Ilmatieteen laitoksella ja Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastolla työskentelevä Anna-Maria Virkkala on yksi rahoituksen saajista. Hänen tutkimuksensa keskittyy arktisten ekosysteemien hiilinieluihin, ja hän on ollut mukana perustamassa Kilpisjärven paljakalle uutta hiilivirtojen mittausasemaa. Uudessa hankkeessaan hän tutkii, kuinka ilmastonmuutos ja arktisen alueen pensastuminen vaikuttavat pohjoisten alueiden valtaviin hiilivarastoihin ja hiilitaseeseen.
Julia Kemppinen, luonnon monimuotoisuuden muutoksen apulaisprofessori Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (LUOMUS), tutkii pohjoisten alueiden kasveja ilmastonmuutoksessa. Uudessa hankkeessaan Kemppinen selvittää miten paikallisilmasto vaikuttaa eri lajeihin, populaatioihin ja yhteisöihin. Hänen tutkimuksensa perustuvat laajaan kartoitusaineistoon Kilpisjärven seudulta sekä uudenlaisiin koeasetelmiin, joissa Kilpisjärven biologisen aseman tuki on avainasemassa.
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella työskentelevä Pekka Niittynen tutkii lumiajan pituuden viimeaikaisia muutoksia arktisilla ja vuoristoisilla alueilla. Hän selvittää kylmään ilmastoon sopeutuneiden kasvilajien herkkyyttä lumipeitteen vähenemiselle yhdistämällä kasvillisuusaineistoja pienilmaston mittauksiin ja satelliittihavaintoihin.
Professori Timo Kumpula Itä-Suomen yliopistosta ja erikoistutkija Mika Aurela Ilmatieteen laitokselta tutkii palsasoiden häviämisprosesseja ilmaston lämmetessä. Heidän uusi tutkimushankkeensa keskittyy palsasoiden muutoksiin ja hiilinieluihin, jota varten palsasuolle perustetaan uusi hiilivirtojen mittausasema. Tämä asema tarjoaa uutta arvokasta tietoa palsojen sekä pohjoisten soiden ja hiilinielujen herkkyydestä muuttuvassa ilmastossa. Pitkäaikaiset seuranta-aineistot Kilpisjärven alueen palsasoilta osoittavat, palsojen nopean häviämisvauhdin.
Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikössä työskentelevä Tuija Maliniemi tutkii pohjoisten kasviyhteisöjen pitkäaikaismuutoksia uudelleenkartoittamalla historiallisia kasvillisuusaineistoja. Merkittävä osa aineistoista on Kilpisjärven alueelta. Uudessa hankkeessaan hän tutkii miten elottoman luonnon monimuotoisuus eli geodiversiteetti ja muutokset lumipeiteajan kestossa ovat yhteydessä kasviyhteisöjen monimuotoisuudessa tapahtuneisiin pitkäaikaismuutoksiin.
Kaikki edellä mainitut tutkijat hyötyvät Kilpisjärven biologisen aseman tarjoamasta infrastruktuurista, joka mahdollistaa arktisen kenttätyön. Asema on vakiinnuttanut paikkansa tärkeänä tukikohtana arktisen luonnon ja globaalien ympäristökysymysten tutkimuksessa. Uudet rahoituspäätökset korostavat arktisen tutkimuksen merkitystä enemmän kuin koskaan.
Katso myös Suomen Akatemian tiedotteet:
Uudet akatemiahankkeet ja akatemiatutkijat valittu luonnontieteiden ja tekniikan aloille
Rahoituspäätökset biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimukseen tehty
Tutkijoiden yhteystiedot:
Mika Aurela, Ilmatieteen laitos
Timo Kumpula, Itä-Suomen yliopisto
Tuija Maliniemi, Oulun yliopisto
Pekka Niittynen, Jyväskylän yliopisto