Tulosten mukaan metsäbiotalousverkosto muodostuu pääsääntöisesti tutkimuksen, hallinnon ja teollisuuden organisaatioista. Keskeisimpien toimijoiden välillä näyttää vallitsevan korkea luottamus, ja nämä organisaatiot vaihtavat säännöllisestitietoa keskenään. Biotalousverkoston rakenne osoittautui kuitenkin suljetuksi. Tämä herättää kysymykseneri toimijoiden osallistamisesta päätöksentekoon ja saatavien hyötyjen tasapuolisesta jakautumisesta.
Työ- ja elinkeinoministeriöllä, kemianteollisuuden yrityksellä (anonyymi) sekä Luonnovarakeskuksella on tulosten mukaan erityisen tärkeät roolit toimijoiden yhteen saattamisessa kehittyvissä metsäbiotalouden verkostoissa.
On todennäköistä, että tulevaisuudessa metsäbiotalouden arvoketjut muodostuvat uudella tavalla, mutta vielä ei ole selvää kuka on lopulta ”kuskin paikalla”. Lyhyellä aikavälillä toimialojen rakenteiseen tuskin tulee suuria muutoksia, mutta metsäbiotalouden muutostila antaa mahdollisuuden myös kehittää myös pienemmän mittakaavan liiketoimintaa yli perinteisten sektorirajojen.
Tiedonvaihtoa tapahtuu jo erityisesti metsä- ja kemianteollisuuden toimijoiden välillä. On todennäköistä, että yhteistyö rakennussektorin kanssa tiivistyy jatkossa. Erityisesti näin on oltava, jos metsäteollisuuden painopiste siirtyy yhä enemmän pidemmän elinkaaren omaaviin puutuotteisiin. Mutta onko meillä riittävän aktiivista yhteistyötä toimialojen välillä? kysymys jää jatkotutkimusten kohteeksi.
Lue lisää:
Korhonen J., Giurca, A., Brockhaus, M. & Toppinen, A. 2018. Actors and Politics in Finland’s Forest-Based Bioeconomy Network. Sustainability, MDPI, Open Access Journal, vol. 10(10), pages 1-20, October.