Hämeen uimavesien hygieeninen laatu on hyvä – suolistoinfektioriskiä pienennetään erilaisilla ratkaisuilla

Suomessa esiintyy ajoittain uimarantavesivälitteisiä epidemioita, kun ulosteperäisillä taudinaiheuttajamikrobeilla saastunutta vettä päätyy pintavesiin. Hygienisoimattomien jätevesien johtaminen vesistöihin lisää riskiä sairastua suolistoinfektioihin uimaveden välityksellä.

Ihmisten terveyteen vaikuttavista vesivälitteisistä infektioriskeistä ja niiden hallinnasta on saatu uutta tietoa Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman Hämeen alueella toteuttamassa hankkeessa.

Tutkimuksen mukaan Hämeen uimavesien hygieeninen laatu on hyvä. Vaikka tutkittujen jätevedenpuhdistamoiden purkuvesien vaikutusalueella havaittiin ulosteperäisiä mikrobeja, uimarannoilla määrät olivat vähäisiä verrattuna jätevesien purkukohtaan ja uimavesivälitteinen sairastumisriski normaalitilanteessa arvioitiin pieneksi.

Ulosteperäisten mikrobien lähteitä ovat jätevesien purkuvesien ja putkivuotojen lisäksi esimerkiksi luonnon- tai laiduntavien eläinten ulosteet sekä taajama-alueiden sade- ja sulamisvedet. Tutkituilla uimarannoilla tavattiin yhdyskuntajätevesien mikrobikuormituksen lisäksi pääasiassa lintujen ulosteista peräisin olevia mikrobeja.

”Varsinkin runsaiden sateiden tai tulvien aikana saastelähteistä vesistöön huuhtoutuvien ulosteperäisten mikrobien määrät voivat olla suuria”, kertoo THL:n tutkija Anna-Maria Hokajärvi.

”Vastaanottavan vesistön ominaisuudet, kuten veden määrä ja vaihtuvuus, vaikuttavat mikrobien kulkeutumiseen ja laimenemiseen. Mahdollisen terveysriskin suuruuteen vaikuttaa erityisesti ulostemikrobien lähteen etäisyys riskikohteesta, kuten uimarannasta tai kasteluvedenottopaikasta”, Hokajärvi lisää.

Terveysriskiä voidaan pienentää erilaisilla puhdistusratkaisuilla.

”Lammin jätevedenpuhdistamon purkuvedet ohjattiin tutkimuksen aikana kosteikon kautta, mikä vähensi selvästi puhdistamon mikrobikuormitusta vesistöön.”, sanoo hankkeen koordinaattori Josefiina Ruponen Lammin biologiselta asemalta.

Ulosteperäistä mikrobikuormitusta on mahdollista vähentää myös muilla hankkeessa testatuilla puhdistusratkaisuilla, kuten led-tekniikalla tuotetulla UV-säteilyllä tai biohiiltä sisältävällä hiekkasuodattimella. Erityisesti UV-käsittely poisti tehokkaasti ulosteperäisiä mikrobeja yhdyskuntajätevedestä. Hämeenlinnan Paroisten jätevedenpuhdistamolla tullaan ottamaan käyttöön UV-desinfiointilaitteisto vuoden 2023 aikana.

Tutkimukset ovat osa Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi (VAIR) -hanketta, jossa olivat mukana Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hämeen Ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus. Hanke oli Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Hämeen Liiton rahoittama. Hanketta rahoittivat myös HS-Vesi ja Riihimäen Vesi.

Lisätiedot

Josefiina Ruponen
Projektikoordinaattori
Helsingin yliopisto
p. 050 415 4407
etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Markku Saastamoinen (eläintilat)
Johtava tutkija
Luonnonvarakeskus
p. 040 546 9879
etunimi.sukunimi@luke.fi

Anna-Maria Hokajärvi (vesivälitteiset infektioriskit)
Tutkija
THL
p. 029 524 7715
etunimi.sukunimi@thl.fi

Harri Mattila (kansainvälinen yhteistyö)
Tutkijayliopettaja
HAMK
p. 050 554 5645
etunimi.sukunimi@hamk.fi