Ihmiset

Olemme monitieteinen joukko psykologian ja neuropsykologian, kognitio- ja neurotieteiden, neurologian ja geriatrian sekä musiikkikoulutuksen ja musiikkiterapian alan alan osaajia. Meitä yhdistää mielenkiinto ja intohimo musiikkiin sekä sen aivomekanismeihin ja voimaan aivojen kuntoutuksessa.
Teppo Särkämö

Ryhmän johtaja

Taustani on neuropsykologiassa ja kognitiivisessa neurotieteessä. Tein tohtorintutkintoni psykologiassa (2011) ja sain psykologian dosentuurin (2014) Helsingin yliopistosta. Tällä hetkellä työskentelen neuropsykologian apulaisprofessorina Helsingin yliopiston Psykologian ja logopedian osastolla johtaen samalla MART-tutkimusryhmäämme. Aloitin tutkijanurani tutkimalla musiikillisten häiriöiden (amusian) neuropsykologista perustaa ja musiikinkuuntelun kuntouttavia vaikutuksia aivoverenkiertohäiriössä. Sittemmin tutkimuksellinen mielenkiintoni on laajentunut muunlaisiin musiikkipohjaisiin interventioihin neuropsykologisessa kuntoutuksessa sekä musiikin, puheen ja laulukyvyn aivoperustaan ja siihen, kuinka ikääntyminen ja erilaiset neurologiset sairaudet niihin vaikuttavat.

Aleksi Sihvonen

Yliopistotutkija

Olen neurologiaan erikoistuva lääkäri. Valmistuin lääketieteen tohtoriksi vuonna 2018, ja väitöskirjani selvitti aivoverenkiertohäiriöstä johtuvan amusian ja sen kuntoutumisen aivoperustaa. Kliinisen erikoistumiseni lisäksi työskentelen tällä hetkellä tutkijatohtorina MART-ryhmässä. Tutkimukseni keskittyy musiikin ja kielen sekä niiden häiriöiden aivoperustaan sekä musiikin käyttöön neurologisten potilaiden kuntoutuksessa.

 

Noelia Martínez Molina

Tutkijatohtori

Olen koulutukseltani biologi ja kognitiivinen neurotieteilijä. Suoritin maisterintutkintoni neurotieteestä Oxfordin yliopistossa (2010) ja tohtorintutkintoni psykologiasta Barcelonan yliopistossa (2017). Tutkimustyölläni tavoittelen parempaa ymmärrystä aivojen rakenteellisesta ja toiminnallisesta järjestäytymisestä terveydessä ja sairaudessa sekä erityisesti musiikin käytöstä kuntoutusvälineenä. Väitöskirjassani tutkin musiikista saatavaa mielihyvää ja sen puutetta (musiikillinen anhedonia) sekä sen aivoperustaa. Tällä hetkellä työskentelen aivokuvantamisanalyysien parissa, joilla tutkitaan musiikkipohjaisten interventioiden vaikutuksia aivoihin traumaattisen aivovamman ja aivoverenkiertohäiriön jälkeisen afasian kuntoutuksessa.

 

 

Sini-Tuuli Siponkoski

Tutkijatohtori

Olen neuropsykologian erikoispsykologi ja erityinen kiinnostuksenkohteeni on kuntoutus. Olen valmistunut psykologian maisteriksi Turun yliopistosta (2007) ja psykologian lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta (2015). Vuonna 2016 liityin tähän tutkimusryhmään työskennelläkseni kokopäiväisesti musiikkipohjaisten interventiotutkimusten parissa. Nykyisessä työssäni nautin erityisesti mahdollisuudesta yhdistää kliinisiä ja tieteellisiä mielenkiinnon kohteitani, joiden avulla voimme löytää uusia menetelmiä aivovaurion jälkeisen toipumisen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Tämänhetkiset projektini keskittyvät traumaattisen aivovaurion ja aivoverenkiertohäiriön kuntoutukseen musiikin avulla.

Emmi Pentikäinen

Tutkijatohtori

Aloitin tohtoriopintoni välittömästi psykologian maisterintutkintoni valmistumisen jälkeen vuonna 2016. Pro Gradu -tutkielmassani selvitin ikääntymisen vaikutuksia ääniärsykkeiden esitietoisen käsittelyn aivoperustaan, ja kiinnostukseni ikääntymiseen liittyviin kehityksellisiin muutoksiin heräsi sen myötä. Musiikki ja musiikillinen harjoittelu eri muodoissa ovat olleet keskeinen osa elämääni lapsuudesta saakka. Asia, josta saan iloa ja motivaatiota. Tämän vuoksi tahdon ymmärtää paremmin musiikin tapoja muovata aivojamme ja sitä, miksi musiikki on meille niin tärkeää.

Lotta Ahveninen

Väitöskirjatutkija

Taustani on psykologiassa ja translationaalisessa lääketieteessä (neurotiede ja psykobiologia). Kiinnostuin ikääntymisestä ja aivokuvantamisesta opintojeni ja kandidaatin tutkielmani kautta, jossa tutkin mantelitumakkeen tilavuutta Huntingtonin taudissa (Monash University, 2017). Koen musiikin ja eritoten laulamisen itselleni tärkeäksi, jonka myötä olen myös kiinnostunut musiikin vaikutuksista kognitiivisiin toimintoihin ja hyvinvointiin. Mielenkiintoni yhdistyivät Pro Gradu -tutkielmassani, jossa selvitin ikääntymisen ja kuorolaulamisen vaikutuksia aivoihin (2022). Jatkan kyseisten teemojen parissa tohtoriprojektissani koskien digipohjaisen musiikkikuntoutuksen vaikuttavuutta muistisairauden hoidossa.

Nella Moisseinen

Väitöskirjatutkija

Olen kognitiivinen neurotieteilijä, jolla on tausta tietojenkäsittelytieteessä. Kiinnostuin aivojen moninaisesta kyvystä muovautua jo opiskelujen alkuvuosina. Sekä aivoverenkiertohäiriön kuntoutusta käsittelevä Pro Gradu -tutkielmani (2018) että aivojen terveeseen ikääntymiseen keskittyvä väitöskirjani (työn alla) yhdistävät toiminnallisia ja rakenteellisia aivokuvantamismenetelmiä neuropsykologisiin ja laadullisiin menetelmiin. Lisäksi olen kiinnostunut tieteen etiikasta ja filosofiasta sekä tiedeviestinnästä.

Anni Pitkäniemi

Väitöskirjatutkija

Valmistuin psykologian maisteriksi v. 2014. Pro Gradu -tutkielmani käsitteli musiikin soittamiseen liittyvän toiminnan monitoroinnin aivoperustaa, jota tutkimme yhdistämällä aivosähkökäyrä-, MIDI- ja liikkeenkaappausmenetelmiä. Olen suorittanut kivun psykologian asiantuntijakoulutuksen (2016-2018) ja olen tällä hetkellä neuropsykologian erikoispsykologikoulutuksessa (2022-2025). Olen työskennellyt kliinisenä psykologina mm. neurologian, geriatrian ja kuntoutuksen aloilla. Tutkimuksen saralla minua kiinnostaa erityisesti, miten musiikkia voitaisiin hyödyntää neurologisten sairauksien (esim. dementian ja aivoverenkiertohäiriön) kuntoutuksessa, kivun hoidossa sekä osana saattohoitoa. Väitöskirjaprojektissani tutkin laulupohjaisen kuntoutuksen vaikuttavuutta aivoverenkiertohäiriön aiheuttamassa afasiassa sekä puheen ja laulamisen aivoperustaa.

Ilja Salakka

Väitöskirjatutkija

Valmistuin psykologian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2020 sivuaineenani tietojenkäsittelytiede ja minulla on myös aiempi AMK tutkinto musiikkipedagogiikan alalta. Tutkimuksellinen kiinnostukseni kohdistuu neuropsykologian, kognitiivisen neurotieteen ja musiikin yhtymäkohtaan. Toimien väitöskirjatutkimukseni pohjana, pro gradu -työni käsitteli musiikin herättämien muistojen ja tunnekokemuksien yhteyttä laskennallisiin musiikin piirteisiin. Väitöskirjassani jatkan samasta aihepiiristä tutkien musiikin herättämiä tunnekokemuksia ja muistoja terveillä ikääntyneillä sekä Alzheimerin tautia sairastavilla.

Ella Laakso

Väitöskirjatutkija

Valmistuin psykologian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2022. Valmistumisen jälkeen olen työskennellyt kliinisen psykologin tehtävissä neurologian ja kuntoutuksen parissa sekä kehitysvamma-alalla. Musiikki on ollut tärkeä osa elämääni lapsuudesta saakka ja olen aina ollut kiinnostunut sen moninaisista vaikutuksista ihmisiin. Yliopistossa pääsin onnekseni yhdistämään kiinnostukseni psykologiaan, neurotieteeseen ja musiikkiin. Pro Gradu -tutkielmani käsittelikin musiikin vaikutusta keskittymiseen. Olen kiinnostunut erityisesti musiikin vaikutuksista kuntoutumiseen erilaisten neurologisten sairauksien yhteydessä ja aivotapahtumien jälkeen. Tähän pääsen syventymään väitöskirjassani, joka käsittelee musiikkipohjaisen etäkuntoutuksen käyttöä aivoverenkiertohäiriön jälkeen.

Emma Oksanen

Väitöskirjatutkija

Valmistuin psykologian maisteriksi vuoden 2024 alussa. Opintojeni alusta lähtien olen ollut kiinnostunut kognition aivoperustasta ja aivojen muovautuvuudesta, ja sittemmin kiinnostukseni on laajentunut myös kliinisen neuropsykologian suuntaan. Maisterintutkielmassani selvitin moniosaisen kuorolauluintervention vaikutuksia kuulonvaraisen tiedon implisiittiseen prosessointiin afasiakuntoutujilla. Jatkan samojen teemojen parissa tulevissa tohtoriopinnoissani, jotka käsittelevät musiikkipohjaista etäkuntoutusta aivoverenkierron häiriön kokeneilla.

Sari Laitinen

Musiikkiterapeutti

Olen fysioterapeutti, psykoterapeutti ja musiikkiterapeutti. Valmistuin musiikkiterapian lisensiaatiksi (FL) Jyväskylän yliopiston musiikin laitokselta v. 2008. Lisensiaatintyössäni hoitajat osallistuivat toimintatutkimukseen, missä järjestettiin mielimusiikin kuuntelua sairaalahoidossa oleville aivoverenkiertohäiriöistä (AVH) kuntoutuville potilaille. Työskentelen nykyään Espoon sairaalassa musiikkiterapeuttina neurologisella ja psykogeriatrisella osastolla. Työssäni hyödynnän musiikin tutkimuksista saatuja tuloksia aktiivisesti. Olen huomannut työssäni, että musiikkiterapian ja taiteen tekemisen erilaiset mahdollisuudet monipuolistavat neurologisen potilaan kuntoutumisen perinteisiä käytäntöjä ja edistävät kuntoutumista. MART-ryhmän jäsenenä olen ollut aktiivisesti mukana kehittämässä ja toteuttamassa neurologisen musiikkiterapian interventioita AVH-kuntoutuksessa ja aivovammakuntoutuksessa sekä muistisairaiden hoidossa useassa tutkimushankkeessa. Näistä viimeisin on afasiaa sairastaville henkilöille ja heidän omaisilleen suunnattu kuorolauluinterventio, jossa käytän ryhmätoimintaan sovellettua melodista intonaatioterapiaa kuntoutuvan puheen edistämiseksi. Olen kiinnostunut uusien tutkittujen musiikkimenetelmien käyttöönottamisesta ja laajemmin mielen hyvinvoinnista sekä hoitohenkilöstön kouluttamisesta musiikin käyttöön hoivatyössä.

Essi-Reetta Särkämö

Kuoronjohtaja

Olen kuoronjohtaja ja laulunopettaja. Valmistuin Sibelius-Akatemian Musiikkikasvatuksen osastolta musiikin maisteriksi vuonna 2006. Jatkokouluttaudun kuoronjohtajana jatkuvasti sekä rytmimusiikin että klassisen musiikin saralla mm. Sibelius-Akatemiassa. Johdan työssäni kaikenlaisia kuoroja, seniorikuoroista aina groovaavaa rytmimusiikkia ja klassista kamarikuoromusiikkia esittäviin kuoroihin. MART-ryhmässä työni on vuodesta 2017 alkaen keskittynyt afasiaa sairastaville henkilöille ja heidän omaisilleen suunnatun kuorolauluintervention kehittämiseen ja kuoroharjoitusten vetämiseen osana tutkimushanketta. Lisäksi autan ryhmää koeasetelmissa käytettävien laulu- ja musiikkiärsykkeiden tekemisessä. Laulunopettajana minua kiinnostavat laulamisen mahdollisuudet afasiassa etenkin hengitystekniikan ja äänenvoimakkuuden vahvistamisessa sekä sanojen löytämisen helpottamisessa. Kuorossa laulamisen keskiössä on myös ryhmädynamiikka, vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen, jonka kautta afasiaa sairastavien kanssa voidaan löytää iloa ja rohkeutta, motivaatiota sekä uusia kommunikaation tapoja.

Eija Lahdensuo

Tutkimuskoordinaattori

Koulutukseltani olen sairaanhoitaja. Tutkimushoitajana olen toiminut vuodesta 1995 lähtien KTL/THL epidemiologian ja terveydenedistämisen osasto (1995–2014) ja Helsingin yliopisto kansanterveystieteen laitos (2000–2010). Olen työskennellyt lääketutkimusten parissa (verenpaine, kolesteroli, diabetes) ja tehnyt epidemiologisia tutkimuksia.  THL:ssä olin viimeksi mukana Finger- tutkimuksessa (2009–2014), joka pyrki ehkäisemään muistitoimintojen heikentymistä ikääntyneillä, jonka jälkeen aloitin Helsingin yliopistossa tutkimushoitajana käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa (2014). Työskentelin ITU-tutkimuksessa ja sen loputtua Ilo Odottaa- tutkimuksessa (2021–2022).  Psykologian ja logopedian MART-tutkimusryhmään Musiikin muistijäljillä- tutkimuksen tutkimushoitajaksi liityin alkuvuodesta 2023.

Laboratorioinsinöörit
Alumnit