Tein maisterintutkielmani osana Helsingin yliopiston HUMI-hanketta (Humuskuormituksen mittarit), jossa ohjaajinani toimivat Satu Estlander ja Jukka Horppila. Englanninkielinen tutkielmani löytyy Heldasta nimellä: “Protozoa of periphyton as an indicator of brownification in lakes and rivers in Finland”. Tutkielmassani selvitin, voidaanko päällyskasvustossa eläviä alkueläimiä käyttää järvien ja jokien tummumisen indikaattoreina Suomessa. Perifytonia, eli erilaisille pinnoille kasvavia päällyskasvustoja esiintyy kaikissa vesiekosysteemeissä ja niitä voidaan hyödyntää vedenlaadun seurannassa, koska ne ottavat kaikki tarvitsevansa aineet vedestä. Vesien tummuminen on viime vuosikymmeninä noussut merkittäväksi ympäristöongelmaksi, joka heikentää vesiekosysteemien tilaa. Ilmiötä kiihdyttävät muun muassa ilmastonmuutos, happaman laskeuman väheneminen ja maankäytön muutokset.
Keräsin aineiston graduuni osana tutkimusryhmää kahden kenttätyöviikon aikana kesällä 2024 ja mikroskopoin perifytonnäytteitä syksyllä ja talvella 2024. Näytteet kerättiin kolmen viikon inkuboinnin jälkeen polykarbonaattilevyiltä, jotka oli asetettu painojen ja kohojen avulla tutkittaviin vesistöihin. Näin vertailu eri vesistöjen välillä oli mahdollisimman luotettavaa ja luonnollisia päällyskasvustoja ei tarvinnut vaurioittaa. Näytteet kerättiin kuudesta joesta ja kuudesta järvestä, jotka sijaitsivat pääosin Evon alueella ja muutama Parkanossa Pirkanmaalla. Aloin kirjoittaa gradua vuodenvaihteessa 2024–2025 ja sain tutkielman valmiiksi loppukesällä 2025. Saamani tulokset osoittavat, että veden väri ja muut vedenlaatutekijät, kuten klorofylli-a -pitoisuus ja ravinteet vaikuttavat merkittävästi päällyskasvuston alkueläinyhteisöihin. Erityisesti kuoriameebat reagoivat herkästi kaikkiin tarkasteltuihin vedenlaatumuuttujiin, mikä tekee niistä lupaavia indikaattoreita myös veden tummumiselle. Myös ripsieläimistä Vorticella-suvun todettiin kuvaavan vedenlaadun muutoksia. Tulokset osoittavat, että päällyskasvuston alkueläimet, etenkin kuoriameebat, voivat toimia tärkeinä biologisina indikaattoreina vesistöjen tilan arvioinnissa tulevaisuudessa.
Tutkielman tekeminen on syventänyt ymmärrystäni vesien tummumisesta, tutkimuksen tekemisestä sekä tieteellisestä kirjoittamisesta. Gradun tekeminen vahvisti tunnetta, että olen oikealla alalla ja nautin kovasti varsinkin kenttätöiden tekemisestä, pitkistä päivistä huolimatta! Lisäksi tekemäni tutkimus toi uutta tietoa aiheesta, josta aiempaa tutkimusta on ollut vain niukasti ja voi siten toivottavasti jatkossa edistää vesistöjen tummumisen huomioimista osana vesien ekologisen tilan seurantaa.
Kuvassa kerään tutkielmani aineistoa mittaamalla joen virtausnopeutta SonTek FlowTracker 2 -laitteella samalla, kun asennamme näytteenottimia.