Taide ja tiede kimpassa - yleisöluennot Lammin kirjastossa

Lammin biologisen aseman tutkimusta esittelevät yleisöluennot maanantai-iltaisin 18-19:30 Lammin kirjastossa, Linjatie 12, Lammi.

Lammin kirjastossa järjestettävä luentosarja on osa taiteen ja tieteen yhdistävää hanketta, joka huipentuu kesällä 2025 taidenäyttelyyn. Näyttelyssä tuodaan esille Lammin luonnosta ja biologisella asemalla tehdystä tutkimuksesta inspiroitunutta taidetta.

Ohjelma

10.2.2025 klo 18-19:30

  • Kimmo Kahilainen: Vesien tummuminen
  • Petri Nummi: Monimuotoinen majavamaisema

24.2.2025 klo 18-19:30 

  • John Loehr: Ilves äänessä metsässä
  • Hanna Rosti: Bioakustiikka lintujen ja nisäkkäiden tutkimuksessa

10.3.2025  klo 18-19:30

  • Matti Kotakorpi: Pääjärven kuhakanta
  • Emmi Eerola: Vuodenaikojen vaikutukset Pääjärven kaloihin
Tapahtumatiedot

Paikka: Lammin kirjasto Linjatie 12, Lammi

Kellonaika: 18-19:30

 

Vesien tummuminen – mitä se tarkoittaa?

Vesien tummuminen on ilmiö, joka vaikuttaa järviin ympäri maailman. Kun vesi tummuu, valon määrä vähenee, lämpötila- ja happikerrostuneisuus voimistuvat. Tämä johtuu erityisesti hiilen raudan lisääntymisestä vedessä. Tummuminen voi alkuvaiheessa lisätä kasvien ja levien kasvua, mutta tummumisen lisääntyminen lopulta vähentää järven elämää, esimerkiksi vähentämällä happea ja ohentamalla tuottavan kerroksen paksuutta.

Luento Lammin kirjastossa 10.2. klo 18-19:30.

Vesien tummumiseta kertomassa Lammin biologisen aseman ympäristötutkimuksen professori Kimmo Kahilainen.

Miksi majavat ovat tärkeitä?

Kosteikkojen häviäminen on vähentänyt monien lajien elinympäristöjä. Majavat, jotka rakentavat patoja ja kosteikkoja, ovat niin sanottuja ekosysteemi-insinöörejä. Ne muokkaavat maisemaa tavalla, joka hyödyttää monia muita eliölajeja. Majavan avulla voidaan edistää koko ekosysteemin hyvinvointia, ei vain yksittäisten lajien suojelua.

Luento Lammin kirjastossa 10.2. klo 18-19:30.

Aiheeta kertomassa Helsingin yliopiston metsätieteiden osaston vanhempi yliopistolehtori Petri Nummi.

Ilves äänessä metsässä

Lammin biologisella asemalla John Loehrin tutkimusryhmässä tutkitaan ilveksen elinympäristön valintaa ja kommunikaatiota. Käytämme video-, ääni-, riistakolmio-, ja GPS-panta-aineistoa yhdistettynä metsätietoaineistoihin saadaksemme tietoa ilveksen ekologiasta. Tutkimusryhmä on myös pelillistänyt tutkimustuloksia ja yleisö pääsee tutustumaan WildPawsin peliin esityksen aikana.

Luento Lammin kirjastossa 24.2. klo 18-19:30.

Aiheesta kertomassa Wild Animal Phenotyping infrastruktuurin koordinaattori John Loehr.

Bioakustiikka lintujen ja nisäkkäiden tutkimuksessa

Hanna Rosti kertoo juuri käynnistyvästä tutkimuksesta, jossa keskitytään pöllöihin, erityisesti varpuspöllöön ja helmipöllöön. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka näiden pienten pöllölajien suojelua voitaisiin tehostaa. Lammin biologinen asema ottaa mielellään vastaan havaintoja varpus- ja helmipöllöistä kevään pesimäkauden aikana. Lisäksi Hanna kertoo Afrikan yöeläimiin liittyvistä tutkimuksistaan Keniassa ja Tansaniassa.

Luento Lammin kirjastossa 24.2. klo 18-19:30.

Aiheesta kertomassa Lammin biologisen aseman tutkimuskoordinaattori Hanna Rosti.

Pääjärven kuhakanta

Kuhakantojen runsastuminen on valtakunnallinen ilmiö ja kuhan runsastuessa niiden kasvunopeuden hidastumisesta on runsaasti viitteitä. Kuha on Järvi-Suomen tärkeimpiä saalislajeja ja kasvunopeuden heikentyminen voi olla merkittävä haaste Järvi-Suomen kalataloudelle.

Luento Lammin kirjastossa 10.3. klo 18-19:30.

Aiheesta kertomassa Lammin biologisen aseman tutkimusinfran päällikkö Matti Kotakorpi.

Vuodenaikojen vaikutukset Pääjärven kaloihin

Suomalaisille järville ovat tyypillisiä merkittävät vuodenaikaisvaihtelut, jolloin kesällä vesi on lämmintä ja jääpeitteisenä talvena kylmää. Kylmempinä kuukausina kaloille on tarjolla vähemmän ravintoa ja myös niiden aineenvaihdunta hidastuu. Olosuhteiden ja ravinnon saatavuuden muutokset voivat johtaa siihen, että kalat siirtyvät järvessä erilaiseen elinympäristöön, esimerkiksi avovesialueelta rantaveteen. Talvi on erittäin tärkeä luonnon kiertokulkuun vaikuttava tekijä, mutta sitä, miten ja missä määrin nämä kylmemmät kuukaudet vaikuttavat järvien ekosysteemeihin, ei tunneta hyvin. 

Luento Lammin kirjastossa 10.3. klo 18-19:30.

Aiheesta kertomassa Lammin biologisen asemalla väitöskirjaansa työstävä Emmi Eerola.