Nupoutus ja vasikoiden hyvinvointi

Länsisuomenkarjan vasikat ovat valtaosin syntymänupoja

Suomessa syntyy vuosittain yli 300 000 vasikkaa, joista suuri osa nupoutetaan (sarvenaiheet tuhotaan) ennen neljän viikon ikaa kuumapolttoa käyttämällä.

Suuri osa suomalaisista tuottajista kutsuu eläinlääkärin lääkitsemään nupoutettavat vasikkansa. Tämä on myös elinkeinon suositus. Nupoutustoimenpiteen kieltämistä ilman rauhoitusta ja puudutusta on ehdotettu eläinten hyvinvointilakiehdouksessa.

Kuluttajien tietoisuus eläinten hyvinvoinnista llisääntyy jatkuvasti, ja erityisesti nuorille eläimille tehtävät rutiininomaiset kivuliaat toimenpiteet herättävät enenvässä määrin paheksuntaa.

Nupoutukseen liittyvää kivunlievitystä olisi toimenpiteen aikana ja sen jälkeen tehostettava vasikoiden hyvinvoinnin ja terveyden sekaä toimenpiteen eettisen hhyväksyttävyyden edistämiseksi. Tulehduskipulääkkeiden ja paikallispuudutuksen vaikutusta nupoutettavien vasikoiden hyvinvointiin on jo jonkin verran selvitetty, tulehduskipulääkekuurin riittävää kestoa on selvitettävä lisää ja erilaisten rauhoiteaineyhdistelmien vaikutus nupoutettavien vasikoiden terveyteen ja hyvinvointiin on lähes tutkimaton kenttä.

Nupoutusopas

Nupoutusopas on alunperin tehty Helsingin Yliopistossa Maa-ja metsätalousministeriön Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) rahoittaman projektin turvin (Laura Hänninen/MMM Vasikoiden nupoutuskipu ja hyvinvointi 2009–2011). Opas päivitettiin uudella tutkimustiedolla ja nettiversioksi 2021 ( MAKERA/MMM projektissa projektissa 2018 - 2021 Laura Hänninen/ Terveellisemmät ja tehokkaammat tavat rauhoittaa nupoutettavia vasikoita).
Oppaan ovat koonneet ELT Ann-Helena Hokkanen ja dosentti Laura Hänninen Helsingin Yliopiston Eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

TERVA - Terveellisemmät ja tehokkaammat tavat rauhoittaa nupoutettavia vasikoita 2018 - 2020

Tulehduskipulääkkeiden ja paikallispuudutuksen vaikutusta nupoutettavien vasikoiden hyvinvointiin on jo jonkin verran selvitetty, mutta erilaisten rauhoiteaineyhdistelmien vaikutus nupoutettavien vasikoiden terveyteen ja hyvinvointiin on lähes tutkimaton kenttä. Naudoille käytettävä puudute on lyhytkestoinen, ja puudutuksen onnistumista parantaa vasikan rauhoittaminen ennen puudutusta. Suomessa yleisimmin vasikoiden rauhoitukseen kaäytetään ksylatsiinia, jolla ei ole juuri kivunlievitysvaikutusta ja se lisäksi heikentää lämmönsäätelykyä, jolloin vasikat kylmettyvät helposti. Noidankehä on valmis; alilämpöisyys hidastaa elimistön aineenvaihduntaa entisestään, jolloin lääkeaineiden poistuminen hidastuu ja rauhoitus pitkittyy. Pitkittynyt rauhoitus rasittaa vasikoiden elimistöä ja altistaa vasikat tartuntataudeille. Kylmettyminen myös vähentää maidonkulutusta nupoutuksen jälkeen.

Tässä hankkeessa tutkimme markkinoilla olevien rauhoiteaineiden yhdistelmiä, joilla rauhoitus voisi olla turvallisempi ja tehokkaampi, tarvittavan rauhoitteen annos olisi vähäisempi, kipua lievittävä vaikutus parempi ja haittavaikutusten riski pienempi kuin nykyisillä tavoilla. Nupoutusopas päivitettiin hankkeen päätteeksi vastaamaan uusinta tietoa ja tarvetta kentällä. Lisäksi ja koulutimme sekä eläinlääkäreitä että tuottajia vasikoiden nupoutuksen oikeaoppisesta suorittamisesta ja siihen liittyvästä lääkityksestä.

Yhteistyötahot:
Viikin opetus- ja tutkimustila
LUKE
HKScan

Hanketta tukevat :
Maa-ja metsätalousministeriö
Valio
Vetcare
YA Prevett

Hankkeen tekijät

Johtaja, dosentti Laura Hänninen, ELT, Dip ECAWBM-AW, HY
Hänninen on tutkimuksen johtaja, vasikoiden hyvinvoinnin asiantuntija. Hän toimii eläinlääketieteellisen tiedekunnan (HY) eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliinisenä opettajana. laura.hanninen@helsinki.fi

Vastaava tutkija, Ann-Helena Hokkanen, ELT, Dip ECAWBM-AW, HY
Hokkanen on tehnyt väitöskirjansa vasikoiden nupoutuskivusta ja hänellä on Hännisen tavoin eurooppalainen eläinten hyvinvoinnin, etiikan ja lain eläinlääkärien erikoistumistutkinto.
ann-helena.hokkanen@helsinki.fi

Vastaava tutkija Kati Salla, ELT, HY
Salla on anestesiolgian kliinisenä opettajana eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Hänen erikoisosaamista on rauhoitteiden käyttö eläinlääketieteessä. Sallan väitöskirjatutkimus käsitteli alfa2-agonistien sydän- ja verenkiertoelimistöön kohdistuvia vaikutuksia ja niiden lievittämistä. Salla on jatkokouluttautumassa eläinlääketieteelliseen anestesiologiaan eurooppalaisessa koulutusohjelmassa. kati.salla@helsinki.fi

Professori Outi Vainio, HY
Vainio on eläinten kivun ja kliinisen farmakologian asiantuntija.

Dosentti Marja Raekallio, ELT, HY
Raekallio on eläinten kivun ja kliinisen farmakologian asiantuntija.

Professori Anna Valros, HY
Valros on eläinten hyvinvointitieteen asiantuntija

dosentti Suvi Taponen, ELT, HY

tutkija, DVM, PhD Magdy Adam
Adam väitteli eläinten rauhoitteista Kliinisen eläinlääketieteen koulutusohjelmassa. Hänen ohjaavana professorinaan on eläinlääketieteellisen farmakologian professori Outi Vainio.

Tohtorikoulutettava, ELL Riikka Aho
Aho aloitti tohtorinkoulutuksensa Kliinisen eläinlääketieteen koulutusohjelmassa 2018. Hänen ohjaavana professorinaan on eläinten hyvinvointitieteen professori Anna Valros.

Dosentti Marianna Norring