Haloo, Suomi!

Run­saas­ti tun­tei­ta he­rät­tä­vät ja ih­mis­ten mie­li­pi­tei­tä voi­mak­kaas­ti ja­ka­vat ky­sy­myk­set näyt­tä­vät usein mää­rit­te­le­vän po­liit­ti­sen agen­dan ja kes­kus­te­lun jul­ki­suu­des­sa. Sa­maan ai­kaan vies­tin­tä ko­ros­tuu yhä enem­män puo­luei­den ja po­lii­tik­ko­jen työs­sä. Puo­lu­eet ei­vät kui­ten­kaan ole pys­ty­neet te­ke­mään po­li­tii­kas­ta hou­kut­te­le­vam­paa.

Tiedekulman Haloo, politiikka! -keskustelussa asiantuntijat pohtivat, heijastavatko aluevaalien tulokset politiikan murrosta, toimivatko vaalikoneet kuten niiden pitäisi ja miten identeettipolitiikka vaikuttaa poliittisiin jakolinjoihin. Keskustelemassa ovat Veikko Isotalo, Marko Junkkari ja Jenni Karimäki. Keskustelun juontaa Jari Hanska.

Haloo, politiikka! -keskustelussa käsitellään aluevaalien jälkeen mm. seuraavia poliittiseen kulttuuriin liittyviä kysymyksiä:

• Miten politiikan muuttunut julkisuus ja viestinnän korostuminen on muuttanut puolueiden toimintaa ja kuinka eri puolueet ovat reagoineet murrokseen?
• Miten puolueiden kova sisäinen kilpailu vaikuttaa politiikkaan ja siitä välittyvään kuvaan?
• Millaisia vaikutuksia tällä kaikella on poliittiseen osallistumiseen ja jakolinjoihin?

Nuo­ret ja van­hem­mat ikä­luo­kat ovat nu­pit vas­tak­kain mo­nis­sa isois­sa yh­teis­kun­nal­li­sis­sa ky­sy­myk­sis­sä. Suu­rem­mat ikä­luo­kat te­ke­vät usein pää­tök­siä asiois­ta, jot­ka vai­kut­ta­vat nuor­ten ja tu­le­vien su­ku­pol­vien elä­mään – il­mas­ton­muu­tok­ses­ta eläk­kei­siin. Mi­ten ra­ken­nam­me yh­teis­kun­taa, jos­sa kai­ke­ni­käi­sil­lä on mah­dol­li­suuk­sia tul­la kuul­luk­si? 

Tiedekulman Kuuleeko toinen polvi? -keskustelussa asiantuntijat keskustelevat siitä, mitä tarkoitamme, kun puhumme sukupolvikuiluista ja miten demokratia toimii erityisesti nuorista, jotka kantavat monien poliittisten päätösten seuraukset. Keskustelemassa ovat Simo Kyllönen, Eeva Luhtakallio ja Tuija Siltamäki, etähaastattelussa Mikko Salasuo. Keskustelun juontaa Reetta Räty. 

Kuuleeko toinen polvi? -keskustelussa käsitellään mm. seuraavia sukupolviin ja uusiin vaikuttamisen tapoihin liittyviä kysymyksiä: 

• Miten dialogia sukupolvien välillä voisi parantaa ja miten voisimme toteuttaa ylisukupolvista demokratiaa? 
• Kuinka suorat kansalaisvaikuttamisen ja -tottelemattomuuden tavat sekä sosiaalinen media muuttavat poliittista osallistumista ja voivat vaikuttaa sukupolvien väliseen dynamiikkaan? 
• Ovatko sukupolvien väliset kuilut suurempia kuin aiemmin? 

Mitä jul­ki­nen vel­ka tar­koit­taa ja mi­ten se vai­kut­taa mei­dän ar­keem­me? Vel­ka­kes­kus­te­lu on mo­nel­le meis­tä joko häm­men­tä­vää tai vai­keas­ti ym­mär­ret­tä­vää – ja sii­hen tar­vi­taan muu­tos.  

Keskustelu velasta johtaa usein umpikujaan, jossa on vaikea löytää yhteisiä näkökulmia. Puhe vastuullisesta talouspolitiikasta, taloudellisista realiteeteista tai tulevaisuusinvestoinneista peittää usein alleen velkaan liittyvät arvot ja poliittiset valinnat. Tiedekulman Mistä puhumme kun puhumme velasta? -keskustelussa avataan velkakeskustelun taustoja ja käsitteitä kansantajuisesti. 

Keskustelemassa ovat Jari Eloranta, Niku Määttänen, Antti Ronkainen ja Heidi Schauman. Keskustelun juontaa Katri Makkonen. 

Mistä puhumme kun puhumme velasta? -keskustelussa käsitellään mm. seuraavia velkaan liittyviä kysymyksiä: 

• Miksi kysymys julkisesta velasta on niin hankala ja miten velkakeskustelussa päästäisiin eteenpäin? 
• Missä vaiheessa julkisesta velasta tulee ongelma? Milloin pitäisi alkaa puhumaan inflaatiosta? 
• Ovatko talouspolitiikan perusteet ja suhde velkaan lopullisesti muuttunut? 
• Missä on suomalaisen velka-ajattelun ja -mielikuvien juuret? 

Kes­kus­te­lut le­hah­ta­vat hel­pos­ti rii­dak­si ja jopa eri­mie­lis­ten maa­lit­ta­mi­sek­si sosiaalisessa me­dias­sa. Moni meis­tä pel­kää osal­lis­tua yh­teis­kun­nal­li­seen kes­kus­te­luun. Ko­ro­na­pan­de­mia on sul­ke­nut mei­dät ko­tei­him­me ja vä­hen­tä­nyt ai­toa so­si­aa­lis­ta kans­sa­käy­mis­tä mer­kit­tä­väs­ti. Mi­ten voi­sim­me jäl­leen ym­mär­tää toi­siam­me pa­rem­min? 

Polarisaatio? Dialogi! -keskustelussa asiantuntijat pohtivat, miten ja miksi vuorovaikutus rakoilee yhteiskunnassa, erilaisissa ryhmissä sekä yksilöiden tasolla. Puhumme myös siitä, miten sosiaalinen media vaikuttaa keskusteluiden kärjistymiseen. Keskustelemassa ovat Antti Gronow, Anniina Leiviskä ja Teemu Pauha, etähaastattelussa Katri Saarikivi. Keskustelun juontaa Ville Blåfield. 

Keskustelussa käsitellään mm. seuraavia ihmisten vuorovaikutukseen ja polarisaatioon liittyviä kysymyksiä: 

• Mitä ovat ne tekijät ja asiat, jotka vaikeuttavat dialogia yhteiskunnan, ryhmien ja yksilöiden tasolla? Miten ryhmien väliset jännitteet syntyvät? 
• Puuttuuko meiltä yhteinen arvopohja tai ymmärrystä toisten ihmisten asemasta? 
• Millainen rooli sosiaalisella medialla on polarisaatiossa? 
• Miten vuorovaikutus on muuttunut ja kuinka virtuaaliset ympäristöt vaikuttavat siihen? Millä tavalla dialogista tulisi parempaa? 

Suo­ma­lai­set ovat as­tu­neet 2000-lu­vul­la uu­teen, en­tis­tä ko­vem­paan maa­il­maan. Mark­ki­noi­den avau­tu­mi­nen ja uu­det tek­no­lo­giat luo­vat uusia mah­dol­li­suuk­sia mut­ta li­sää­vät myös pai­net­ta: vaa­ti­muk­set ovat kas­va­neet, ja muu­tos mu­ren­taa van­ho­ja elä­män­ta­po­ja, am­mat­te­ja ja iden­ti­teet­te­jä. Ki­ris­ty­mi­sen tun­ne vai­kut­taa kai­kis­sa suo­ma­lai­sen yh­teis­kun­nan ryh­mis­sä. Mil­lai­sia ovat ta­lou­den mur­rok­ses­sa elä­vien ih­mis­ten ko­ke­muk­set it­ses­tään ja yh­teis­kun­nas­ta? 

Kahdeksan kuplan Suomi -tapahtumassa 1.3. keskustelemassa Sanna Aaltonen, Lotta Junnilainen, Anu Kantola ja Pekka Tuominen. Mukana myös Nurer Zaman Bhuiyan, Mika Maliranta ja Pauliina Patana. Juontajana on Jari Hanska. 

Kansalaisuuden kuplat ja kuilut -projekti jalkautui ympäri maata ja haastatteli yhteensä 350 suomalaista kaikkiaan 30 eri paikkakunnalla etsien suomalaisten syviä tarinoita ja vastausta siihen, onko Suomea enää olemassa. Tapahtumassa tutkijat keskustelevat juuri julkaistun Kahdeksan kuplan Suomi -kirjan (Gaudeamus) pohjalta siitä, mitä ovat suomalaisten syvät tarinat kiristyvässä yhteiskunnassa: 

• Miten talouden muutokset muuttavat suomalaisten elämää ja vaikuttavat politiikassa? 
• Millainen on hyvätuloisten, keskiluokan, duunarien, pätkätyöläisten, yrittäjien, maalaisten tai maahanmuuttajien kokemus omasta elämästä ja yhteiskunnasta? 
• Puristaako suuri ruuvi Suomen rikki niin, että ihmiset eivät enää koe kuuluvansa yhteen? 
• Mikä on Suomen yhteisen tarinan kohtalo? Pystyykö kansallisvaltio uudistumaan?