“Moral Machines? Ethics and Politics of the Digital World” -konferenssissa käsitellään digitaalista nykymaailmaa useista näkökulmista. Maksuton konferenssi järjestetään 6.–8.3.2019 Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumin sekä Tiedekulman tiloissa. Keskiviikkona 6.3. järjestetään myös yleisölle avoin taiteellinen iltaohjelma klo 18–20 Tiedekulmassa (Stage). Konferenssi on englanninkielinen.
Mitä on koneiden moraali?
Nykymaailman kiihtyvän digitalisoitumisen myötä digitalisaatioon liittyvät eettiset, moraaliset ja poliittiset kysymykset ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Teknologiaa ei voida enää pitää pelkkänä työkaluna, sillä se vaikuttaa sekä käyttäjiinsä että ympäristöönsä huomattavasti. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, kuinka paljon ulkoistamme tietokoneille erilaisia tehtäviä. On selvää, että digitalisaatiosta on paljon hyötyä arjessa, elinkeinoelämässä, tekniikassa ja tieteessä, mutta siitä huolimatta suhdettamme digitalisaatioon tulee tarkastella myös kriittisesti. Teknologian kehitys ja digitalisaatio ovat kokonaisvaltaisesti yhteiskuntaamme muovaavia ilmiöitä, minkä vuoksi kyseisiä ilmiöitä tulee myös tarkastella monialaisesti.
“Moral Machines? Ethics and Politics of the Digital World” -konferenssi käsittelee digitaalista nykymaailmaa useista näkökulmista. Kaikista kyvyistään huolimatta digitaaliset koneet ja laitteet eivät ajattele – ainakaan samalla lailla kuin ihmiset. Tästä herää kysymys, mitä on ajattelu digitaalisessa maailmassa ja kuinka koneet ”ajattelevat”.
Konferenssin tavoite on tuoda yhteen tutkijoita eri aloilta
Keynote-puhujat N. Katherine Hayles (Duken yliopisto) ja Bernard Stiegler (Compiègnen yliopisto) ovat lähestyneet digitalisaatioon liittyviä kysymyksiä tutkimuksissaan. Hayles on osoittanut, että tietokoneiden ajateltiin pitkään jäljittelevän ihmisajattelua – vaikka tosiasiassa koneen operoiminen on erilaista kuin se, mitä kutsumme ajatteluksi. Bernard Stiegler on puolestaan osoittanut, kuinka teknologia toimii samaan tapaan kuin muisti – ei kuitenkaan yksittäisen ihmisen tietoinen muisti vaan ulkoistettu julkinen muisti, josta yksilön ei tarvitse olla tietoinen. Muita keynote-puhujia ovat Erich Hörl (Lüneburgin Leuphanan yliopisto), Maria Mäkelä (Tampereen yliopisto), Frédéric Neyrat (Wisconsinin yliopisto, Madison) ja François Sebbah (Nanterren yliopisto, Pariisi).
Konferenssissa käsitellään digitalisaatiota filosofisesta, teoreettisesta sekä käytännöllisestä näkökulmasta
Konferenssin tavoitteena on tuoda yhteen eri alojen tutkijoita ja tällä tavoin ottaa kantaa digitaalisen maailman eettisiin ja poliittisiin ongelmiin monitieteisessä ympäristössä. Konferenssi lähestyy digitalisaatioon liittyviä kysymyksiä kolmen teeman kautta: ajattelu digitaalisessa maailmassa, koneiden moraali ja digitaalisen maailman valvonta. Konferenssi pyrkii vastaamaan muun muassa siihen, kuinka digitalisoitumista on käsitelty esimerkiksi filosofian, kirjallisuuden, taiteen, yhteiskuntatieteiden ja politiikantutkimuksen keinoin.
Konferenssin järjestäjät
Susanna Lindberg, Helsingin yliopiston Tutkijakollegium
Hanna-Riikka Roine, Helsingin yliopiston Tutkijakollegium
Konferenssi on saanut rahoitusta Ranskan instituutilta, Tieteellisten seurain valtuuskunnalta sekä WISE-konsortiolta, joka lukeutuu Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelmaan ”Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä”.
Konferenssi järjestetään 6.–8.3.2019 Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumin (Fabianinkatu 24, 3. krs) sekä Tiedekulman (Yliopistonkatu 4) tiloissa. Konferenssi on maksuton ja englanninkielinen.
Lisää tietoa konferenssista saa konferenssin järjestäjiltä Susanna Lindbergiltä (susanna.e.lindberg@gmail.com) ja Hanna-Riikka Roineelta (hanna.roine@helsinki.fi).
Konferenssin englanninkieliset verkkosivut
Linkki tapahtuman tietoihin Helsingin yliopiston kalenterissa