Jätevesilähteen etäisyys uimarannasta vaikuttaa merkittävästi sen aiheuttamaan infektioriskiin – etenkin norovirusriski kohoaa

Suomessa uimaveden laatu on yleisesti hyvä, mutta veden saastumista esiintyy ajoittain. Veden laatua voivat heikentää erilaiset jätevesivuodot ja -päästöt, kuten pumppaamojen vikatilanteissa ympäristöön päätyvät viemärivedet, mutta myös rankkasateiden mukanaan tuomat eläinperäiset huuhtoumat.

Valumavesien infektioriskejä tutkineessa hankkeessa selvitettiin noroviruksen ja kampylobakteerien aiheuttamia infektioriskejä uimavedessä. Tutkimuksessa hyödynnettiin mikrobiologista riskinarviointityökalua (Quantitative Microbial Risk Assessment, QMRA).

Laskelmien mukaan riski saada uimavedestä noroviruksen aiheuttama suolistotulehdus on suurempi kuin riski kampylobakteerin aiheuttamaan infektioon. Jätevesilähteen, kuten yhdyskunnan jätevedenpuhdistamon purkuputken etäisyydellä uimarannasta on suuri merkitys. Jos jätevesiä päätyy uimarantojen lähelle, erityisesti norovirusinfektioiden riski kohoaa merkittävästi, 1,5–20-kertaiseksi. Sen sijaan eläintilojen valumavedet eivät aiheuttaneet yhtä suurta infektioriskiä.

”Kun hellekausina ihmiset kerääntyvät uimarannoille, mahdollisissa saastumistapauksissa altistuvien määrä lisääntyy. Infektioriskin vuoksi uimarantavettä tai muitakaan pintavesiä ei tulisi niellä”, muistuttaa THL:n erikoistutkija Päivi Meriläinen.

Tutkimuksessa laskettiin infektioiden lukumääriä myös kuvitteellisessa pohjavedenottamon tulvatilanteessa, jossa jokivettä päätyisi talousveden joukkoon. Tällöin suuri joukko ihmisiä voisi päätyä juomaan taudinaiheuttajamikrobeja sisältävää talousvettä ja sairastuneita voisi olla todella paljon.

Päästöjen laimenemista tutkittiin geenimarkkerien avulla

Puhdistetut jätevedet johdetaan yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta alapuolisiin vesistöihin purkuputkea pitkin. Puhdistuksessa jätevedestä poistetaan pääasiassa ravinteita ja jätevesien desinfiointi ennen vesistöihin laskemista on vielä melko harvinaista. Näin ollen puhdistettunakin jätevesi sisältää melko paljon suoliston mikrobeja. Tutkimuksessa mukana olleille kohdealueille laskettiin jäteveden laimenemiskerroin. Laskelmissa hyödynnettiin geenimarkkerimenetelmää.

Jätevesien purkupaikoilta mitattua ihmisten ulosteisiin viittaavaa HF183-geenimarkkerien määrää verrattiin uimarannoilta löydettyjen geenimarkkerien määriin. Varsinaisten taudinaiheuttajamikrobien voidaan olettaa laimenevan samassa suhteessa.

”Vastaavanlaista menettelyä voidaan jatkossa käyttää myös muissa vesistökohteissa, joissa on tarve arvioida vedenkäyttäjien mikrobiriskejä”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Tarja Pitkänen.

Innovatiivisia ratkaisuja jäte- ja valumavesien puhdistamiseen

Maankäytön vuoksi jäte- tai valumavesien päätymistä uimarantojen läheisyyteen ei aina voida välttää. Silloin tarvitaan kustannustehokkaita puhdistusmenetelmiä. Yksi tehokkaista ratkaisuista ovat rakennetut kosteikot. Lisäksi voidaan käyttää erilaisia suodatinratkaisuja ja desinfiointimenetelmiä.

”Olemme tänä keväänä testanneet biohiilisuodattimien kykyä poistaa jäteveden mikrobeja laboratorio-olosuhteissa”, sanoo tutkimuspalvelupäällikkö Jarkko Nummela Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Hankkeessa selvitetään myös Ypäjän Hevosopiston alueella Loimijokeen laskevaan ojaan asennetun hiekka-biohiilisuotimen toimivuutta ja tutkitaan alhaisen energiatarpeen UV-LED-teknologiaan perustuvia desinfiointiratkaisuja.

Monen toimijan yhteishanke

Tutkimukset ovat osa Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi (VAIR) -hanketta, jossa ovat mukana Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hämeen Ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Hämeen Liiton rahoittama.

Tutkimusryhmän erilaisten saastelähdejäljitysmenetelmien käyttökelpoisuutta Suomen olosuhteissa selvittänyt alkuperäisjulkaisu on hyväksytty julkaistavaksi Frontiers in Microbiology -lehdessä.

Hanke järjestää 26.5.2021 kansainvälisen asiantuntija seminaarin ”Solutions preventing hygiene and other contamination risks caused by runoff waters”. Seminaari on osa Open Bioeconomy Week -tapahtumaa.

Lisätiedot

Rytkönen, Annastiina ym. The use of ribosomal RNA as a microbial source tracking target highlights the assay host-specificity requirement in water quality assessments. Frontiers in Microbiology (2021).

Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi (Valumavesien infektioriskit, HämeAiko2) (THL)

Open Bioeconomy Week -tapahtuma 25.–27.5.2021

Ypäjällä tutkitaan hevostarhojen valumavesien puhdistusta hiekka-biohiilisuodattimilla (Luonnonvarakeskuksen uutinen 14.12.2020)

Lisätietoja

Tiina Tulonen

Projektipäällikkö

Helsingin yliopisto

p. 050 357 3126

etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Tarja Pitkänen (vesivälitteiset infektioriskit)

johtava asiantuntija

THL

p. 029 524 6315

etunimi.sukunimi@thl.fi

Markku Saastamoinen (eläintilat)

johtava tutkija

Luonnonvarakeskus

p. 040 546 9879

etunimi.sukunimi@thl.fi

Jarkko Nummela (biohiili)

tutkimuspalvelupäällikkö

HAMK Bio

p. 050 574 5193

etunimi.sukunimi@hamk.fi

Harri Mattila (kansainvälinen yhteistyö)

tutkijayliopettaja

HAMK, harri.mattila@hamk.fi,

p. 050 554 5645

etunimi.sukunimi@hamk.fi