Me ja ne

Ihmisiä mielenosoituksessa.

To 12.9. klo 17
Stage

Maailmat etääntyvät ja eriytyvät. Eri näkökulmien ymmärtäminen ja aito keskustelu tuntuvat olevan entistä vaikeampia. Epäinhimillistäminen ja viholliskuvat syventävät vastakkainasettelua, jossa tärkeintä on ”toisen” vaatimusten kyseenalaistaminen. Miten vastakkainasettelusta on tullut arkipäivää ja kuinka se vaikuttaa tavallisten ihmisten elämään? Kuuluuko erilaisten ihmisten ääni polarisoituneessa ja pirstoutuneessa julkisuudessa?

Tiedekulmassa sukelletaan jakautuneeseen yhteiskunnalliseen keskusteluun Suomessa ja maailmalla. Tapahtumassa ovat keskustelemassa Risto Kunelius, Emilia Palonen ja Juha Herkman. Keskustelua vetää Robert Sundman.

Tapahtuma on osa Tiedekulman Crazy World -ohjelmasarjaa, jossa etsitään syitä ja ratkaisuja eriarvoiseen ja jakautuneeseen maailmaan. Osallistu tapahtumaan paikan päällä, seuraa livestriiminä verkossa tai katso tallenteena!

Klikkaa itsesi myös osallistuvaksi tapahtumaan Facebookissa.

Keskustelijat

Juha Herkman, Risto Kunelius, Emilia Palonen.

Juha Herkman, Risto Kunelius, Emilia Palonen

Helsingin yliopiston viestinnän tutkimuksen professori Juha Herkman on tutkinut populismin ja median suhteita Pohjoismaissa noin vuosikymmenen ajan. Hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta Mainstreaming Populism in the 21st Century (MAPO), jossa tutkitaan, kuinka populismi valtavirtaistuu 2000-luvun Euroopassa ja Amerikassa. Herkman arvioi, että poliittinen elämä on selvästi murroksessa, joten populismi on tällä hetkellä yksi politiikan ja poliittisen viestinnän kiinnostavimmista kysymyksistä. Vinkki eriarvoisuuden vähentämiseksi: ”Taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon rakenteellinen edistäminen poliittisten päätösten avulla on kaikkein tärkeintä. Dialogin rakentaminen eri tavoin ajattelevien ihmisryhmien välille on avain yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen.”

Risto Kunelius on Helsingin yliopiston mediatutkimuksen professori ja Helsinki Inequality Initiative (INEQ) -tutkimusaloitteen johtaja. Hän on tutkinut esimerkiksi journalismia, politiikan medioitumista ja ilmastonmuutoksen uutisointia. Parhaillaan hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, jossa tarkastellaan ilmastonmuutosviestinnän polarisoitumista verkostoituneessa viestintäympäristössä.

Emilia Palonen (@epalonen) on politiikan tutkimuksen yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hän tutkii poliittisen keskustelun polarisoitumista sekä populismin syntyä, joka liitetään demokratian kriisiin. Palonen on tutkinut esimerkiksi Unkarin populismia ja perussuomalaisten nousua suomalaisen politiikan valtavirtaan. Hän on esitelmöinyt populismista esimerkiksi Moskovassa, Istanbulissa ja Melbournessa. Palonen johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta Tietopyörre: Kulttuuripopulismi Euroopan polarisoituneissa yhteiskunnissa ja politiikassa (WhiKnow), jossa tutkitaan, kuinka sosiaalisen median hypet, välittäjät tai merkitystenluojat tuottavat samastumisia, tunteita ja affekteja.