Maaliskuun alussa käynnistynyt hanke edistää poikkitieteellistä tutkimusta vastaten molempien polaarialueiden kohtaamiin haasteisiin.
Hankkeen pääkoordinaattori on Alfred Wegener Instituutti Saksassa. Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologinen asema on mukana tarjoamassa kansainvälisille tieteentekijöille mahdollisuutta tutkimusvierailuhin asemalla. Suomen tutkimusasemista mukana ovat myös Oulun yliopiston Thule Instituutti, Oulangan tutkimusasema ja Turun yliopiston Kevon tutkimusasema. Lisäksi Ilmatieteenlaitoksen alaisista yksiköistä mukana ovat Sodankylän ja Pallaksen tutkimusinfrat.
Polaarialueiden ilmastonmuutos on kytköksissä koko maapallon tasolla tapahtuvaan globaaliin ilmastomuutokseen. Ymmärtääkseen ja ennustaakseen näitä monimutkaisia prosesseja ja tarjotakseen tutkimuspohjaista tietoa ilmastonmuutoksen aiheuttamien haasteiden selättämiseksi tutkijat tarvitsevat pääsyn polaarialueilla toimiviin korkeatasoisiin tutkimusinfrastruktuureihin. EU:n rahoittama POLARIN-hanke (Polar Research Infrastructure Network) tarjoaa hakuprosessin läpäiseville kansainvälisille tutkijoille pääsyn 64 polaarialueella toimivaan tutkimusinfrastruktuuriin, edistäen samalla polaarialueiden kohtaamiin haasteisiin vastaavaa poikkitieteellistä tutkimusta. Verkostoon kuuluu partnereita Euroopan lisäksi mm. Kanadasta, USA:sta, Isosta-Britanniasta, Ukrainasta ja Chilestä. EU rahoittaa POLARIN-hanketta yhteensä 14,6 miljoonaa euroa seuraavien viiden vuoden aikana.
Polaarialueet, Arktis ja Antarktis, ovat erittäin tärkeitä ilmastollemme. Samalla niitä pidetään niin ilmastonmuutoksen varhaisina varoitusjärjestelminä kuin ihmiskunnan uusien resurssien etsimisen painopistealueina. Näitä kahta aluetta kohtaa nykyisin mm. asteittainen jäätiköitten sulaminen ja siitä aiheutuvat muutokset merenpinnan tasossa ja meriveden lämpötilassa. Polaarialueilla tapahtuvat lukuisat muutokset ulottavat vaikutuksensa koko maapallolle. Siksi päättäjät tarvitsevat korkeatasoiseen tutkimukseen pohjautuvia suosituksia polaarialueita koskevista asioista päättäessään. Näillä usein syrjäisillä ja usein ääriolosuhteissa sijaitsevissa alueilla on kuitenkin korkeatasoisia tutkimusinfrastruktuureja, joiden välinen yhteistyö ja käyttömahdollisuuksien tarjoaminen tutkijoille on avainasemassa eurooppalaisen tutkimuksen vahvistamisessa. Lisäksi ko. tutkimusyhteistyö auttaa parantamaan havainnointi- ja mallinnuskapasiteettia sekä näiden alueiden että laajemmin globaalien vuorovaikutusten osalta koko maapallon kohtaamien suurten haasteiden voittamiseksi.
"POLARINin erottaa muiden hankkeiden joukosta se, että tarjoamme ensimmäistä kertaa pääsyn tutkimusinfrastruktuureihin sekä Arktisella että Antarktisella alueella yhden hankkeen puitteissa", kertoo Nicole Biebow, hankkeen pääkoordinaattori Alfred Wegener Instituutista. Olemme luoneet kansainvälisen tutkimusinfrastruktuurien verkoston, joka kattaa kaikki aihepiiriin liittyvät tutkimusalueet meren ja maan tutkimuksesta ilmakehään. Lähestymistapa on innovatiivinen ja ainutlaatuinen."
POLARIN tarjoaa kansainvälisille tutkijoille pääsyn eli ”Accessin” 64 korkeatasoiseen polaaritutkimusinfrastruktuuriin, mukaan lukien Arktiset ja Antarktiset tutkimusasemat, tutkimusalukset ja tutkimusjäänmurtajat molemmilla navoilla, observatoriot maalla ja merellä, datainfrastruktuurit, sekä jää- ja sedimenttiarkistot. Access toteutetaan kolmessa eri muodossa; konkreettisilla tutkijavierailuilla tutkimusinfrastruktuureihin (Transnational Access), tutkijoiden puolesta tutkimusinfrastruktuureissa kerättävinä näytteinä (Remote Access), tai virtuaalisesti pääsyllä tutkimusinfrastruktuureiden aineistoihin tai tietokantoihin (Virtual Access).
POLARIN Transnational Accessistä ja Remote Accessistä tullaan järjestämään vuosittain haku perustuen kansainvälisen tieteelliseen paneelin asettamiin hakuteemoihin. Polaarialueiden kohtaamiin ajankohtaisiin haasteisiin keskittyvillä hakukuulutuksilla varmistetaan, että POLARIN-rahoituksella tuettu Access vastaa paitsi ajankohtaisiin tutkimustarpeisiin, myös edistää laajempia eurooppalaisia ja kansainvälisiä aloitteita sekä tutkimusinfrastruktuurien välistä yhteistyötä.
Yhteystiedot:
Anu Ruohomäki
Tutkimuskoordinaattori
anu.ruohomaki@helsinki.fi
+358294120214
Artikkelin käännös Oulun yliopiston Thule Instituutti.