Uuden tiedon klubi

Hehkulamppu, jonka sähkölanka on perhosen muotoinen.

 

Uuden tiedon klubi pitää sinut ajan hermolla tieteen maailmasta. Kerran kuussa Helsingin yliopiston tutkijat nousevat Tiedekulman lavalle kertomaan tuoreimmasta tutkimuksestaan. Seuraa esityksiä livestriimin välityksellä tai katso jälkeen päin Tiedekulman YouTube-kanavalta. YouTubesta löydät myös kaikki aiemmat Uuden tiedon klubi -esitykset.

Katso Uuden tiedon klubin aiemmat ohjelmat keväältä 2020, syksyltä 2019, keväältä 2019 ja vuodelta 2018.

Huumeiden käyttöön liittyvät mielikuvat ja asenteet

“Tutkin huumeiden käyttöön liitettyjä mielikuvia ja sosiaalisia representaatioita eli sosiaalisesti muodostettua ja jaettua arkitietoa. Sosiaaliset representaatiot huumeiden käytöstä vaikuttavat siihen, mitä pidämme todellisena ja miten näemme ilmiön. Mielestäni on jännittävää, miten ihmisillä on voimakkaita mielipiteitä ilmiöstä, josta harvoilla on omakohtaista kokemusta. Mielikuvien ymmärtäminen tärkeää, sillä ne vaikuttavat myös siihen, millaista politiikkaa ja palveluita kannatetaan.”

Jenni Savonen (@jenni_savonen) on väitöskirjatutkija valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hän tutkii huumeiden käyttöä yhteiskunnallisena ilmiönä ja päihderiippuvuuden sosiaalipsykologiaa.

Nato-retoriikka Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa

“Väitöskirjassani tutkin suomalaista Nato-keskustelua kylmän sodan jälkeisenä aikana (1995–2017). Tarkastelen erityisesti sitä, miten Nato-käsitys on muuttunut Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Tutkimalla poliittista kieltä on mahdollista ymmärtää pidemmän aikavälin kehityskulkuja ja Suomen ulkopoliittisen identiteetin muutosta.”

Iro Särkkä (@IroSarkka) on väitellyt tohtoriksi valtiotieteellisestä tiedekunnasta. Hänen poikkitieteellinen tutkimuksensa tuo uusia avauksia politiikan ja kansainvälisen politiikan tutkimuksen kentälle.

Sanoista tekoihin – ruokaketjun vastuullisuuden toteuttaminen yritysvastuussa ja kuluttajien valinnoissa

“Miten ruokaketjussa toteutetaan vastuullisuutta? Millaisia ovat kuluttajien vastuulliset ruokavalinnat? Tarkastelen tutkimuksessani, mitä yritysvastuun tekoja ja tavoitteita on päivittäistavarakaupoilla ja elintarviketeollisuudella ja toisaalta millaisia elintarvikealan vastuullisuuteen liittyviä valintoja, mielikuvia ja odotuksia on kuluttajilla. Tutkimukseni avulla lisätään tärkeää ja ajankohtaista vuoropuhelua kuluttajien vastuullisten ruokavalintojen ja yritysten vastuullisuusargumentoinnin välille."

Laura Ihanainen väittelee tutkimusaiheestaan maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnassa 21.8.2020. Ruokaketjujen vastuullisuuden toteutuminen on ollut hänelle ratkaisevan tärkeä tutkimusaihe jo pidemmän aikaa.

Moniresistentit bakteerit turvapaikanhakijoilla

“Tutkin väitöskirjassani mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä̈ bakteereita Suomeen saapuneilla turvapaikanhakijoilla ja pakolaisilla. Mikrobilääkeresistenssi leviää matkailun mukana alueelta toiselle, ja toistaiseksi moniresistenttien bakteerien esiintymistä tällä ryhmällä on tutkittu varsin niukasti. Olemme selvittäneet, että moniresistenttien suolistobakteerien kantajina turvapaikanhakijat eivät suuremmin eroa tropiikkiin matkanneista suomalaisturisteista.”

Tuomas Aro (@tuomasaro) on väitöskirjatutkija lääketieteellisessä tiedekunnassa. Mikrobilääkeresistenssin nopea lisääntyminen on merkittävä maailmanlaajuinen terveysuhka, jonka Tuomas kohtaa työssään päivittäin. Tutkimuksellaan hän pyrkii ymmärtämään antibioottiresistenssin leviämistä ja löytämään keinoja sen ehkäisemiseksi.

Jenni Savonen, Iro Särkkä, Laura Ihanainen, Tuomas Aro.

Jenni Savonen, Iro Särkkä, Laura Ihanainen, Tuomas Aro

 

Suomalaisuus ja seksi suomalaisessa seksitutkimuksessa

"Tutkin suomalaisen seksitutkimuksen tieteenhistoriaa ja keskityn erityisesti FINSEX-tutkimukseen. FINSEX-tutkimus ja sen edeltäjä ovat lähes 50 vuoden ajan edustaneet julkisuudessa totuutta suomalaisesta seksistä. Tutkimuksessani sijoitan FINSEX-tutkimuksen osaksi seksitutkimuksen kansainvälistä kehitystä ja tarkastelen, millaista käsitystä suomalaisesta seksuaalisuudesta se on tuottanut sekä millaisia normatiivisuuksia tutkimus on rakentanut siitä, mitä on suomalaisuus ja mitä on seksi. Kokeilen myös mahdollisuuksia lukea FINSEX-tutkimuksen aineistoja toisin."

Riikka Taavetti (@rtaavetti) työskentelee poliittisen historian post doc -tutkijana valtiotieteellisessä tiedekunnassa Koneen säätiön rahoittamassa Valta, väestö ja seksuaalisuus -tutkimushankkeessa. Tutkijana häntä kiinnostaa seksuaalisuutta koskevan tiedon historiallinen rakentuminen ja tiedon suhde ihmisten kokemuksiin.
 

Mahtuvatko pölyttäjät ja kemiallinen kasvinsuojelu samalle pellolle?

"Tutkimukseni paneutuu yhteen tämän hetken merkittävimmistä ympäristöongelmista eli luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Tutkin, miten hyvin viranomaisten ja viljelijöiden tekemät toimenpiteet suojelevat pölyttäjiä torjunta-aineilta. Käytännössä selvitän, kuinka paljon pölyttäjistä ja siitepölystä löytyy torjunta-aineita ja miten löytyvät määrät vaikuttavat kimalaisiin: muistavatko ne huonommin miltä kukalta saikaan ruokaa tai löytävätkö ne hitaammin kukat altistuttuaan pellolla käytettäville kemikaaleille? Tutkimukseni avulla pölyttäjien, kuten mehiläisten ja kimalaisten, suojelutoimenpiteitä voidaan tehdä entistä paremmin."

Lotta Kaila (@lottakaila) on väitöskirjatutkija maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön tohtoriohjelmassa. Aikaisemmassa työssään Turvallisuus-ja kemikaalivirastossa sekä mehiläistarhausharrastuksessaan Kaila on havainnut pölyttäjien suojelun kannalta merkittäviä tietoaukkoja,

The Yellowsphere. Glocalisation of the Yellow Vests in Finland

“My research project sets out to investigate two aspects of the Finnish Yellow Vests movement. Firstly, to what extent the ‘crisis’ narratives  on the Yellow Vests are transnational and domesticated from France to Finland. Secondly, how grassroots Yellow Vests in Finland have mobilised themselves online and offline, and what is the role played by social media and countermedia in this mobilization.”

Gwenaëlle Bauvois (@GwenBau)  is a university researcher at the Swedish School of Social Science (CEREN). As a French citizen and a sociologist she’s fascinated not only by the scale and duration of the Yellow Vests movement  - in France and abroad - but also by the fact that the movement has been co-opted by various groups, creating a constellation of online mobilisations, including far right. 

Fear of the dark: Enabling molecular transformations with sunlight and designer nanoparticles

“Our lab is tackling the challenge of extensive use of fossil and natural resources by developing designer nanoparticles for solar-driven chemistry. These nanoparticles display spectacular properties when exposed to light which enables us to drive, accelerate, and control a myriad of chemical reactions using sunlight as a clean and sustainable energy source. Examples include reactions in the pharmaceutical, environmental, and petrochemical industries, as well as the use of CO2, plastics, and biomass as starting materials to value-added molecules and hydrogen. Our research can contribute to bringing the dream of replacing industrial processes based on terrestrial fuels by solar-driven chemistry closer to reality. This would lead to massive economic, environmental, and geopolitical impacts.”

Pedro Camargo (@CamargoLab) is a professor at the Department of Chemistry, Faculty of Science. Catalysis is involved in most of the current industrial processes so Camargo's research can be groundbreaking by bringing a more sustainable future and circular economy closer to reality.

Riikka Taavetti, Lotta Kaila, Gwenaëlle Bauvois, Pedro Camargo.

Riikka Taavetti (kuvaaja: Joel Grandell), Lotta Kaila, Gwenaëlle Bauvois, Pedro Camargo.

HOTtia painonhallintaa - digitaaliset innovaatiot lihavuuden hoidossa

“Lihavuus on Suomessakin lisääntyvä haaste, eikä kaikkia hoitoon hakeutuvia ihmisiä pystytä hoitamaan kasvotusten. Siksi olemme lähteneet kehittämään lihavuuden hoitoon digitaalista hoitomuotoa yhdessä potilaiden ja ammattilaisten kanssa. Vuoden kestävän hoitopolun selkärankana on hyväksymis- ja omistautumisterapeuttinen (HOT) viitekehys, jonka avulla hoidossa keskitytään kokonaisvaltaisesti henkilön elämään ja arkeen. Tutkimme hoidon vaikuttavuutta holistisella otteella, potilaiden, ammattilaisten ja organisaation näkökulmista.”

Laura Unnukka-Suojanen tekee tutkimustyötään lääketieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimus on uudenlainen avaus hoitomuotojen kehitykseen ja digitalisoitumisen hyödyntämiseen.
 

Mindfulness-harjoittelun buddhalaiset juuret

“Mindfulness-harjoittelu on yleistynyt viime vuosina nopeasti. Harva kuitenkaan tuntee buddhalaisten vaikutteiden laajuutta modernien mindfulness-menetelmien syntyhistoriassa. Tutkimuksessani selvitän, miten buddhalaisten meditaatioharjoitusten muodot ja tavoitteet ovat muuttuneet tullessaan osaksi valtavirtakulttuuria.”

Ville Husgafvel on tohtorikoulutettava humanistisessa tiedekunnassa ja koulutettu mindfulness-ohjaaja. Tutkijana häntä kiinnostavat erityisesti meditaatioharjoitusten historia ja buddhalaisen perinteen globalisoituminen.

Valosaaste ja sen vaikutukset kiiltomatoon

“Valosaasteen eli keinotekoisten valonlähteiden lisääntyminen haittaa erityisesti pimeydestä riippuvaisten lajien, kuten kiiltomatojen, elämää hävittämällä luonnollista pimeyttä ja pirstaloimalla yöllistä elinympäristöä. Työssäni selvitän, miten valosaaste vaikuttaa kiiltomatojen käyttäytymiseen ja kykyyn löytää toisensa. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa valosaasteen vaikutuksista kiiltomatojen lisääntymiseen ja siitä, millaista valaistusta meidän ihmisten kannattaisi käyttää luontoa suojellaksemme.”

Christina Elgert (@ChristinaElgert) on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston luonnonvaraisten eliöiden tutkimuksen (LUOVA)  tohtoriohjelmassa. Ihmisten aiheuttamat ympäristöongelmat ja ratkaisujen etsiminen ovat aina kiinnostaneet häntä ja valosaaste erityisesti siksi, että se vaikuttaa monella tapaa moniin eläviin olentoihin, selkärangattomista ihmisiin. Siitä huolimatta valo jää usein muiden ympäristömuutosten varjoon, koska se häviää heti kun valolähteen sammuttaa.

Lääkäri- ja lääkintähelikopterien kohtaamien potilaiden pitkäaikaisennuste

“Ensihoitolääkärit kohtaavat yleensä kriittisesti sairaita potilaita, joiden ennuste ensihoitotehtävän aikana on epävarma. Väitöskirjassani tutkin kaikkia Suomen helikopterilääkäri ja -lääkintätehtäviä (engl. HEMS, Helicopter Emergency Medical Service) ja kuvailen HEMS:n kohtaamien potilaiden lyhyt- ja pitkäaikaisennustetta. Aineisto sisältää noin 120 000 lääkärihelikopteritehtävää vuodesta 2012 lähtien. Helikopterilääkintätoiminta on kallista, joten sen vaikuttavuudesta ja resurssien hyödyntämisestä on hyvä saada tutkittua tietoa. Lisäksi tutkimus tuo syvyyttä kliiniseen työhön ja päätöksentekooon.“

Johannes Björkman on anestesialääkäri ja väitöskirjatutkija lääketieteellisessä tiedekunnassa. Suomessa ja maailmalla HEMS:n kohtaamien potilaiden pitkäaikaisennustetta on tutkittu hyvin vähän eikä aiheesta ole juuri aiempia julkaisuja.

Laura-Unnukka Suojanen, Ville Husgafvel, Christina Elgert, Johanne Björkman

Laura-Unnukka Suojanen, Ville Husgafvel, Christina Elgert, Johanne Björkman