Vaihtoehtoisten kokonaisjalostusarvojen kehittäminen voisi auttaa valitsemaan omaan karjaan sopivimmat keinosiemennyssonnit

MMM Elina Paakalan väitöstutkimuksen mukaan valtaosa maidontuottajista valitsee keinosiemennyssonnit Pohjoismaisen kokonaisjalostusarvon perusteella mutta karjanomistajista löytyy ominaisuuksia eri tavoin painottavia ryhmiä. Vaihtoehtoiset kokonaisjalostusarvot voisivat helpottaa maidontuottajien sonnivalintaa.

Maidontuottajat valitsevat keinosiemennyssonneja parantaakseen seuraavan sukupolven lypsylehmien ominaisuuksia. Maatalouden rakennemuutos, muutokset maitomarkkinoilla, jalostusarvon ennusteiden saatavuus yhä useammalle ominaisuudelle ja sonnimarkkinoiden kansainvälistyminen ovat mahdollistaneet yhä tarkempien sonnivalintojen tekemisen. Kokonaisjalostusarvossa eri ominaisuuksia painotetaan niiden taloudellisen merkittävyyden perusteella siinä tuotantoympäristössä, missä niitä on tarkoitus käyttää. Paikallisista olosuhteista, tukipolitiikasta tai henkilökohtaisista mieltymyksistä ja mielipiteistä johtuen, maidontuottajilla saattaa kuitenkin olla tästä poikkeavia jalostustavoitteita.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin toteutunutta sonnivalintaa suomalaisissa lypsykarjoissa ja sitä verrattiin maidontuottajilta kyselytutkimuksella selvitettyihin jalostusmieltymyksiin. Selvitettiin myös, miten maidontuottajien jalostusmieltymyksiä olisi mahdollista käyttää käytännön sonnivalinnassa, miten ne muuttuivat viiden vuoden seurantajaksolla sekä miten uusi jalostettava ominaisuus otettiin vastaan maidontuottajien keskuudessa. 

Osa maidontuottajista keskittyi sonnivalinnoissaan enemmän tuotosominaisuuksiin, osa hedelmällisyyteen ja terveyteen ja osa melko tasaisesti kaikkiin NTM:ssa mukana oleviin ominaisuuksiin. Valintaperusteena oli NTM, vaikka ryhmien välillä oli pieniä eroja. Pieni vähemmistö keskittyi sonnivalinnoissaan rakenneominaisuuksiin. Toteutuneella sonnivalinnalla oli suuri vaikutus odotettavissa olevaan perinnöllisen muutoksen tuomiin taloudellisiin vaikutuksiin. Toteutuneessa valinnassa korostuivat tuotos, kestävyys ja rakenne, jalostusmieltymyksissä terveys, kestävyys ja hedelmällisyys. Rehunsäästö ei korostunut toteutuneessa valinnassa eikä jalostusmieltymyksissä, vaikka ominaisuus oli vastaajien keskuudessa tunnettu. Viiden vuoden seurantajaksolla jalostusmieltymyksissä ei tapahtunut muutoksia rehunsäästöä lukuun ottamatta. Maidon hinnoittelussa, tuotantopanosten hinnoissa ja maidontuotannon kannattavuudessa tapahtui muutoksia, mikä on saattanut johtaa tuotoksen entistä vahvempaan valintaan.

Vaihtoehtoisten, jopa karjakohtaisten kokonaisjalostusarvojen kehittäminen voisi auttaa maidontuottajia valitsemaan juuri omaan karjaan sopivimmat keinosiemennyssonnit. Maidontuottajat ottavat jalostusvalinnoissaan taloudellisten näkökohtien ohella enenevissä määrin huomioon myös muita tekijöitä, kuten kuluttajien odotukset ja ympäristötekijät. 

MMM Elina Paakala väittelee 19.4.2024 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Herd-specific breeding preferences in Finnish dairy herds". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätieteiden talo, sali 108 (ls B3), Latokartanonkaari 7, 00790 Helsinki. Vastaväittäjänä on professori Eileen Wall, Scotland's Rural College, UK, ja kustoksena on Pekka Uimari. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Universitatis Helsingiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Väittelijän yhteystiedot: Elina Paakala, elina.paakala@faba.fi