Tiedekulman tarina

Helsingin yliopisto osallistui vuonna 2012 designpääkaupunkivuoteen. Osana designpääkaupunkivuoden kokonaisuutta yliopisto avasi ensimmäisen Tiedekulman Aleksanterinkadulle ajatuksena tuoda tiede, tieteentekijät ja omat designpääkaupunkivuoden hankkeet katutasolle kaupunkilaisten ja muiden sidosryhmien koettavaksi.
Mistä kaikki sai alkunsa?

Tiedekulman ensimmäinen vuosi oli huikea menestys, kun tilassa järjestettiin vuoden aikana yli 700 eri tiedeteemoihin liittyvää esitystä ja yli 400 työpajaa. Isoin lasi-ikkunoin varustettu tila tuntui valaisevan koko Aleksanterinkadun ja Fabianinkadun kulman, ja kävijöitä riitti päivittäin 300–500.  Tiedekulman saama positiivinen palaute siivitti yliopiston tekemään päätöksen, että Tiedekulman toimintaa jatketaan myös designpääkaupunkivuoden jälkeen. Yliopiston omistama kiinteistö Aleksanterinkadulla meni kuitenkin peruskorjaukseen ja Tiedekulma siirtyi jatkamaan toimintaansa kesäkuusta 2013 alkaen Porthaniaan. Aleksanterinkadun kiinteistön peruskorjauksen valmistumisen jälkeen huhtikuussa 2015 Tiedekulma siirtyi takaisin Aleksille yliopiston 375-juhlavuoden tapahtumien näyttämöksi.  Ajatus isommasta Tiedekulmasta syntyi juhlavuoden aikana –  käytössä olleet tilat olivat toimintaan nähden liian pieniä.

Uut­ta Tie­de­kul­man ra­ken­ta­mas­sa

Uuden isomman Tiedekulman paikaksi muodostui lopulta yliopiston entinen hallintorakennus (Yliopistonkatu 4) joka oli tullut teknisen käyttöikänsä loppupäähän ja oli siten menossa peruskorjaukseen. Yliopisto halusi muuttaa rakennuksen käyttötarkoitusta peruskorjauksen yhteydessä. Peruskorjaus toteutettiin allianssimallilla. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastasi JKMM Arkkitehdit.  Hankkeen päätoteuttajana oli SRV Rakennus Oy. Peruskorjaus alkoi vuoden 2016 helmikuussa ja valmistui syksyllä 2017.

1970-luvulla rakennettu entinen hallintorakennus oli melko tyypillinen 1970-luvun asiallisen, anonyymin virastotaloarkkitehtuurin edustaja. Alun perin se suunniteltiin toimistorakennukseksi ja siitä löytyi paljon aikakaudelleen ominaisia visuaalisia elementtejä. Samalla rakennus edusti myös 70-luvun näkemystä työn tekemisen tarpeista, yliopistomaailman hierarkiasta ja luonteesta. Tilat eivät tukeneet modernin yliopiston avointa toiminta-ajatusta. Koko rakennus ja siellä toimivat yksiköt ovat kuin sulkeutuneet umpinaisten seiniensä suojaan.  Uuden Tiedekulman suunnittelussa lähtökohtana oli katutason kerrosten avaaminen isoilla ikkunoilla kohti ympäröivää kaupunkia. Ikkunat päästävät ohikulkijat katsomaan sisään Tiedekulmaan ja houkuttelevat heitä astumaan peremmälle.

Tiedekulman palvelukonseptin suunnittelussa hyödynsimme palvelumuotoilua, koska se tarjosi systemaattisen, osallistavan ja ketterän toimintamallin ja työkalut palvelukehitykseen. Uuden Tiedekulman konsepti muotoutui vuorovaikutteisessa työssä, jossa osallistimme yliopistolaisia ja lukuisia sidosryhmiä kuten alumneja, päättäjiä, kaupunkilaisia. Yhteiskehittäminen oli ennen kaikkea uskallusta heittäytyä eri käyttäjien nahkoihin ja tuoda heidät yhteen saman pöydän ympärille. Tiedekulman käyttäjätarpeiden, toiveiden ja jopa haaveiden selvittäminen oli yksi projektin keskeisistä tavoitteista.

Tutustu Tiedekulmaan omatoimisesti

Tutustu Tiedekulman tiloihin, toimintaan ja arkkitehtuuriin omatoimikierroksilla! Hyödynnä kierroksella tekemiämme materiaaleja, joita voit käyttää joko nettiselaimella esimerkiksi älypuhelimellasi tai paperisena tulostamalla. Voit tutustua Tiedekulmaan myös virtuaalisesti 360-kierroksella mistä päin maailmaa tahansa!