Tuoreita tutkimustuloksia ja kuulumisia hankkeesta

Syksyn alku toi tullessaan muutoksia Lukivauva-hankkeeseen. Hankkeen pitkäaikainen tutkija Paula Virtala palasi töihin vanhempainvapaaltaan. Lisäksi alkukesästä asti pyörineet 7-8-vuotiaiden lasten tutkimukset osana uutta Lukilapsi-hanketta ovat tämän kesän osalta tulleet päätökseensä. Kiitos yli 70 mittauksesta kuuluu ennen kaikkea hankkeeseen sitoutuneille perheille ja myöskin ahkerille ja osaaville tutkimusavustajille. Aineistonkeruuta jatketaan jälleen ensi kesän korvalla kutsumalla tutkimuksiin peruskoulun ensimmäisen luokan päättäviä lapsia. Vanhojen Lukivauva-konkareiden lisäksi mukaan mahtuu myös paljon uusia lapsia. Jos tunnet innokkaan koululaisen, joka aloittaa peruskoulun toisen luokan syksyllä 2024 tai 2025 ja voisi olla kiinnostunut tulemaan mukaan tutkimukseen, lähetäthän meille sähköpostia osoitteeseen .

Lukivauva-hanke on käynnistynyt vuosina 2014–2015 ja siitä on julkaistu jo useita tutkimusartikkeleita, joista olemme uutisoineet Internet- ja Facebook-sivuillamme. Uutisarkistoon ja julkaisuluetteloihin pääsee tutustumaan oheisesta linkistä:. Tuoreimmat artikkelimme kuluvalta vuodelta 2023 esitellään tässä jutussa.

Miten vastasyntyneen kyvyt käsitellä puhetta ovat yhteydessä lukivaikeuden riskiin ja myöhempiin kielellisiin taitoihin? Vauvaikä on kielen oppimisen tärkeä ensimmäinen vaihe, jossa äidinkielisen puheen kuuleminen synnyttää vauvan aivoihin edustukset oman kielen äänteistä. Jo Lukivauva-hankkeen ensimmäisessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että tämä puheen käsittely on heikentynyttä lukivaikeuden riskissä olevilla vastasyntyneillä. Tuoreessa tutkimuksessamme käytimme luonnollisempia puheääniä, joissa oli äänenkorkeusvaihteluita. Luonnollisessa puheessa tällainen vaihtelu on jatkuvaa, kun puheäänet esiintyvät erilaisissa sanoissa ja niitä lausuvat eri puhujat erilaisissa tunnetiloissa ja ääniympäristöissä. Tulostemme mukaan lukivaikeuden riskissä olevien vauvojen oli haastavaa erottaa puheäänteiden muutoksia (esimerkiksi i:stä ä:hän). Heikentynyt äänteiden erottelu aivotasolla oli yhteydessä myös heikompiin kielellisiin taitoihin 2,5 vuoden iässä. Tulokset ovat lukivaikeuden kannalta merkittäviä siksi, että äännejärjestelmän kehityksen ajatellaan olevan yhteydessä lukutaidon kehittymiseen. Tulos tukee ajatusta, että tukemalla äännejärjestelmän kehitystä vauvaiästä lähtien voitaisiin tukea myös tulevia kieli- ja lukutaitoja. Alkuperäisen tutkimuksen tiivistelmään voi tutustua osoitteessa .

Voiko pienen vauvan kielen oppimista tukea lauluilla? Hiljattain muun muassa Helsingin Sanomien () ja Ylen () uutisoimassa tutkimuksessa lukivaikeuden perinnöllisessä riskissä olevien vauvojen aivot käsittelivät puheääniä paremmin puolen vuoden iässä, jos heille oli soitettu suomenkielisiä lauluja säännöllisesti ensimmäisen kuuden elinkuukauden aikana. Tämä tehostunut puheäänten käsittely näkyi voimistuneina aivovasteina. Voimakkaiden aivovasteiden on havaittu aiemmissa tutkimuksissa olevan yhteydessä parempaan kielelliseen kehitykseen ja muun muassa tulevaan lukutaitoon. Laulujen soittaminen tai itse laulaminen vaikuttaisivat näin ollen toimivilta keinoilta tukea puheen ja kielen kehitystä elämän ensikuukausina etenkin vauvoilla, joiden suvussa esiintyy lukivaikeutta. Todennäköisesti laulut tarjoavat vauvalle oman äidinkielen äänteitä miellyttävässä, rytmisessä ja toisteisessa muodossa ja tukevat siten äänteiden oppimista. Alkuperäiseen tutkimukseen voi tutustua osoitteessa .

Mitä tiedämme vastasyntyneen valmiuksista kielen oppimiseen? Lukivauva-hankkeen johtajan professori Teija Kujalan ja kollegoiden tuore katsaus vaikutusvaltaisessa Trends in Neurosciences -tiedejulkaisussa käsittelee tätä kysymystä laajasti tuoden esiin myös Lukivauva-seurantatutkimuksen tuloksia. Katsauksessa esitellään niitä perustavanlaatuisia kuulotiedonkäsittelyn kykyjä, joita kielen oppiminen edellyttää ja joista erityisesti aivotutkimukset ovat tuoneet paljon lisätietoa viime vuosikymmeninä. Katsaus on luettavissa osoitteessa .