Sienen aiheuttamat, kuusen maanousemana ja männyn tyvitervastautina tunnetut vahingot tuottavat Suomessa n. 50 milj. EUR vuosittaiset tappiot. Taudinaiheuttaja esiintyy koko pohjoisen pallonpuoliskon havumetsissä ja on ollut aktiivisen tutkimuksen kohteena siitä lähtien kun Robert Hartig 1870-luvulla teki sienen tunnetuksi vaarallisimpana havupuiden taudinaiheuttajana.
Sienen kääpämäiset itiöemät kasvavat kuolleisiin havupuiden juuriin ja paljastuvat yleensä vasta puun kaatuessa. Sienen itiöt leviävät ilmavirtausten kuljettamina tuoreiden havupuiden kantojen pinnalle. Itiöitä on ilmassa eniten kesällä, joten taudin leviämisen estämiseksi hakkuut olisi syytä tehdä talviaikaan. Itiöt itävät kantojen pinnalla, syntynyt rihmasto tunkeutuu kantoon ja lopulta juuriston välityksellä ympäröiviin terveisiin puihin.
Sieni pystyy käyttämään ravinnokseen kaikkia puuaineen komponentteja: ligniiniä, selluloosaa ja hemiselluloosaa, jolloin puu menettää lujuutensa ja voi katketa ja kaatua tuulessa helposti. Laho puu ei kelpaa sahatavaraksi. Lisäksi selluloosan hajoaminen pilaa puun sellun ja paperin raaka-aineena, ja hemiselluloosan hajoaminen puolestaan vähentää puun arvoa kemianteollisuudessa. Juurikäävän lahottama puu on siten käyttökelpoista ainoastaan vähäarvoisena polttopuuna. Taudin torjumiseksi havupuiden kannot käsitellään kesähakkuissa joko urea- tai harmaaorvakkaliuoksella. Valitettavasti täydellistä suojaa tautia vastaan ei ole.
Tutkijat ovat kuitenkin nyt saamassa paremman otteen tärkeimmästä havupuiden taudinaiheuttajasta. Viidentoista suomalaisen kuusenjuurikäävän (Heterobasidion parviporum) perimä on luettu ja tutkimusprojektin tulokset julkaistaan sarjassa “BMC Genomics 19: 220” (https://doi.org/10.1186/s12864-018-4610-4). Projektia koordinoivat metsäpatologian professori Fred Asiegbu ja väitöskirjaansa valmisteleva Zhen Zeng Helsingin yliopistosta. ”Sienen genomisekvenssin saatavuus avaa uusia mahdollisuuksia sen ymmärtämiseen, kuinka sieni aiheuttaa taudin havupuille”, kertoo professori Asiegbu.
Professori Asiegbu uskoo, että genomin saatavuus antaa tutkijoille mahdollisuuden tutkia taudinaiheuttajan biologiaan liittyviä peruskysymyksiä, kuten käyttääkö sieni samoja geenejä kasvuun ja taudinaiheuttamiseen. Perimän toiminnallinen analysointi tuo taudinaiheuttajan biologiasta perustietoa, jota tarvitaan tärkeisiin käytännön sovelluksiin: taudinkestävyystutkimukseen ja tehokkaiden uusien torjuntamenetelmien kehittämiseen.
Lisätietoja:
Professori Fred Asiegbu
Sähköposti: Fred.Asiegbu@helsinki.fi
Puhelin: +358 2941 58109