Poikkeuslinjalla

Pekka Sauri ja Hanna Wass

Pyrkimys saada koronavirus ja sen seuraukset hallintaan muuttaa perustavanlaatuisesti koko maailmaa. Kansallisvaltio nostaa päätään, länsi ottaa mallia idästä ja velkahanat virtaavat. Sopimusyhteiskunta ja solidaarisuus nousevat keskeiseen rooliin. Kriisi auttaa myös näkemään, miten vahingollinen moni länsimaiseen elämäntapaan kiinteästi liittynyt piirre on ollut ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnille. Sen sijaan, että pyrkisimme palaamaan mahdollisimman nopeasti entiseen, eteen avautuu mahdollisuus rakentaa oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Tähän tarvitaan koko kylän aivot käyttöön.

Tiedekulma ja Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta tarjoavat osallistavaa ja asiantuntevaa puheohjelmaa poikkeustilanteen keskelle. Poikkeuslinjalla-ohjelmasarjassa Helsingin yliopiston tutkijat ja muut asiantuntijat keskustelevat koronakriisin myötä häämöttävistä näköaloista. Sarjan juontajina toimivat työelämäprofessori Pekka Sauri ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass.

Ohjelma striimataan Tiedekulmasta keskiviikkoisin klo 15–16 ja julkaistaan seuraavana päivänä tallenteena, Youtube-videona ja podcastina. Huomioithan, että kyseessä ei ole tapahtuma.

Voit osallistua ohjelmaan lähettämällä kysymyksesi tai kommenttisi etukäteen tai ohjelman aikana Facebook-tapahtumassa, Facebook Livessä tai WhatsAppilla tekstiviestinä numeroon 050 311 9811. Kerro viestissä oma nimesi.

Seuraa livestriimiä Tiedekulman verkkosivuilta tai osallistu Facebook Liveen. Voit katsoa ohjelman jälkikäteen tallenteena Tiedekulman verkkosivuilta ja YouTube-kanavalta tai kuunnella podcastina Spotifyssä, Apple Podcastissa, Soundcloudissa tai muista yleisimmistä podcast-sovelluksista.

Poikkeuslinjalla-ohjelmasarjan tuottavat yhteistyössä Tiedekulma ja Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta. Ohjelman sisällöllisenä tuottajana toimii Hanna Wass.

#tiedekulma
#poikkeuslinjalla

Kevään 2020 ohjelma

Ke 25.3. klo 15–16
Elämmekö suuren käänteen aikaa?

Vieraina ovat viestinnän professori Anu Kantola ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen. Keskustelunaiheina muun muassa voima- ja valtasuhteiden uudelleenjako, solidaarisuus ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion kestävyys.

Katso tallenne Youtubesta
Kuuntele podcast

Ke 1.4. klo 15–16
Pandemia, perusoikeudet ja tottelemattomuus
Pyyhkiikö valmiuslaki perusoikeudet? Onko poikkeustilassa tilaa kansalaistottelemattomuudelle? Vieraina ovat  sosiologian professori Eeva Luhtakallio ja oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen.

Katso tallenne Youtubesta
Kuuntele podcast

Ke 8.4. klo 15–16
Talouden äkkipysähdys

Koronakriisin seuraukset maailmantaloudelle ovat valtavat: globaalit tuotantoketjut katkeavat, palvelualat kärsivät, työttömyys kasvaa ja pörssit romahtelevat. Valtiot ja keskuspankit ovat vastanneet ennennäkemättömillä elvytyspaketeilla. Vaikka talouden äkkipysähdys on äärimmäinen, onko mahdollista saavuttaa nopea toipuminen ja paluu normaaliin? Minkälaisena maailmantalous tulee ulos koronakriisistä ja minkälaiset sosiaaliset ja poliittiset haavat jäävät? Vieraina ovat maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki ja taloustieteen professori Antti Ripatti.

Katso tallenne Youtubesta
Kuuntele podcast

Ke 15.4. klo 15–16
Hajoaako pää? Etätyö ja digiähky

Koronakriisi on haastanut ja pakottanut monet meistä oppimaan todella nopeasti uusia taitoja ja sopeutumaan vaikeaan tilanteeseen. Omasta jaksamisesta ja toimintakyvystä huolehtiminen ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Miten pidämme huolta inhimillisestä hyvinvoinnista digitaalisen yhteiskunnan poikkeusoloissa? Mikä meitä tukee nopeassa muutoksessa? Yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnista keskustelevat mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen ja digitaalisen yhteiskuntatieteen professori Krista Lagus.

Katso tallenne Youtubesta
Kuuntele podcast

Ke 22.4. klo 15–16
Millainen on koronasukupolven tulevaisuus?
1990-luvun laman myötä hukattiin kokonainen sukupolvi: laman lapset eivät päässeet edeltäjiensä lailla kiinni työelämään, monen tulevaisuudenhaaveet menivät uusiksi ja siitä tuli avainkokemus, joka heijastui yhteiskunnallisiin asenteisiin. Onko meille syntymässä nyt oma koronasukupolvi? Sen tulevaisuus näyttää usvaiselta etenkin koulutuksen osalta, kun osa joutuu päättämään peruskoulun etäopiskelijoina ja toisia taas painaa epätietoisuus korkeakoulujen pääsykokeiden suhteen. Suomi paistattelee mielellään koulutuksen mallimaana, mutta riittävätkö meillä rahkeet taata aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet samalla kun globaali koulutuspolitiikka asettaa uudenlaisia paineita myös suomalaiselle koulutukselle? Keskustelemassa vararehtori, yliopistopedagogiikan professori Sari Lindblom ja valtiosihteeri, poliittisen historian dosentti Pilvi Torsti.

Katso tallenne Youtubesta
Kuuntele podcast

Ke 29.4. klo 15–16
Mitä korona-exit saa maksaa?
Koronakriisin puhjettua presidentti Niinistö totesi, että talous on vain taloutta ja ihmiselämät ovat aivan eri arvossa. Kriisin jatkuessa taloudelle aiheutuvat vauriot syvenevät ja paine purkaa asetettuja rajoituksia kasvaa. Viruksen tukahduttaminen asettuu vastakkain yksilön perusoikeuksien ja taloudellisten intressien kanssa. Samalla koronakriisin hoitoa yritetään epäpolitisoida. Voiko koronakriisin hoidossa ylipäänsä soveltaa tavanomaista kustannusten ja hyötyjen arvioinnin logiikkaa? Miten hillitsemistoimien tai niistä luopumisen suorat ja välilliset kustannukset voidaan laskea? Terveydenhuollossa laskelmia tehdään koko ajan, mutta miten käy, kun ratkaisut tuodaan poliittisen päätöksenteon areenalle? Vieraina THL:n tutkimusprofessori, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ja valtiotieteiden tohtori Heikki Pursiainen.

Katso tallenne Youtubesta
Kuuntele podcastina

Ke 13.5. klo 15–16
Iskeekö korona ilmastonmuutoksen torjuntaan?
EU esitteli tammikuussa kunnianhimoisen kehitysohjelman, jonka tavoitteena oli tehdä Euroopasta ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Tarkoituksena on saada aikaan tuhannen miljardin euron investoinnit ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ilmastopaketin toteuttaminen oli alkutekijöissään koronaviruksen iskiessä.

Nyt päästöt laskevat ja kansallisvaltiot kääntyvät huolehtimaan omasta selviytymisestään. Miltä ilmastonmuutoksen torjunta näyttää EU:ssa ja globaalilla tasolla? Onko kansallisen kilpailukyvyn turvaaminen tärkeämpää kuin pitkän aikavälin globaali yhteinen hyvä? Voiko korona-ahdingosta päästä pois kestävästi? Ketkä määrittävät tulevaisuuden ilmastopolitiikan suunnan? 

Ohjelmassa keskustellaan myös tieteestä osana Suomen ja maailman kriisinkestävyyttä. Miksi tiedettä tarvitaan – ja voidaanko tieteellä ratkaista ilmastonmuutos? Vieraina ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen ja yleisen valtio-opin apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila, juontajana dosentti Hanna Wass. Päivän intervention tekee ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Katso tallenne Youtubesta
Kuuntele podcastina

Ke 20.5. klo 15–16
Kansallisvaltion korona
Globaali terveysuhka on saanut kansallisvaltiot käpertymään itseensä. Euroopan unioni on ollut kriisissä kaikkea muuta kuin yhtenäinen, Trump puhuu kiinalaisviruksesta ja syyttää Maailman terveysjärjestö WHO:ta, kansallisvaltiot käyvät omia sotiansa virusta vastaan. Ovatko valtioiden omat ratkaisut koronakriisissä jättäneet kansainvälisen yhteistyön ja EU:n entistä enemmän alakynteen? Millaisia omia tarinoita kansallisvaltiot rakentavat koko maailmaa koskevasta ja kaikkien terveyttä uhkaavasta viruksesta? Minkälaista historiaa kirjoitetaan ja kenen kertomus koronasta voittaa? Vieraina yliopistotutkija Timo Miettinen ja apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi.

Katso tallenne Youtubesta
Kuuntele podcastina

Ke 27.5. klo 15–16
Kaataako korona Trumpin?

Perinteisen hokeman mukaan Yhdysvaltojen vaaleissa kyse on pääosin taloudesta: jos se kehittyy suotuisasti, istuva presidentti on vahvoilla. Koronakriisin myötä maan talouskehitys on ajautunut syöksykierteeseen ja työttömyysaste on lähellä 1930-luvun laman tasoa. Fox Newsin tuoreimmassa mittauksessa vastaehdokas Joe Biden johti Trumpia jo kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Toisaalta Trumpin kannatus ja työsuoritukseen tyytyväisten määrä on yhä yli 40 prosenttia. Yhdysvaltojen politiikkaa on mahdotonta ymmärtää ottamatta huomioon talouden rinnalla vaikuttavia kulttuurisia kamppailuita. Mistä kaikesta vuoden 2020 presidentinvaaleissa on kyse ja mitkä ovat sen vaikutukset maailmanpolitiikkaan seuraavina vuosina? Kenen johdolla Yhdysvallat nousee koronakriisistä ja millainen suurvalta se tulee olemaan?

Vieraina Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta sekä Nordic West Officen Amerikan toiminnoista vastaava johtaja Kristiina Helenius ja Ylen Yhdysvaltojen kirjeenvaihtaja Mika Hentunen.

Katso keskustelu Youtubesta
Kuuntele podcastina