Lammin asemalla YK:n ympäristöpaneelin kokous – aiheina UV-säteilyn, ilmastonmuutoksen ja otsonikadon vaikutukset

Lammin biologinen asema isännöi vuosittaista YK:n ympäristöohjelman paneelin kokousta – aiheina UV-säteilyn, ilmastonmuutoksen ja otsonikadon vuorovaikutteiset vaikutukset

Lammin biologinen asema toimii kansainvälisten ilmastonmuutoksen asiantuntijoiden kokoontumispaikkana 13.–22. syyskuuta. Kokouksen tarkoituksena on päivittää viimeisimmät arviot ilmastonmuutoksen ja otsonikadon vuorovaikutteisista seurauksista. Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävä kokous keskittyy uusimpaan tutkimukseen ilmastonmuutoksesta, UV-säteilystä ja otsonikadosta. Tavoitteena on raportoida Montrealin pöytäkirjan osapuolille ilmastollisista reaktioista, joita otsonikerroksen suojelemiseksi tehdyt toimenpiteet ovat aiheuttaneet.

Vuodenaikojen säävaihtelut ja otsonikato napa-alueilla vaikuttavat sekä UV-säteilyyn että ilmastonmuutokseen. Suomi, yhtenä maailman pohjoisimmista maista, on erityisen haavoittuvainen lumipeitteen, merijään ja ikiroudan sulamisen sekä vuodenaikojen säämuutosten suhteen.

Paneelin työ, joka keskittyy UV-säteilyn ympäristövaikutusten arviointiin ja näiden tietojen välittämiseen päätöksentekijöille, tukee poliittisia päätöksiä haitallisten saasteiden, kuten kylmäaineiden ja aerosolien, rajoittamisessa. Paneelin työ tukee Montrealin pöytäkirjan vuonna 1987 implementoituja rajoituksia, joiden tavoitteena on pysäyttää stratosfäärin otsonikerroksen tuhoutuminen. Näin paneeli näyttelee keskeistä roolia elämän suojelemisessa maapallolla.

Ilman Montrealin pöytäkirjan toimia Suomi olisi altistunut suurille ja äkillisille UV-B-säteilyn vaihteluille keväällä. Suoja UV-B-säteilyä vastaan on heikko talven lopussa, joten äkilliset lisäykset voisivat olla haitallisia ihmisten terveydelle, aiheuttaen ihosyöpiä ja silmäsairauksia, sekä vahingoittaa muita eliöitä ja lopulta uhata viljelykasvien tuotantoa ja infrastruktuuria.

Ilmastonmuutoksen uhkien kasvaessa paneeli arvioi, miten äärimmäiset ilmastotapahtumat, kuten laajat metsäpalot ja kuivuudet, vaikuttavat otsonikatoon. Paneeli tarkastelee myös tulevaisuuden skenaarioita siitä, miten ilmastonmuutoksen hillitseminen, mukaan lukien ehdotetut ilmastointerventiot, saattavat vaikuttaa globaaliin ekosysteemin toimintaan. Luomalla ennusteita erilaisista poluista ilmastonmuutoksen torjumiseksi voimme tieteellisesti mallintaa mahdollisia seurauksia ihmiskunnalle ja biosfäärille.

Kokous sisältää yhden päivän työpajan Maailman otsonipäivänä 16. syyskuuta 2024, jossa esitellään suomalaista tutkimusta ilmastonmuutoksesta ja otsonikadosta. Useat tutkijat esittelevät löydöksiään paneelille, ja uusien paneelin jäsenten keskeisiä tutkimuksia esitellään myös. Puhujina ovat muun muassa Ilmatieteen laitoksen johtaja ja entinen Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas, joka kertoo paneelille globaalista UV-seurannasta. Helsingin yliopiston tutkijat esittelevät myös merkittävää ympäristötutkimusta, joka on relevanttia paneelille.

Paneelin edustajat vierailevat Lammin lukiossa keskustelemassa ilmaston ja UV-säteilyn ympäristövaikutuksista paikallisten koululaisten kanssa. Paneeli vierailee myös Hyytiälän ilmakehän ja ympäristön seurantakeskuksessa sekä Evon ikimetsässä nähdäkseen ilmastonmuutoksen vaikutukset tähän ainutlaatuiseen luonnon ekosysteemiin.