Kuluttajatutkimus tekee yhteistyötä monitieteisissä tutkimushankkeissa.
Tutkimusaiheisiimme kuuluvat kestävä kulutus ja kestävyyssiirtymät; poliittinen kuluttajuus ja kuluttajakansalaiset; tuotteiden ja palveluiden omaksuminen, haltuunotto ja arvostus; haavoittuvassa asemassa olevat kuluttajat; sekä kulttuurinen kulutus. Tarkemmin sanottuna tutkimme näitä aiheita asumisen, biopohjaisten materiaalien ja innovaatioiden, ruoan kulutuksen, syömisen ja ulkona ruokailun käytäntöjen sekä vapaa-ajan toimintojen yhteydessä.
Monitieteisenä tutkimusryhmänä analysoimme kulutukseen liittyviä ilmiöitä erilaisista sosio-kulttuurisista tutkimusnäkökulmista. Näihin kuuluvat erityisesti käytäntöteorian ja kuluttajakulttuurin teoriat, jotka eivät keskity pelkästään yksittäisiin kuluttajiin, vaan tunnistavat yhteiskunnallisen, sosiaalisen, kulttuurisen, taloudellisen ja poliittisen ympäristön, jossa ihmiset elävät ja joka on erottamattomasti sidoksissa kulutukseen. Lisäksi monitieteisyys tarkoittaa sitä, että yhdistämme kuluttajatutkimukseen perustuvia lähestymistapoja muiden tieteenalojen teorioihin, kuten kestävyyden tutkimukseen, liiketaloustieteeseen ja sosiologiaan. Teemme myös yhteistyötä poikkitieteellisissä tutkimushankkeissa kehittääksemme laajempaa ymmärrystä nykyisiin tuotanto- ja kulutusmalleihin liittyvistä haasteista.
Teemme sekä laadullista että määrällistä tutkimusta. Laadullisessa lähestymistavassa käytämme haastatteluja, fokusryhmiä, erilaisia kirjallisia aineistoja (esim. tarinat ja päiväkirjat, keskustelut mediassa ja sosiaalisessa mediassa, poliittiset strategiapaperit) sekä laadullisia kyselyjä. Määrällisessä lähestymistavassa sovellamme erilaisia joko väestöä edustavia tai kohdennettujen ryhmien kvantitatiivisia kyselyjä. Hankkeisiimme sisältyy usein myös osallistavia menetelmiä, joiden avulla pyrimme sitouttamaan monenlaisia yhteiskunnallisia sidosryhmiä.
Alla näet luettelon joistakin keskeisistä hankkeista, joissa tutkimusryhmämme jäsenet ovat olleet mukana viime vuosina.
Asukaslähtöiset kestävät elinympäristöt (2024–2028)
Asuntosektori on murroksessa. Tulevaisuuden kestävän asumisen suunnittelu ja rakentaminen edellyttävät uudenlaisia lähestymistapoja. Samalla on tärkeää parantaa nykyisen asuntokannan kestävyyttä. Asukkaiden osallisuutta on kuitenkin laiminlyöty, vaikka tutkimus tunnistaa, että yksilöiden tapa olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tehdä päätöksiä ja navigoida arjen monimutkaisuuksissa tilanteissa on keskeistä kestävyysmuutokselle. Tämä väitöskirjaprojekti keskittyy kestäviin elinympäristöihin tarkastelemalla asukaslähtöistä kestävää asumista, puukerrostalorakentamista sekä kestävien kaupunginosien kehittämistä. Vantaan kaupungin rahoittama hanke etsii keinoja tehdä nopeasti kasvavasta Kivistöstä entistä kestävämpi asukkaiden arki huomioiden sekä asumiseen liittyviä haasteita ja ympäristövaikutuksia vähentäen. Lisätietoja antaa Julia Johansson.
Hera- ja kasviproteiinia sisältävät lihaa korvaavat tuotteet siirtymässä kohti kasvipainotteisempia ruokavalioita (2023–2027)
Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten heraproteiinia ja kasviproteiineja voidaan yhdistää uusien lihan tapaan käytettävien tuotteiden kehittämisessä siten, että tuotteet miellyttävät aistittavalta laadultaan ja ravitsemuksellisilta ominaisuuksiltaan myös sekaruokavaliota noudattavia kuluttajia. Osana väitöstutkimusta toteutetaan väestöä edustava kuluttajakysely, joka tarkastelee lihaa korvaavien, erityisesti kasviproteiineja ja heraa yhdistävien hybridituotteiden kuluttajahyväksyttävyyttä, niitä koskevia asenteita sekä käyttöhalukkuutta. Näiden tekijöiden ja sosioekonomisten sekä ruokaan liittyvien motivaatioiden välisiä yhteyksiä arvioidaan monimuuttujamenetelmin. Lisätietoja tutkimuksesta antaa Niina Siljander.
Kasvipohjaisten elintarvikkeiden normalisoituminen kohti kestävämpää arkea (2023–2027)
Kuluttajan näkökulma on keskeinen ekologisesti ja ravitsemuksellisesti kestävien elintarvikkeiden kehittämisessä, sillä tuotteet onnistuvat ja vaikuttavat ruokavaliomuutokseen ja kestävyysmurrokseen vain, jos ne saavuttavat kuluttajien hyväksynnän ja tulevat osaksi arkea. Tämä väitöskirjatutkimus tarkastelee sosiaalisen normalisoitumisen prosessia kasvipohjaisten elintarvikkeiden kontekstissa ja pyrkii ymmärtämään, miten uudet, kestävämmät kasvipohjaiset tuotteet muuttuvat hyväksytyiksi ja odotuksenmukaisiksi osiksi kuluttajien jokapäiväistä elämää. Toisin sanoen tutkimus selvittää, miten kasvipohjaiset tuotteet asemoituvat ”normaalin” syömisen käsityksiin sekä miten ”normaalia” arjessa ylläpidetään ja haastetaan. Lisätietoja antaa Roosa Luukkanen.
Taloushallinto, tilivelvollisuus ja eläimet: Määrällistämisen lupaukset ja sudenkuopat (ANIMA 2023–2027)
Tässä hankkeessa tarkastellaan organisaatioiden tilivelvollisuuden laajenemista koskemaan myös ei-inhimillisiä eläimiä. Tavoitteena on lähteä liikkeelle eläinten tarpeista ja intresseistä ja kehittää eläinten hyvinvointi- ja oikeusindikaattoreita kahdelle tapausorganisaatiolle. Samalla projekti tarkastelee määrällistämisen vaikutuksia yksilöihin ja organisaatioihin. Lisätietoja antaa Markus Vinnari.
CAP Ruoka -hankkeen kuluttajatutkimus (2024–2026)
Osana Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimaa ”Vastuullista ruokajärjestelmää tukevien CAP-suunnitelman toimenpiteiden sekä kansallisten toimenpiteiden johdonmukaisuuden ja vaikuttavuuden arviointi” -hanketta Helsingin yliopisto toteuttaa yhteistyössä Luken kanssa tutkimuksen, joka tuottaa tietoa kansalaisten luottamuksesta ruokaan ja ruokajärjestelmän eri toimijoihin sekä viranomaistoiminnan avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Tarkastelun kohteena ovat myös kotimaista ruokaa koskevat käsitykset ja ruokaa koskevat turvallisuushuolet. Lisäksi tutkimus tuottaa tietoa siitä, kokevatko kansalaiset osallisuutta ruokajärjestelmässä ja millaisia vaikutusmahdollisuuksia he kokevat itsellään ja muilla olevan siihen, mihin suuntaan ruoan tuotanto ja kulutus Suomessa kehittyvät. Aineistona on hankkeessa kerättävä väestöä edustava kysely. Lisätietoja tutkimuksesta antaa Mari Niva.
Systeemiset ratkaisut kasvipohjaisen ruoan kulutuksen esteiden poistamiseksi (SOREBA 2024–2026)
Sosiokulttuuriseen ja käytäntöteoreettiseen ruokatutkimukseen nojaavassa hankkeessa tarkastellaan kasvipohjaisten ruokavalioiden yleistymisen symbolisia ja käytännöllisiä esteitä. Näitä esteitä tutkitaan eri konteksteissa ottaen huomioon ihmisten ruoankulutukselleen ja syömiselleen asettamat erilaiset tavoitteet. Sidosryhmien kanssa toteutettavan yhteistyön avulla hanke pyrkii lisäksi tuottamaan innovatiivisia ratkaisuja esteiden purkamiseksi. Hanketta rahoittaa Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutti HELSUS. Lisätietoja saat hankkeen nettisivuilta osoitteesta
Kuluttajien toimijuus kestävien kodin käytäntöjen toteuttamisessa (2022–2026)
Väitöskirja tutkii kuluttajien toteuttamia kodin käytäntöjä. Suuri osa kulutukseen perustuvista asumisen päästöistä syntyy kotitalouksissa, joten kuluttajien käytännöillä ja mielipiteillä on merkitystä siinä, kuinka paljon päästöjä syntyy. Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena on mitkä tekijät määrittävät kuluttajien toimijuutta kestävien kodin käytäntöjen toteuttamisessa ja millaisia kestäviä asumisen käytäntöjä kuluttajat toteuttavat. Lähestymistapa on käytäntöteoreettinen. Tutkimushanke on osa DeCarbon-Home-tutkimusprojektia. Lisätietoja antaa Sara-Ellen Laitinen.
Asukaskeskeiset ratkaisut lähiöiden ja maaseudun ilmastoviisaaseen asumiseen (Decarbon-Home 2020–2026)
Decarbon-Home tuottaa tutkimusta toisiinsa kietoutuvista ilmasto- ja yhteiskunnallisista haasteista, jotka edellyttävät merkittävää muutosta Suomen asuntokannassa. Painopisteinä ovat lähiöt ja maaseutu: kaupunkialueilla 1960–1970-lukujen lähiöt ja maaseudulla reuna-alueet. Hankkeessa analysoidaan asuntokannan haasteita ympäristö-, teknologia- ja yhteiskuntatieteiden näkökulmista kokonaisvaltaisen ymmärryksen muodostamiseksi ja uusien, ihmislähtöisten ratkaisujen kehittämiseksi erityisesti korjausrakentamisen kautta. Rahoittaja: Strategisen tutkimuksen neuvosto. Lisätietoja:
Kulutuksen käytännöt ja jatkuvuus (2016–2026)
Väitöskirjahanke tarkastelee käytäntöjen tuottamia jatkuvuuksia palvelujen ja materiaalien kulutuksessa. Tutkimuksessa analysoidaan kahta tapausta: teatteria ja huonekaluja. Kaikilla käytäntöä muodostavilla elementeillä voi olla jatkuvuuksia kannattelevia ominaisuuksia, ja näitä elementtejä tutkitaan hankkeessa. Tavoitteena on osoittaa, kuinka kiinnittynyt kuluttaja on muihin niin inhimillisiin kuin materiaalisiin toimijoihin. Lisätietoja antaa Jani Varpa.