Porojen kastrointikipu ja hyvinvointi

Poro wikimedia

Suomessa kastroidaan vuosittain noin 2500 poroa, joista lähes kaikki ilman kivunlievitystä. Kastrointi parantaa härkäporojen kuntoa seuraavan syksyn teurastuksessa. Hirvaat kastroidaan härkäporoiksi noin viiden vuoden iässä, kun niitä ei enää tarvita siitosporoina. Lisäksi kastroidaan jonkin verran nuorempia hirvaita puhtaasti lihantuotantotarkoituksessa. Myös useimmat kilpaporot ja matkailupalveluissa käytettävät porot kuohitaan.

Tutkimustietoa poron kastraatiokivunlievityksestä ei ole olemassa. Poro on puolivilli tuotantoeläin, jonka rauhoittaminen ei ole ongelmatonta. Kastraatiokivun hoitovaihtoehdot ovat käytännössä sen vuoksi paikallispuudutus sekä tulehduskipulääke jälkikivun hoitoon. Paikallispuudutus poistaa kastraatiotoimenpiteen aiheuttamaa kipustressiä, mutta lisää jonkin verran toimenpiteen pituutta ja poron kiinnipitoaikaa. Markkinoilla olevien tulehduskipulääkkeiden toimivuudesta poroilla ei ole tutkittua tietoa.

Eläinten hyvinvointilakiehdotus esittää kivuliaiden toimenpiteiden sallimista vain kipulääkityille eläimille. Myös Paliskuntain yhdistys pitää poron hyvinvointiasioita tärkeänä ja Poroeläinlääkärit Ry. haluaa edistää porojen kivunlievityksen käyttöä. Eläinten kivunhoidolle on keskeistä, että eläimen kipu osataan tunnistaa, sen hoito ymmärretään tärkeäksi ja saatavilla on kivunhoitoon sopivia lääkkeitä.

Selvitämme sekä kliinisissä kenttäkokeissa että poroerotusolosuhteissa lääkitysvaihtoehtojen vaikutusta kastroitujen porojen hyvinvointiin. Samalla kartoitamme suomalaisten poronhoitajien ja -eläinlääkärien käsityksiä poron kokemasta kivusta ja poron kivunhoidon merkityksestä sekä luomme vapaasti saataville porojen kastraatiokivunhoitoa käsittelevä opas.

TUTKIMUSTA TUKEMASSA:
 

Kinnusen Rehu

Polarics

 

MMM uusi logo

 

Porotalouden kehittämissäätiö

Vetcare

Faunapharma logo

 

 

Muilla märehtijöillä, kuin poroilla, tehdyissä tutkimuksissa kastraatio ilman kipulääkitystä on selvästi kivulias; eläimet rimpuilevat, niiden syke ja hengitystiheys nousee. Samaten muilla märehtijöillä käytetään Suomessa kastraation yhteydessä rauhoitusta, paikallispuudutusta ja tulehduskipulääkitystä jälkikivun hoitoon. Hoitamaton kastraatiokn jälkikipu vähentää mm eläinten aktiivisuutta kastraatiosta seuraavina päivinä.

Porot kastroidaan talvella, kastroidut porot lasketaan pian toimenpiteen jälkeen usein vapaaksi luontoon. Tämän vuoksi rauhoitteiden käyttö ei ole käytännössä mahdollista, sillä tuotantoeläimille ei ole rekisteröity rauhoitteen vaikutusta kumoavaa valmistetta. Samasta syytä kastroinnin jälkikivun hoitoon annettavan tulehduskipulääkkeen on oltava mahdollisimman pitkävaikutteinen, sillä puolivillien eläinten pyydystämoinen jatkolääkitystä varten ei ole mahdollista. Tuotantoeläimille rekisteröityjen paikallispuudutteiden ja tulehduskipulääkkeiden käytöstä ei ole tehty tutkimuksia kastroiduilla poroilla.

Hypoteesinamme on, että paikallispuudutus kastroinnin yhteydessä vähentää poron akuuttia kipua ilmentävää käyttäytymistä ja pitkäkestoinen tulehduskipulääke lisää kastroidun poron aktiivisuutta ensimmäisten päivien aikana kastraation jälkeen.