Tutkimus

COVID-19 tutkimuslinjat.
COVID-19 (SARS-CoV-2) – virologiset tutkimuslinjat
  • COVID-19-diagnostiikan kehittäminen. Etsimme ratkaisuja COVID-19-diagnostiikan kehittämiseen, jotta tapaukset voidaan havaita mahdollisimman nopeasti ja testauskapasiteettia voitaisiin kasvattaa. Tämä on erityisen tärkeää, jotta infektoituneet henkilöt voidaan havaita ja eristää mahdollisimman nopeasti.
  • Viruslääkkeiden kehittäminen ja testaaminen. Tarkoituksena on kartoittaa tunnettujen ja aivan uusien molekyylien potentiaalia auttaa COVID-19-potilaita. Tällä hetkellä ensimmäisiä kliinisiä kokeita ollaan aloittamassa Helsingissä.
  • Rokotekehitys.
  • Viruksen evoluution selvittäminen molekyyliepidemiologian keinoin. Suomalaisista potilaista eristettyjen COVID-19-kantojen perimät sekvensoidaan evoluutioinformaation tuottamista varten.
Koronaviruksen testaukseen ja tutkimukseen liittyvät toiminnot

A. Tes­taus: Co­vid-19 vi­rus­tes­tit in­fek­toi­tu­nei­den hen­ki­löi­den tun­nis­ta­mi­sek­si

Yhteiskunnallinen merkitys: Testaaminen mahdollistaa tartunnan saaneiden henkilöiden tunnistamisen eristämisen ja auttaa viruksen leviämisen hillitsemistä.

Vetäjät: Olli Vapalahti / Tarja Sironen / Eili Huhtamo, Virologian osasto

Tavoite: Auttaa tarpeen mukaan COVID-19 testauskapasiteetin kasvattamisessa Suomessa yhteistyössä potilasdiagnostiikkaa tekevien tahojen kanssa.

Osallistuvat tahot: Virologian osasto, FIMM

Olennaista on varmistaa, että testausresurssit (näytteenottovälineet, testireagenssit, tartunnanjäljitys ym.) koko maassa kohdistuvat pandemian torjunnan kannalta strategisesti ja yhteiskunnallisesti oikeisiin kohteisiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

B. Tes­taus: Se­ro­lo­gi­set tes­tit - aiemman koronavirusinfektion osoittaminen

Yhteiskunnallinen merkitys: Pandemian leviämisen (infektion jo saaneiden osuuden) selvittäminen ja taudin jo sairastaneiden henkilöiden osoittaminen – luotettava immuniteetin osoittaminen voisi edesauttaa näiden henkilöiden paluuta työelämään.

Vetäjät: Jussi Hepojoki / Tarja Sironen / Olli Vapalahti, Virologian osasto

Tavoite: Kasvattaa COVID-19 vasta-ainetestauksen kapasiteettia Suomessa ja kehittää luotettavia vasta-ainetestejä immuniteetin osoittamiseksi

Lisätietoja

C. Lääkekehitys 1

Yhteiskunnallinen merkitys: Uudet lääkehoidot vähentävät COVID-19-potilaiden kuolleisuutta ja tehohoidon tarvetta.

Vetäjät: Anu Kantele (HUS, UH) / Olli Vapalahti ja Suvi Kuivanen (Virologian osasto), Päivi Tammela / Vilja Pietiäinen (FIMM)

Tavoite: Tunnistaa uusia COVID-19 -infektioon tehoavia lääkeaineita ja testata muihin käyttötarkoituksiin hyväksyttyjen lääkkeiden tehoa kliinisten kokeiden avulla.

Osallistuvat tahot: FIMM, HUS, Tarton yliopisto (Denis Kainov, Tambet Teesalu), Farmasian osasto, European Cell-Based Assay Interest Group

Lääkekehitys 2

Yhteiskunnallinen merkitys: Uudet lääkehoidot vähentävät COVID-19-potilaiden kuolleisuutta ja tehohoidon tarvetta.

Vetäjät: Päivi Saavalainen / Tomas Strandin/ Ville Paavilainen (BI, Viikki)

Tavoite: Kloonata COVID-19 infektion sairastaneiden henkilöiden näytteistä monoklonaalisia vasta-aineita.

Osallistuvat tahot: HUS, VTT, FIMM, SPR

Huomiot: Monoklonaalisia vasta-aineita voidaan hyödyntää myös vasta-ainetesteihin. Sillä välin kun vasta-aineiden tuotantoa käynnistetään, on tärkeää aloittaa plasma- ja hyperimmunoglobuliininäytteiden kerääminen parantuneista potilaista.

Lääkekehitys 3

Yhteiskunnallinen merkitys: Uudet lääkehoidot vähentävät COVID-19-potilaiden kuolleisuutta ja tehohoidon tarvetta.

Vetäjä: Juha Klefström (Tutkimusohjelmayksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta)

Tavoite: Pyrimme tunnistamaan ja uudelleen kohdistamaan seriiniproteaasi-inhibiittoreita SARS-CoV2 viruksen soluihin tunkeutumisen estämiseksi

Osallistuvat tahot: Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto

Rokotekehitys 4

Vetäjä: Vincenzo Cerullo

Tavoite: SARS-COV-2 infektion ennaltaehkäisyyn ja hoitoon soveltuvan rokotteen kehittäminen ja tuominen kliiniseen käyttöön.

Osallistuvat tahot: VALO therapeutics, Reithera

Huomiot: Tavoitteena on käyttää ei-ihmisperäistä adenovirusta, joka tuottaa SARS-COV-2 viruksen rakenneproteiineja vasta-ainereaktion aikaansaamiseksi ja joka lisäksi päällystetään HLA-molekyylien sitomilla ei-rakenteellisten virusproteiinien peptideillä T-solu-välitteisen reaktion vahvistamiseksi.

D. Ihmisgenetiikan hyödyntäminen taudin yksilöllisen etenemisen ymmärtämiseksi

Yhteiskunnallinen merkitys: Lääke- ja rokotuskehityksen tukeminen, selvittää onko joillakin henkilöillä geneettisesti korkeampi riski sairastua vakavasti COVID-19 infektioon.

Vetäjät: Mark Daly ja Andrea Ganna (FIMM) / Samuli Ripatti (FIMM) / Markus Perola (THL) /

Tavoite: Tunnistaa lieviä oireita saavien ja vakavasti sairastuvien henkilöiden välisiä geneettisiä eroja.

Yli tuhannen tutkijan globaali tutkimuskonsortio (COVID-19 Host Genetics Initiative) perustettu Andrea Gannan ja Mark Dalyn johdolla. Tutkimuksen tulokset julkaistaan verkossa. Suomessa on lisäksi käynnissä kaksi muuta tutkimusta, COVIDprog (vetäjänä THL/Markus Perola) ja GeneRISK (vetäjänä Samuli Ripatti, FIMM).

Osallistuvat tahot: FIMM, THL, Mehiläinen, sairaanhoitopiirit, biopankit, kansainväliset partnerit

Lisätietoja

E. Viruksen sekvensointi

Yhteiskunnallinen merkitys: Auttaa seuraamaan tartuntaketjuja (paikalliset vs ulkomailta saadut tartunnat) ja epidemian laajuutta, sekä tuo lisätietoa viruksen muuntumisesta epidemian edetessä.

Vetäjät: Teemu Smura, Ravi kant (Virologian osasto), Pekka Ellonen (FIMM), Lars Paulin, Petri Auvinen (BI)

Tavoite: Tartuntaketjujen ja maantieteellisen levinneisyyden jäljittäminen, epidemian laajuuden arvioiminen Suomessa, viruksen genomissa tapahtuvien merkityksellisten mutaatioiden tunnistaminen.

Lisätietoja:

Tiedote 8.4.2020: Koronaviruksen salat auki - tutkijat tehostavat viruksen perimän kartoitusta
Uutinen 27.1.2021: Sekvensointi taipui tutkimuksen työkalusta koronapandemian seurantaan

Osallistuvat tahot: Virologian osasto, FIMM, BI

F. Asiantuntemuksen, materiaalien, laboratoriotilojen, laitteiden ja henkilökunnan vaihdon mahdollistaminen

Yhteiskunnallinen merkitys: Eri alojen asiantuntijoiden tuominen yhteen uusien ideoiden ja yhteistyöhankkeiden kehittämiseksi sekä hypoteesien testaamiseksi

Vetäjät: Vilja Pietiäinen ja Katja Kivinen (FIMM), Ravi Kant ja Tarja Sironen (Virologian osasto), Pirta Hotulainen (Minerva)

Tavoite: Luoda alusta reagenssien, laitteiden, osaamisen ja työntekijöiden vaihtoon, mahdollistaa yliopistolta löytyvien virustyöhön soveltuvien bioturvallisten laboratoriotilojen tehokas yhteiskäyttö.

Huomiot: HUS on pyytänyt vapaaehtoisia ilmoittautumaan osoitteessa rekrytointi@hus.fi.

G. Viestintä, hankkeiden toteutuksen mahdollistaminen, ongelmien ratkaisu

Yhteiskunnallinen merkitys: Hankkeen menestyksellinen toteuttaminen, tutkijoiden näkemysten tuominen kuuluviin ja osaksi yhteiskunnallista päätöksentekoa

Vetäjät: Tarja Sironen, Olli Vapalahti, Ravi Kant (Virologian osasto), Pirta Hotulainen (Minerva), Mari Kaunisto (FIMM)

H. Sosio-ekonominen ja politiikka-analyysi

Yhteiskunnallinen merkitys: Tarjota tutkimukseen perustuvaa tietoa pandemiakriisin aikana tehtävien päätösten kumulatiivisten riskien hallintaan

Vetäjät: Janne I. Hukkinen, Sakari Kuikka

Tavoite: Tarjota todennäköisyysestimaatteja COVID19-politiikan aiheuttamista terveydellisistä ja sosio-ekonomisista riskeistä ja edistää monitasoista kriisinhallintaa analysoimalla pandemian aiheuttamia yhteiskunnallisia ja ympäristövaikutuksia.

Osallistuvat tahot: THL, Itä-Suomen yo, Aalto-yo, Tampereen yo, Turun yo, BIOS

Huomiot: Politiikkasuositusten lisäksi pyrimme informoimaan suurta yleisöä arvopohjaisten politiikkavalintojen yhteiskunnallisista haasteista: Kun tavoitellaan tiettyä lopputulosta, minkälaisia hyötyjä ja haittoja siitä aiheutuu ja miten ne jakautuvat yhteiskunnassa?