Tuotantoeläinlääketieteen laitoksen utaretulehduksen tutkimusryhmään kuuluvat professori Päivi Rajala-Schultz, Mari Hovinen, Riitta Niemi ja Suvi Taponen. Jo päättyneessä hankkeessa kartoitettiin suomalaisten lypsykarjojen umpeenpanokäytäntöjä ja niiden vaikutusta utareterveyteen. Käynnissä olevissa hankkeissa tutkitaan utaretulehdusta aiheuttavien stafylokokkien mikrobilääkeresistenssia ja bakteerien virulenssia. Streptococcus uberis -bakteerin aiheuttamaan utaretulehdukseen keskittyvässä hankkeessa selvitetään taudin esiintyvyyttä, riskitekijöitä, paranemisennustetta ja tarkastellaan bakteerin geneettistä vaihtelevuutta, antibioottiherkkyyttä ja tartunnallisuutta.
Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera) on myöntänyt 3,5 vuoden rahoituksen hankkeelle, joka tutkii Streptococcus uberis -bakteerin aiheuttamaa utaretulehdusta. Hankkeessa selvitetään taudin esiintyvyyttä, riskitekijöitä, paranemisennustetta sekä sen aiheuttamia maidontuotantotappioita. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan bakteerin geneettistä vaihtelevuutta, antibioottiherkkyyttä ja tartunnallisuutta.
Utaretulehduksen aiheuttajabakteerit on perinteisesti jaettu tartuntatapansa perusteella joko tartunnallisiin tai ympäristöperäisiin. Str. uberis on yleinen ympäristöperäinen utaretulehduksen aiheuttaja, mutta se aikaansaa myös tartunnallisia taudinpurkauksia. Bakteerin tartunta- ja leviämistapa on jossain määrin karjakohtainen. Str. uberiksen merkitys utaretulehduksen aiheuttajana on viime vuosina korostunut, ja sen aiheuttaman utaretulehduksen paraneminen ja hoitovaste vaikuttavat heikentyneen. Aiheesta ei ole suomalaista, tutkimukseen perustuvaa tietoa, ja tähän puutteeseen hanke pyrkii vastaamaan.
Str. uberis -utaretulehduksen erityispiirteiden tunnistaminen edistää lypsylehmien utareterveyttä ja hyvinvointia, asianmukaista antibioottien kulutusta, antibioottiresistenssin hallintaa, korkealaatuista maidon tuotantoa sekä lypsykarjatalouden taloudellista ja eettistä kestävyyttä.
Tutkimus toteutetaan Eläinlääketieteellisen tiedekunnan Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston ja Ruokaviraston yhteistyönä. Hankkeen johtajana toimii professori Päivi Rajala-Schultz, ja hankkeen vastuullisena tutkijana ELT, tuotantoeläinten sairauksien ja terveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Riitta Niemi. Ruokavirastosta tutkimusryhmään kuuluu ELT Tiina Autio. Väitöskirjatutkijana hankkeessa työskentelee ELL Muusa Takala.
Umpikausi on lypsylehmän tulevan terveyden ja optimaalisen maidontuotannon kannalta kriittisen tärkeä tuotantokierron vaihe. Lehmät ovat erittäin alttiita uusille utaretulehduksille heti umpeutuksen jälkeen ja juuri ennen poikimista. Umpeutusvaihe on toisaalta otollinen aika lääkitä olemassa olevia, piileviä utaretulehduksia. Tämän vuoksi umpihoito antibioottia sisältävillä, utareen sisäisesti annosteltavilla lääkkeillä lypsykauden lopuksi on tehokas ja yleinen keino vähentää utaretulehduksen esiintyvyyttä.
Suuressa osassa maailman maista antibioottista umpihoitoa on toteutettu lääkitsemällä karjan kaikki lehmät. Suomalaisissa karjoissa antibiootteja käytetään yleisesti erittäin harkitusti, mutta suomalaisia umpeenpanokäytäntöjä ja niiden vaikutuksia karjojen ja lehmien utareterveyteen ei ole aikaisemmin kartoitettu. Maailmanlaajuisen antibioottiresistenssiongelman myötä on tarve vähentää antibioottien käyttöä kotieläinten hoidossa, ja tämän vuoksi valikoidusti toteutettu umpihoito on kiistatta vastuullisempi toimintatapa.
Tämä epidemiologinen tutkimus kartoitti umpeutuskäytäntöjä, joilla saavutetaan hyvä utareterveys ja maidontuotanto vastuullisesti antibiootteja käyttäen. Tutkimuksen erityisen kiinnostuksen kohteena olivat antibiootteja sisältävät umpihoidot. Projektin tavoitteena oli
1) kartoittaa suomalaisissa lypsykarjoissa toteutettuja umpeenpanokäytäntöjä;
2) selvittää näiden käytäntöjen, mahdollisten umpeenpanoon liittyvien riskitekijöiden ja utareterveyden yhteys;
3) kenttätutkimuksen avulla selvittää, miten antibioottien käyttö umpeenpanon yhteydessä vaikuttaa lehmien utareterveyteen ja tuotokseen poikimisen jälkeen; ja
4) verrata eri käytäntöjen taloudellisuutta.
Professori Päivi Rajala-Schultzin johtamaa tutkimusta rahoittivat Suomen maatalousministeriö (568/03.01.02/2017), Suomen eläinlääketieteen tutkimussäätiö, Valio Oy, Vetcare Oy ja Orion Pharma.
Vilar, M. J., M. Hovinen, H. Simojoki, and P. J. Rajala-Schultz. 2018. Short communication: Drying-off practices and use of dry cow therapy in Finnish dairy herds. J Dairy Sci 101:7487-7493.
Vilar, M. J. and P. J. Rajala-Schultz. 2020. Dry-off and dairy cow udder health and welfare: Effects of different milk cessation methods. Vet J 262:105503.
Niemi, R. E., M. J. Vilar, I. R. Dohoo, M. Hovinen, H. Simojoki, and P. J. Rajala-Schultz. 2020. Antibiotic dry cow therapy, somatic cell count, and milk production: Retrospective analysis of the associations in dairy herd recording data using multilevel growth models. Prev Vet Med 180:105028.
Niemi, R. E., M. Hovinen, M. J. Vilar, H. Simojoki, and P. J. Rajala-Schultz. 2021. Dry cow therapy and early lactation udder health problems - Associations and risk factors. Prev Vet Med 188:105268.
Niemi R.E., Hovinen M., Rajala-Schultz P.J. 2022. Selective dry cow therapy effect on milk yield and somatic cell count: A retrospective cohort study. J Dairy Sci. 105:1387–1401. https://doi.org/10.3168/jds.2021-20918.
Niemi, R. 2022. Epidemiologic approach to antibiotic dry cow therapy in dairy herds. Doctoral dissertation
Heikkilä. A.-M., Niemi R.E., Hovinen M., Rajala-Schultz P.J. 2022. Economic perspectives on blanket and selective dry cow therapy. Agric. Food Sci, vol. 31, no. 4, pp. 297-306.
Niemi R.E., Hovinen M., Rajala-Schultz P.J. 2024. Selective dry cow therapy: Clinical field trial on prevention and cure of intramammary infections, J. Dairy Sci. https://doi.org/10.3168/jds.2024-25287
Prof. Päivi Rajala-Schultzin johdolla lypsylehmien utaretulehduksen ja utareterveyden parissa työskentelevät pohjoismaiset kollegat ovat rakentaneet aktiivista yhteistyöverkostoa, jota NKJ (Pohjoismaiden yhteinen maatalous- ja elintarviketutkimuskomitea) tukee taloudellisesti. Tavoitteena on tehostaa yhteistyötä, jotta utaretulehduksen haasteisiin voidaan vastata yhdessä. Yhteistyön pitkän aikavälin tavoitteena on tuottaa uutta tieteeseen perustuvaa tietoa yhteispohjoismaisissa tutkimushankkeissa kestävistä ja kustannustehokkaista utaretulehduksen hoito- ja torjuntakäytännöistä.
Rajala-Schultz, P., K. Persson Waller, T. Halasa, and A. Nodtvedt. 2019. Selective approach to dry cow therapy. Vet Rec 184(1):29-30.
Rajala-Schultz P, Nødtvedt A, Halasa T, Persson Waller K. Prudent Use of Antibiotics in Dairy Cows: The Nordic Approach to Udder Health. Front Vet Sci. 2021 Mar 5;8:623998. doi: 10.3389/fvets.2021.623998. PMID: 33748209; PMCID: PMC7973009.
Tutkimusryhmällämme on myös muita käynnissä olevia hankkeita, jotka koskevat utaretulehdusta aiheuttavia taudinaiheuttajia, erityisesti Staphylococcus aureus-bakteeria, sen antibioottiresistenssiä, virulenssia ja vuorovaikutuksia lehmän utareessa. Utaretulehduksen diagnosointia koskevia tutkimuksia on myös käynnissä.