Turkiseläimet ja ketut ovat toiseksi merkittävin tuotantoeläinryhmä Suomessa. Sinikettujen jalostuksessa tavoitteena on parantaa taloudellisesti tärkeitä lisääntymisominaisuuksia, nahan laatua ja kokoa. Eläinten valinta on oltava entistä kokonaisvaltaisempaa sen sijaan, että keskitytään vain yhden tai kahden yksittäisen tuotanto-ominaisuuden parantamiseen terveys- ja rakenneominaisuuksien kustannuksella. Terveyden ja rakenteen painottaminen valinnassa on tärkeä eläinten hyvinvointia parantava uudistus, Kempe sanoo.
Kempe loi tutkimuksessaan menetelmät ja asteikot, joilla arvioidaan ja kirjataan eläinten lihavuus (kuntoluokka), pituus, etujalkojen asento, liikuntakyky, silmätulehdusalttius ja rehunkäyttökyky. Rehu aiheuttaa tuotannossa suurimman kustannuksen. Siksi rehujen hyödyntämisen parantaminen kiinnostaa. Rehun tehoton käyttö näkyy heikompana kasvuna ja voi lisätä lannasta tulevien hukkaravinteiden kuormitusta ympäristöön. Nopea kasvu, suuri elopaino ja lihavuus ovat riski siniketun hyvinvoinnille, sillä ne voivat aiheuttaa etujalkojen taipumista ja liikuntakyvyn heikkenemistä, Kempe jatkaa.
Ison koon tai lihavuuden ja silmäterveyden välillä ei tutkimuksessa ole havaittu perinnöllistä yhteyttä. Sen sijaan turkin pohjavillan tiheyttä kuvaava massakkuus voi lisätä silmätulehdusalttiutta. Väitöstutkimuksen mukaan eläimen pituus uutena valintakriteerinä mahdollistaa hyvärakenteisten ja solakoiden kettujen kasvattamisen. Pituuden valinnasta ei seuraa lihavuutta tai silmätulehdusalttiutta, eikä se huononna turkin laatua.Väitöstutkimuksen tuloksia käytetään sinikettujen siitoseläinten valinnan tavoitteiden määrittelyssä ja sen toteutuksessa. Lisäksi tuloksia hyödynnetään turkiseläinten jalostusta koskevien säännösten valmistelussa.
Lisätietoja: tutkija Riitta Kempe, Luke, puh. 029 532 6227, riitta.kempe@luke.fi
MMM Riitta Kempe väitteli Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 14.12.2018. Vastaväittäjä toimi professori Peer Berg (Norwegian University of Life Sciences) ja kustokseni oli professori Asko Mäki-Tanila.
Linkki väitöskirjaan: Selection for welfare and feed efficiency in Finnish blue fox, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/267610