, yli 60-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat aktiivisia kuorolaulajia tai eivät harrasta kuorolaulua. Osallistujia seurataan kolmen vuoden ajan käyttäen (i) kognitiivista toimintakykyä, mielialaa, sosiaalisuutta ja elämänlaatua kartoittavia kyselylomakkeita 6 kk välein sekä (ii) muistia, tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta mittaavia neuropsykologisia testejä ja (iii) kuulomuistin ja tarkkaavaisuuden aivovasteita mittaavia aivosähkökäyrä (elektroenkefalografia, EEG) –rekisteröintejä 12 kk välein.
Helsingin, Vantaan ja Espoon alueen aikuisopistot, seniorijärjestöt ja kuorot, Jyväskylän yliopisto / Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos; University of California San Francisco / Institute for Health & Aging.
Laulaminen on aivoille erittäin monimutkainen ja laaja-alainen toiminto, jossa yhdistyvät vokaalis-motorinen, kuulonvarainen, kielellinen, kognitiivinen, emotionaalinen ja sosiaalinen prosessointi sekä vasemmalla että oikealla aivopuoliskolla. Afasiassa kyky laulaa on usein säilynyt ja laulupohjaiset menetelmät, kuten melodinen intonaatioterapia, voivat olla hyödyllisiä afasian kuntoutuksessa. Myös emotionaalisella ja sosiaalisella tasolla laulaminen voi tarjota afaattiselle henkilölle vaihtoehtoisen kanavan ilmaista tunteita ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko uudenlaisella laulupohjaisella kuntoutusmenetelmällä vaikutusta afasiasta kuntoutumiseen, etenkin puhekyvyn, kognitiivisten toimintojen, mielialan ja elämänlaadun, omaisten psyykkisen hyvinvoinnin sekä aivojen rakenteellisen ja toiminnallisen muovautuvuuden (neuroplastisiteetin) kannalta. Lisäksi tutkimme laulukyvyn ja musiikin oppimisen säilymistä afasiassa ja siitä vastaavia aivomekanismeja.
Tutkimus on satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, johon osallistuu afaattisia aivoverenkiertohäiriö (AVH) -potilaita ja heidän lähiomaisiaan Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueelta. Osallistujat saavat 4 kk lauluintervention, joka koostuu kuorolaulusta, ryhmämuotoisesta melodisesta intonaatioterapiasta sekä tablettitietokoneella kotona tapahtuvasta lauluharjoittelusta. Heitä arvioidaan kolme kertaa 12 kk seurantajakson aikana käyttäen (i) kielellisiä ja kognitiivisia testejä, (ii) musiikki- ja laulutehtäviä, (iii) mielialaa, kommunikointia ja elämänlaatua kartoittavia kyselylomakkeita, (iv) aivosähkökäyrällä (elektroenkefalografia, EEG) mitattavia kuulomuistin ja kielellisen oppimisen aivovasteita sekä (v) aivojen magneettikuvausta (MRI, fMRI) puheen, musiikin ja laulamisen prosessointiin liittyvien aivorakenteiden ja –verkostojen tutkimiseen.
Uudenmaan ja Turun AVH-yhdistykset, Aivoliitto, Outloud, HYKS & HUS-Kuvantaminen, TYKS & Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus; University of Barcelona / Cognition and Brain Plasticity Unit; Harvard Medical School / Music and Neuroimaging Laboratory; University of Melbourne / Faculty of Fine Arts and Music; Aarhus University / Center for Music and the Brain.
Väestön ikääntyessä ja ikääntymiseen liittyvien kognitiivisten vaikeuksien ja dementian yleistyessä, on kiinnostus myös musiikin käyttöön muistisairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa kasvanut. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että kyky havaita musiikkia ja laulaa sekä musiikin herättämät tunteet ja muistot voivat Alzheimerin taudissa säilyä huomattavan hyvin verrattuna taudin muuhun oirekuvaan. Systemaattista tutkimusta eri musiikkitoimintojen säilymisestä muistisairauden eri vaiheissa siitä vastaavista aivomekanismeista ei kuitenkaan ole vielä tehty.
Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa eri musiikkitoimintoja (musiikin havaitseminen ja muistaminen, laulaminen, musiikin tahtiin liikkuminen, emootiot) ja niiden taustalla olevia psykologisia ja hermostollisia mekanismeja normaalissa ikääntymisessä ja muistisairauden eri vaiheissa.
Tutkimus on poikittaistutkimus, johon osallistuu terveitä ikääntyneitä sekä eriasteista (lievää / keskivaikeaa / vaikeaa) muistisairautta sairastavia henkilöitä Helsingin ja Uudenmaan alueelta. Osallistujaryhmiä vertaillaan käyttäen (i) musiikkitehtäviä, (ii) neuropsykologisia testejä, (iii) mielialaa, muistia ja elämänlaatua kartoittavia kyselylomakkeita, (iv) aivosähkökäyrällä (elektroenkefalografia, EEG) mitattavia kuulomuistin ja musiikin aivovasteita sekä (v) aivojen magneettikuvauksella (MRI, fMRI) tutkittavia musiikkiin, emootioihin ja muistiin liittyviä aivorakenteita ja –verkostoja.
Helsingin kaupunki (Laakson sairaala, Kustaankartanon ja Riistavuoren seniorikeskukset, palvelukeskukset), Helsingin Alzheimer-yhdistys, Helsingin Seniorisäätiö, Miina Sillanpään säätiö, Esperi Care, Sentina, HYKS & HUS-Kuvantaminen.
Olemme aiemmin toteuttaneet useita kliinisiä tutkimuksia musiikillisista kyvyistä ja musiikin kuntouttavista vaikutuksista aivovammoissa, aivoverenkiertohäiriöissä ja dementiassa.
Traumaattinen aivovamma aiheuttaa usein vakavia ja laaja-alaisia vaikeuksia tiedonkäsittelyssä, liikkeiden säätelyssä ja tunne-elämässä, jotka ovat yksilötasolla hyvin rajoittavia. Terveillä henkilöillä ja neurologisesta sairaudesta, kuten aivoverenkiertohäiriöstä, kärsivillä, musiikin harrastamisen tai musiikkikuntoutuksen tiedetään parantavan kognitiivista ja emotionaalista toimintakykyä sekä muokkaavan aivojen rakennetta ja toimintaa (neuroplastisiteetti), mutta tutkimustietoa musiikin kuntouttavasta vaikutuksista aivovammassa on hyvin vähän.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää uudenlaisen neurologisen musiikkiterapiamallin vaikuttavuutta traumaattisen aivovamman kuntoutuksessa, etenkin toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden ja muistin kuntoutuksessa, mielialan ja elämänlaadun tukemisessa sekä aivojen rakenteellisen ja toiminnallisen neuroplastisiteetin lisäämisessä.
Tutkimus on Helsingissä v. 2014-2018 toteutettu satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, johon osallistui keskivaikean tai vaikean traumaattisen aivovamman saaneita henkilöitä. Osallistujat saivat 4 kk musiikkiterapiaintervention, joka koostui kognitiivis-motorisesta harjoittelusta rummuilla sekä luovasta musiikki-ilmaisusta (soittaminen, kappaleiden tekeminen), tai tavallista kuntoutusta. Heitä arvioitiin kolme kertaa 6 kk seurantajakson aikana käyttäen (i) toiminnanohjausta, tarkkaavuutta ja muisti mittaavia neuropsykologisia testejä, (ii) yläraajojen motoriikkaa mittaavia motorisia testejä, (iii) mielialaa, arjen toiminnanohjausvaikeuksia ja elämänlaatua kartoittavia kyselylomakkeita sekä (iv) aivojen magneettikuvausta (MRI, fMRI) kognitiivisiin toimintoihin liittyvien aivorakenteiden ja –verkostojen tutkimiseen.
HYKS & HUS-Kuvantaminen, HUS Aivovammapolinikka, Invalidiliitto / Validia Kuntoutus Helsinki, Åbo Akademi / Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto / Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, University of Montreal / International Laboratory for Brain, University of Barcelona / Cognition and Brain Plasticity Unit
Musiikin kuuntelu aktivoi useita kuulohavainnon, tiedonkäsittelyn, liikkeiden ja tunteiden säätelyyn liittyviä prosesseja aivoissa. Aivoverenkiertohäiriön (AVH) jälkeen vaurio tietyissä osissa aivoja voi aiheuttaa amusian eli vaikeuden havaita musiikkia. Musiikin kuuntelu voi AVH:n jälkeen myös rikastaa toipumisympäristöä ja stimuloida aivojen säilyneitä alueita ja siten mahdollisesti edistää kuntoutumista.
Vuonna 2004 alkaneessa kolmen tutkimuksen sarjassa tavoitteena on ollut selvittää päivittäisen musiikin kuuntelun vaikutus kognitiiviseen, kielelliseen ja emotionaaliseen kuntoutumiseen ja aivojen toipumiseen ensimmäisten AVH:n jälkeisten kuukausien aikana sekä tutkia miten musiikin vaikutuksia voidaan mahdollisesti optimoida mm. käytettävän musiikkimateriaalin ja –teknologian sekä potilaiden kliinisten oireiden suhteen. Tutkimme lisäksi amusiasta toipumisen aivoperustaa sekä laulujen muistivaikutusta kielellisen materiaalin oppimisessa.
Tutkimus koostuu kahdesta Helsingissä (2004–2007) ja Turussa (2014–2016) toteutetusta satunnaistetusta kontrolloidusta tutkimuksesta, jossa verrataan erityyppisen musiikin ja äänikirjojen päivittäisen kuuntelun ja tavallisen kuntoutuksen vaikutuksia AVH:n jälkeisen 2 kk aikana. Potilaita arvioitiin kolme kertaa 6 kk seurantajakson aikana käyttäen (i) kielellisiä, kognitiivisia ja musiikkitestejä, (ii) mielialaa ja elämänlaatua kartoittavia kyselylomakkeita, (iii) aivomagneettikäyrällä (magnetoenkefalografia, MEG) mitattavia kuulomuistin aivovasteita sekä (v) aivojen magneettikuvausta (MRI, fMRI) puheen ja musiikin prosessointiin liittyvien aivorakenteiden ja –verkostojen tutkimiseen. Kolmas tutkimus on pilottitutkimus, jossa tutkimme musiikin kuuntelun lyhytkestoisia hormonaalisia vaikutuksia sekä musiikin suoratoistosovellusten käytettävyyttä AVH:n jälkeen.
HYKS & HUS-Kuvantaminen, BioMag-laboratorio, TYKS & Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus, Åbo Akademi / Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto / Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, University of Montreal / International Laboratory for Brain, University of Barcelona / Cognition and Brain Plasticity Unit
Musiikki on dementiassa tärkeä tunteiden ilmaisun ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kanava sekä tiedonkäsittelytoimintoja, kuten muistia, stimuloiva virike. Musiikkiterapia on muistisairauden hoidossa lupaava työkalu, jonka avulla voidaan parantaa mielialaa ja lieventää neuropsykiatrista oireilua keskivaikeassa ja vaikeassa dementiassa. Omaisten ja hoitajien toteuttamien musiikkiaktiviteettien vaikutuksista tiedetään sen sijaan vähemmän, etenkin liittyen kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen dementian alkuvaiheessa.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää omaisten ja hoitajien toteuttamien musiikkiaktiviteettien (musiikin kuuntelu, laulaminen) soveltuvuutta ja pitkäkestoista vaikuttavuutta muistisairaiden kognitiiviseen toimintakykyyn, mielialaan ja elämänlaatuun sekä omaisten psyykkiseen hyvinvointiin.
Tutkimus on viidessä Helsingin ja Espoon hoivayksikössä v. 2009-2011 toteutettu satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, johon osallistui muistisairaita, joilla oli lievä tai keskivaikea dementia, yhdessä omaisensa tai hoitajansa kanssa. Osallistujat saivat 3 kk musiikki-intervention, jossa omaisia ohjattiin käyttämään joko tutun musiikin kuuntelua tai laulamista muistisairaan kanssa, tai tavallista hoitoa. Heitä arvioitiin kolme kertaa 9 kk seurantajakson aikana käyttäen (i) muistia ja muita kognitiivisia toimintoja mittaavia neuropsykologisia testejä ja (ii) mielialaa, elämänlaatua ja omaisen psyykkistä hyvinvointia kartoittavia kyselylomakkeita.
Miina Sillanpään säätiö; Helsingin yliopisto / Opettajankoulutuslaitos; Sibelius-Akatemia; Helsingin Alzheimer-yhdistys, Tapiolan palvelukeskus, Helsingin Seniorisäätiö, Kustaankartanon seniorikeskus, University of California San Francisco / Institute for Health and Aging