Insuliiniresistenssiä tutkittiin glukoosirasitus ja insuliinivastekokein, jotka tehtiin keskimäärin 12 pv ennen poikimista ja 10 pv poikimisen jälkeen. Insuliiniresistenssiä arvioitiin kokeiden aikana verinäytteistä määritettyjen glukoosi-, insuliini- ja NEFA-pitoisuuksien muutosten kautta. Lisäksi tuloksia tarkasteltiin minimal model -mallinnuksesta saatujen indeksien avulla.
Lypsylehmillä veren NEFA-pitoisuuden suureneminen tiineyden lopussa ja poikimisen jälkeen voi voimistaa insuliiniresistenssiä. Tutkimuksessa osoitettiin infusoimalla talia tai camelinaöljyä lehmien juoksutusmahaan, että veren NEFA-pitoisuuden suureneminen voimisti insuliiniresistenssiä hidastamalla glukoosin poistumista ja vähentämällä insuliinivastetta. Camelinaöljyinfuusio paransi insuliiniherkkyyttä taliin verrattuna, mikä johtui osin veren monityydyttymättömien rasvahappojen suuremmasta ja kertatyydyttymättömien rasvahappojen pienemmästä pitoisuudesta verrattuna tali-infuusioon.
Kun säilörehun saantia vähennettiin asteittain poikimiseen mennessä, olivat vaikutukset kudosvarastojen muutokseen ja aineenvaihduntaan pieniä verrattuna ruokintaan, jota rajoitettiin tarpeen mukaiseksi ennen poikimista. Sen sijaan täysin vapaa säilörehun saanti ummessaolokauden ajan voimisti kudosvarastojen kertymistä tiineyden lopulla verrattuna ruokintaan, jossa säilörehuun sekoitettiin olkea energiansaannin rajoittamiseksi. Liiallinen energiansaanti voimisti rasvakudoksen insuliiniresistenssiä ja insuliinivastetta, mutta glukoosinsieto pysyi ennallaan ennen poikimista tehdyissä rasituskokeissa.
Insuliiniresistenssi oli voimakkaampaa ennen poikimista kuin tuotoskauden alussa. Veren pieni insuliinipitoisuus näyttäisi olevan tärkein ääreiskudosten glukoosin sisäänottoon vaikuttava tekijä poikimisen jälkeen. Energiansaannilla ei ollut vaikutusta insuliiniresistenssiin, kudosvarastojen käyttöön tai kuiva-aineen syöntiin poikimisen jälkeen, ja aineenvaihdunnassa havaitut muutokset olivat vähäisiä. Poikimisen jälkeen sekä väkirehun syönti että maitotuotos pienenivät, kun säilörehun saantia vähennettiin asteittain poikimiseen mennessä, tai kun energiansaantia rajoitettiin sekoittamalla säilörehuun olkea koko ummessaolokauden ajan.
MMM Siru Salin väittelee torstaina 17.12.2020 kello 13 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Effect of energy allowance during the dry period on insulin resistance and metabolic adaptation in transition dairy cows on grass silage-based diets". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätieteiden talo, sali 108 (LS B3), Latokartanonkaari 7.Vastaväittäjänä on professori Geert Opsomer Gentin yliopistosta ja kustoksena on professori Aila Vanhatalo. Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta: https://helsinki.zoom.us/j/63255864721?pwd=amVtajJrNXlzY0VMenloa0R3WFkzZz09
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väittelijän yhteystiedot: Siru Salin (siru.salin@helsinki.fi )