Tutkimuksen taustaa:
- Rypsirehut ovat paras lypsylehmien valkuaistäydennys suomalaisessa, nurmisäilörehuun perustuvassa ruokinnassa
- Kotimaisen rypsin viljely ei kata tarvetta → joudutaan tuomaan paljon ulkomailta
- Euroopan unionissa täydennysvalkuaisrehujen omavaraisuus on alle 30%, Suomessa vain noin 15%
- Härkäpapu (Vicia faba)
- Palkokasvi, jolla biologinen typensidonta ja joka monipuolistaa viljelykiertoa → Kestävämpi kotieläintuotanto
- Haitta-aineet visiini ja konvisiini eivät rajoita käyttöä märehtijöiden ruokinnassa, koska pötsimikrobit voivat hajottaa niitä
- Soveltuu lypsylehmien valkuaisrehuksi, mutta ei rypsin veroinen
- Härkäpapuvalkuaisella on suuri pötsihajoavuus
- Härkäpapuvalkuaisessa on niukasti metioniinia
- Voidaan korjata siemensadon sijaan myös kokoviljasäilörehuksi lypsylehmille, jos ei ehdi tuleentua kasvukauden aikana
Hankkeen tavoite:
Parantaa härkäpavun maitotuotosvastetta vähentämällä härkäpavun valkuaisen pötsihajoavuutta (teollinen prosessointi) sekä täydentämällä sen aminohappokoostumusta (metioniinilisä)
Toteuttaja: Helsingin yliopiston maataloustieteiden osasto vuosina 2017-2019
Tutkijat: Aila Vanhatalo (vastuullinen johtaja), Anni Halmemies-Beauchet-Filleau, Seija Jaakkola, Tuomo Kokkonen
Yhteistyökumppanit: Nordic Soya Oy ja Raisioagro Oy
Rahoittaja: MMM Makera