Vinkit ohjelmasisällön suunnitteluun

Tämän oppaan tarkoituksena on tukea tilaisuuden sisällön suunnittelua napakaksi ja kohderyhmää puhuttelevaksi ohjelmaksi. Avainasemassa on hyvin suunniteltu käsikirjoitus, joka tukee tilaisuuden tavoitteiden saavuttamista. Lopusta löydät myös esimerkkejä erityyppisistä ohjelmarakenteista.

Aivan aluksi muistutus Tiedekulman missiosta: Tiedekulma on katutasoinen tieteen popularisoinnin areena, jonka ideana on olla helposti lähestyttävä, avoin ja rento. Jätetään pois turhat muodollisuudet, luennointi ja virallisuus. Herätellään, viihdytään, oivalletaan ja haastetaan yhdessä. Aiheilla voi irrotella ja suuria kysymyksiä saa dramatisoida luovasti. Parhaat keskustelut syntyvät eri näkökulmien törmäämisestä. Pidetään tapahtumat kiinnostavina ja nostatetaan rohkeasti puheenaiheita!

Kenelle ja miksi tapahtuma järjestetään? Usein mielessä voi olla useampi kohderyhmä, uskalla valita vain yksi selkeästi tärkein kohderyhmä, jonka ehdoilla tapahtuman teet. Joskus erilaisten kohderyhmien tavoittaminen samalla iskulla tapahtuman keinoin on mahdotonta. Jos suunnittelet tapahtumaa ns. suurelle yleisölle, mutta samalla haluaisit tavoittaa myös asiantuntijat, ovat näiden kohderyhmien käytös ja tarpeet niin kaukana toisistaan, että on tehtävä selkeä kohderyhmävalinta. Tiedekulmassa järjestetään tapahtumia enintään kahden tunnin aikaikkunoissa, lyhyehkössä formaatissa tavoitetaan helpommin suuria yleisöjä ja sidosryhmiä, joille sisällön tulee olla tiivistetty.

Miten herätät kohderyhmän kiinnostuksen? Otsikoi luovasti ja muotoile tapahtuman sisältölupaus houkuttelevasti. Kilpailemme huomiosta koko kaupungin asia- ja viihdesisältöjen kanssa. Katso vinkit tapahtuman markkinointiin tapahtumaa ennen, sen aikana ja jälkeen. Mieti, millainen kiteytetty näkökulma saisi osallistujan kiinnostumaan tilaisuudesta, twiittaamaan ja esim. lehdistön edustajan kirjoittamaan.

Minkälaisen muistijäljen haluat ohjelmasta kuulijalle jättää? Asetu kohderyhmän edustajan asemaan: jos hänellä on reilu tunti huomiota annettavana, mitkä olisivat tärkeimmät pointit saada hänelle välitettyä? Mikä on yleisön tietotaso, mitä haluat yleisön muistavan tilaisuudesta ja miten käytät ajan mahdollisimman tehokkaasti tämän tavoitteen saavuttamiseksi? Rajaa käsiteltävien aiheiden määrä ja laajuus, hyödynnä tilaisuuden otsikko muistijäljen vahvistamiseen.

Käsikirjoitus on kivijalka, jonka varaan ohjelma rakennetaan. Parhaimmillaan ohjelma on rento, mutta samalla napakasti vedetty ja asiaan syvälle pureutuva keskustelu. Käsikirjoitus asettaa ohjelmalle rakenteelliset kehykset ja jäsentää sisällön sellaiseen muotoon, että se puhuttelee katsojaa. Se auttaa aikataulussa pysymisessä, esiintyjien briiffaamisessa ja sen varmistamisessa, että kaikki halutut asiat tulevat sanotuksi ja käsitellyiksi. Huomioi kuitenkin, että käsikirjoituksessa on tilaa muutoksille, sillä tilaisuus ei koskaan mene läpi muutoksitta.

Juontaja kuljettaa ohjelman punaista lankaa alusta loppuun. Juontaja luo tapahtuman tunnelman ja pitää kiinni tapahtumalle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja siitä, että ohjelma pysyy aikataulussa. Juontaja edustaa tilaisuudessa yleisöä ja on avainasemassa siinä, miten sisältö käsitellään kohdeyleisön kannalta ymmärrettävästi ja kiinnostavasti.

Toimittaja-juontajat hallitsevat yleensä live-lavatilanteen ja monimediatuotannon vaatimukset. Heille voi myös vastuuttaa tapahtuman tarkemman käsikirjoittamisen, esiintyjien ennakkohaastattelut sekä sisällöllisiä valmistelutöitä. Juontajakin tarvitsee joka tapauksessa alustavan käsikirjoitussuunnitelman tapahtumajärjestäjältä.

Vinkkejä käsikirjoituksen valmisteluun

1. Tapahtuman päätavoite
Aivan ensimmäiseksi mieti, mikä on se yksi tärkein asia, jonka haluat yleisölle tarjota. Mitä yleisö vähimmillään tapahtumasta saa? Kiteytä tämä yhteen lauseeseen ja pidä mielessäsi koko tapahtumaprosessin ajan. Huolehdi, että myös tapahtuman otsikko ja muu markkinointi vahvistavat samaa asiaa. Mieti samalla, onko tapahtumasi ensisijaisesti

A) tiedon välittämiseen pyrkivä, esimerkiksi “Helppotajuinen tietopaketti siitä, mitä tekoälystä pitäisi tietää juuri nyt seuratakseen julkista keskustelua aiheesta”

vai onko tavoitteena

B) törmäyttää eri näkökulmia, ajatuksia ja tieteenaloja - ehkäpä synnyttää lavalla uusia ideoita ja oivalluksia, esimerkiksi “Tapahtumassa pohditaan, mitä seuraa, kun tekoäly ja algoritmit otetaan mukaan päätöksentekoon”.

Tällä päätöksellä on vaikutusta tapahtuman rakenteeseen ja muotoon.

2. Yleisön pohjatiedot
Mieti seuraavaksi, vaatiiko asian käsittely sitä, että yleisölle annetaan ensin lyhyet pohjatiedot aiheesta, tai esimerkiksi selvennetään käytettäviä käsitteitä. Muista, että eri alalla toimiva kuuntelijasi saattaa olla perehtynyt tapahtumasi aiheeseen viimeksi ala-asteikäisenä, jos silloinkaan. Varo siis pudottamasta yhtäkään yleisön jäsentä kärryiltä heti alkumetreillä.

3. Alaotsikot
Listaa seuraavaksi, mistä eri näkökulmista tai lähestymistavoista pääasiaa olisi tärkeää käsitellä mahdollisen perustietopaketin lisäksi. Mieti käsikirjoituksellesi alaotsikot.

A) Esimerkiksi: “Voiko tekoäly olla luova”, “Mitä yhteistä on tekoälyllä ja ihmisälyllä”, “Minne tekoälyn kehitys on seuraavaksi menossa”.

B) Esimerkiksi: “Miten tekoälyä jo käytetään päätöksenteossa” “Pitäisikö tekoälyn käyttöä säännellä” “Miten tekoälyn käyttö päätöksenteossa voi vaikuttaa ihmisiin ja yhteiskuntiin”

Mieti alaotsikoiden lisäksi vielä se, minkä eri alojen tai ihmisryhmien näkökulmat aiheeseen olisivat kiinnostavia ja toisistaan poikkeavia – erityisesti, jos olet tekemässä B-tapahtumaa.

4. Esiintyjävalinnat
Pohdi sitten, kuka olisi paras henkilö edustamaan kutakin alaotsikkoa (A-tapahtuma) tai alaa tai näkökulmaa (B-tapahtuma). Yhdellä esiintyjällä voi olla näitä toki montakin, mutta kahta saman näkökulman edustajaa ei kannata pyytää samaan tapahtumaan. Esimerkiksi keskustelu tekoälyn käytöstä päätöksenteossa muuttuu mielenkiintoisemmaksi, kun mukana on sekä tietojenkäsittelytieteilijä, kulttuurintutkija että oikeustieteilijä. Buukkaa tapahtuman esiintyjät tämän suunnitelman mukaan.

5. Rakenne
Nyt päästään tapahtuman rakenteeseen. Tiedon välittämiseen pyrkivissä A-vaihtoehdon tapahtumissa toimii usein parhaiten eri alaotsikoiden käsittely yksittäisissä esityksissä tai yksilöhaastatteluissa. B-tapahtuma puolestaan vaatii keskustelua, jossa esiintyjät ovat lavalla vaihtamassa mielipiteitä yhtä aikaa. Vaihtoehtona ovat toki myös erilaiset välimuodot: esimerkiksi jokainen esiintyjä haastatellaan tai pitää esityksensä ensin yksin ja sen jälkeen esiintyjät keskustelevat vielä yhdessä. Perusrakenteen lisäksi tapahtumassa voi käyttää erilaisia rytmittäviä elementtejä: etukäteen tehtyjä videoinserttejä (esim. vaikeaa aihetta selittävä informatiivinen video tai keskusteluun uuden näkökulman tuova videohaastattelu), valokuvia tai infografiikkaa. Jos haluat osallistaa yleisöä, voit pyytää yleisökysymyksiä tapahtuman aikana tai myös ennakkoon esim. FB-tapahtumassa tai Twitterissä ja hyödyntää niitä jo käsikirjoituksessa.

6. Lopullinen käsikirjoitus
Kun em. kohdat ovat selvillä, voit jättää tarkemman käsikirjoituksen teon ammattijuontajalle. Jos toimit itse juontajana, kirjoita tämän jälkeen itsellesi tarkemmat juonnot ja pohdi jokaisen alaotsikon alle mahdolliset haastattelukysymykset. Esiintyjien kanssa kannattaa keskustella tapahtumassa käsiteltävät asiat läpi ennakkoon, tällöin et joudu yllätetyksi lavalla. Saat esiintyjiltä myös vinkkejä siitä, mitä heiltä kannattaisi kysyä. Aikatauluta käsikirjoitus minuuttien tarkkuudella, se toimii samalla apunasi ajolistan tekemisessä.

Videoesimerkit: Tekoäly nyt ja Tekoäly päättää

Alla näet kaksi erilaista tapaa rakentaa tekoälyaiheinen tilaisuus Tiedekulmassa. Huomioi, että tapahtumat on toteutettu monikamerakuvauksella, jolloin eri kuvakokojen ja -kulmien vaihtelu on mahdollista. Tiedekulman palveluun kuuluu yksikamerastriimaus. Lisäpalveluita, kuten monikamerakuvaus, on mahdollista ostaa Unigrafian kautta.

Esimerkki A: Tekoäly nyt

Katso video Youtubessa

Rakenne:

  • 3 min Alkujuonto: luo tilaisuuden tunnelman, kertoo mistä tilaisuudessa on kyse
  • 15 min Esiintyjä 1 yksilöhaastattelussa, jossa käsitellään kaksi aihetta
    • Perustiedot aiheesta yleisölle: mitä tekoäly on?
    • Voiko tekoäly olla luova?
  • 15 min Esiintyjä 2 yksilöhaastattelussa: mitä yhteistä on tekoälyllä ja ihmisälyllä?
  • 10 min Esiintyjä 3 pitää esityksen: esimerkki siitä, mihin tekoälyn kehitys on menossa
  • 10 min Esiintyjä 3 yksilöhaastattelussa: syvennetään em. aihetta.
  • 20 min Kaikki kolme esiintyjää lavalla vastaamassa yleisöltä paikan päällä ja ennakkoon tulleisiin kysymyksiin.
  • 1 min Loppukiitokset

Esimerkki B: Tekoäly päättää

Katso video YouTubessa

Rakenne:

  • 30 sek Alkujuonto: luo tilaisuuden tunnelman, kertoo mistä tilaisuudessa on kyse
  • 7 min Esiintyjä 1 yksilöhaastattelussa, jossa selvennetään käytettävät käsitteet
  • 65 min Esiintyjät 1, 2 ja 3 keskustelussa, jossa käsitellään 3 teemaa:
    • Miten tekoälyä jo käytetään päätöksenteossa
    • Pitäisikö tekoälyn käyttöä säännellä
    • Miten tekoälyn käyttö päätöksenteossa voi vaikuttaa ihmisiin ja yhteiskuntiin
  • 30 sek Loppukiitokset