Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, miten vasikalle annosteltu aikuisen lehmän tuore pötsineste mikrobeineen vaikuttaa lehmän pötsin ja ulosteen mikrobiyhteisöjen kehittymiseen pitkällä aikavälillä ja onko käsittelyllä pitkäaikaisia vaikutuksia terveyteen tai tuotantoon. Jotta yksilöstä johtuva vaihtelu saatiin minimoitua, tutkimus toteutettiin seuraamalla kuuden identtisen kaksosvasikkaparin suolistomikrobiston kehittymistä, pötsin toimintaa ja vasikoiden kasvua ja terveyttä viikon iästä vuoden ikään saakka. Kaksosista toiselle annosteltiin tuoretta pötsinestettä vieroituskauden ajan. Kontrolliryhmän vasikat kasvatettiin samoissa olosuhteissa, mutta ne eivät saaneet pötsinestettä. Myöhemmin, ensimmäisen lypsykauden aikana, mitattiin käsittelyn vaikutuksia tuotantoparametreihin, kuten maitotuotokseen ja jäännösenergiansaantiin.
Tulokset osoittivat, että pötsinesteannostelu vaikutti mikrobiryhmiin eri tavoin. Annostelu edesauttoi pötsin bakteeri- ja arkeoniyhteisöjen kehittymistä ja alkueläinten kolonisaatiota, kun taas vaikutukset anaerobisiin sieniin olivat kaksijakoisia. Käsittelyn vaikutukset olivat nähtävissä bakteereissa ja alkueläimissä vielä noin kaksi kuukautta annostelun päättymisen jälkeen. Pötsinesteen annostelulla ei ollut merkittävää vaikutusta ulostemikrobiston kehitykseen tai vieroituskauden suolistoterveyteen. Käsittely edesauttoi lievästi vasikoiden painonnousua ja paransi kiinteän rehun syöntiä vieroituskaudella, joskaan vaikutuksia ei voitu selittää pötsifermentaatioon liittyvillä tunnusluvuilla. Ensimmäisen lypsykauden aikana koeryhmän lehmillä oli hieman tasaisempi maitotuotos ja jäännösenergian saanti, sekä hieman pienempi maidon soluluku kuin kontrollilehmillä, mutta metaanintuotannossa ei havaittu eroja. Tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia suuremmalla eläinmäärällä, jotta tulokset sekä mekanismit, joiden kautta mikrobisto voi vaikuttaa lehmien tuotantotehokkuuteen, voidaan vahvistaa.
Tutkimus tuotti uutta tietoa suoliston monikuntaisen mikrobiston kehityksestä ja mikrobiston muokkauksen pitkäaikaisista vaikutuksista. Tulokset edesauttavat muun muassa uusien mikrobiston kehitystä tukevien tai ohjaavien sovellusten kehittämistä. Niiden avulla tulevaisuudessa voi olla mahdollista edistää eläinten terveyttä, tehostaa tuotantoa tai vähentää ilmastopäästöjä.
FM Hanna Huuki väittelee 15.11.2024 klo 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Effects of early-life rumen inoculation on the long-term microbial community development and production outcomes in dairy cows”. Väitöstilaisuus pidetään Metsätieteiden talossa (Latokartanonkaari 7), Raisio-salissa (ls B2) 15.11.2024, klo 12.00. Vastaväittäjänä toimii professori Jana Seifert Hohenheimin yliopistosta, Saksasta. Kustoksena toimii professori Aila Vanhatalo. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Universitatis Helsingiensis. Väitöskirjan elektroninen julkaisu on luettavissa Heldassa.
Väittelijän yhteystiedot
Hanna Huuki
hanna.huuki@helsinki.fi