Tässä hankkeessa tutkitaan Mycoplasma bovis -infektion kulkua ja riskitekijöitä lypsykarjassa ja se oli Vera Talvitien (ent. Haapala) väitöskirjaprojekti. M. bovis todettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2012. Seurasimme tarkasti 19 tilaa, joilla oli M. bovis -tartunta. Lisäksi selvitimme M.bovis-tartunnan vaikutusta lihantarkastustuloksiin ja lehmien hedelmällisyyteen. Tätä Timo Soverin hanketta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö ja alan yhteistyökumppanit.
Hengityselinsairaudet ovat tunnettu ongelma naudanlihantuotannossa, erityisesti nuorilla vasikoilla. Tutkimme vasikoiden kasvatusyksikössä intranasaalisella rokotteella rokottamisen vaikutusta. Keräsimme myös tietoja 28 000 kuljetetusta vasikasta arvioidaksemme mikrobilääkkeiden käyttöön, kuolleisuuteen ja päivittäiseen painonnousuun vaikuttavia tekijöitä naudanlihantuotannossa. Tätä Heli Simojoen hanketta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö (2212/03.01.02/2015) ja alan yhteistyökumppanit.
Suomessa lähes kolmanneksella vasikoista on liian vähän emolehmän vasta-aineita. Tässä hankkeessa tutkitaan ternimaidon ja vasikoiden hoidon avulla syitä tähän ilmiöön. Lisäksi tutkitaan, miten laadukkaammat vasikat menestyvät vasikkakasvatuksessa. Tätä Heli Simojoen hanketta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö (Terve vasikka-hanke VN7717/2020) ja alan yhteistyökumppanit.
Näillä tutkimuksilla selvitetään Hereford-karjan hypotrikoosia, Charolais-karjan tuki- ja liikuntaelinten sairauksia ja vasikoiden kuolleisuutta kasvukauden aikana. Tutkimuksen johtavat tutkijat ovat Heli Simojoki ja Heli Venhoranta.
Sorkkavälin ajotulehdusta ja sorkka-alueen ihotulehdusta koskevissa hankkeissa tutkitaan tarttuvia sorkkasairauksia Suomessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana IP:tä on esiintynyt maitotiloilla. Sairastuvuus on ollut korkea, joillakin tiloilla lähes kaikki lehmät ovat sairastuneet. Uusien eläinten hankinta tilalle on tärkein riskitekijä tautitapausten puhkeamiselle. Akuutin vaiheen vaste on voimakas.
Sorkkaalueen ihotulehdus aiheuttaa vähemmän oireita. Aktiiviset leesiot eivät ole yleisiä suomalaisessa lypsykarjassa, mutta kroonisia leesioita esiintyy melko säännöllisesti. Näiden hankkeiden projektipäällikkönä toimii Timo Soveri ja DD-hankkeen päätutkijana Minna Kujala-Wirth. Molempia tutkimuksia rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Märehtijöiden lisäksi meillä on jonkin verran tutkimusta kamelieläimistä. Vuonna 2020 Suomessa havaittiin uusi tauti. Yhdessä alpakalaumassa osa eläimistä oli positiivisia Mycoplasma haemolamae -tartunnalle. Käynnissä olevassa hankkeessa tutkimme tämän tartunnan esiintyvyyttä. Päätutkijana on Mari Friman ja sitä rahoittaa Eläinlääketieteellinen tutkimussäätiö.
Lisätietoa ja kysely alpakoiden ja laamojen omistajille.