Aseman historia

Kilpisjärven biologisen aseman juuret ovat 1940 -luvulla väitelleen eläintieteen dosentti Olavi Kalelan tunturisopulien vaellustutkimuksissa. Kalela aloitti myyrätutkimukset Kilpisjärvellä jo vuonna 1946 pienessä mökissä, jota alettiin hiljalleen kutsua Hiirimökiksi. Olosuhteet olivat alueella varsin vaatimattomat, sillä 1940 -luvulla Kilpisjärvellä ei  ollut ympärivuotista asutusta Mallan luonnonpuiston vartijaa lukuun ottamatta. Kalelan kesäksi vuokraama Hiirimökkikin oli vartijan perheen omituksessa.

Kalela ehdotti Helsingin yliopistolle biologisen aseman perustamista Kilpisjärvelle ja vuonna 1963 yliopistolla tehtiinkin päätös aseman perustamisesta. Virallisesti asema aloitti toimintansa jo seuraavana vuonna. Samaan aikaan Kilpisjärven rantaan rakennettiin ensimmäinen asemarakennus, joka tunnetaan nykyisin Eurolana ja tutkijat siirtyivät Hiirimökistä uusiin tiloihin. Alueelle rakennettiin seuraavan vuosikymmenen aikana myös rantasauna ja -keittiö, Wallgren-taloksi kutsuttu asuinrakennus ja nykyinen päärakennus. Uuteen päärakennukseen saatiin laboratoriotilat, suuremmat majoitustilat, keittiö ja monitoimisali. 

Asemalle on ostettu alueen lähistöltä lisärakennuksia. Vuonna 1987 asemalle hankittiin lähialueelta hirsirakennus, joka nimettiin aseman perustajan mukaan Kalelaksi. Vuonna 2008 puolestaan ostettiin Metsäntutkimuslaitoksen vanhat tilat, jotka ristittiin myyrätutkija Asko ’’Kieku’’ Kaikusalon mukaan Kiekulaksi. Vuosien saatossa rakennuksia on myös remontoitu useaan otteeseen ja viimeisimmän korjaus- ja rakennusvaiheen jälkeen vuonna 2003, asemalle saatiin entistä enemmän majoitustilaa, isompi keittiö- ja ruokailutila, kuin myös kirjasto ja ATK-tilat.