Fresh from Campus

Fresh from Campus: Datatieteen dimensioita
Ke 9.5. klo 17, Stage

Teknologia, tekoäly ja datatiede muuttavat maailmaa. Siksi on tärkeää, että tiedämme, mistä niissä on kyse. Fresh from Campus avaa näkökulmia tekoälyn perusteisiin, koneoppimiseen ja menneiden aikojen tutkimiseen datatieteen avulla.

Tekoälystä avoimesti

”Tekoäly tulee muuttamaan maailmaa. Sitä koskevan yhteiskunnallisen keskustelun mahdollistamiseksi Helsingin yliopisto on avaamassa opetustaan verkkokurssien muodossa. Avoimen Elements of AI -kurssin tavoite on esitellä tekoälyn perusteet kaikille ymmärrettävässä muodossa.”

Teemu Roos on tutkija ja opettaja, jonka erikoisala on koneoppiminen ja tekoäly. Hän on opettajana toukokuussa alkavalla Elements of AI -kurssilla, johon jo lähes 10 000 ihmistä ympäri maailman on ilmaissut mielenkiintonsa.
 
Voiko koneoppiminen erehtyä?

”Tekoäly ja koneoppiminen ovat tällä hetkellä erittäin trendikkäitä aiheita, ja niiden väitetään mullistavan myös yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen. Mitä virheitä yhteiskuntatieteellisessä
tutkimuksessa voidaan tehdä, jos luotetaan varauksetta näihin menetelmiin?”

Matti Nelimarkka on Aalto-yliopiston tutkija, joka toimii sillanrakentajana yhteiskuntatieteen ja teknologiatutkimuksen välillä. Hän pohtii, miten syvällinen yhteiskuntatieteen osaaminen voisi auttaa teknologiatutkijoita ymmärtämään heidän uusimpia haasteita ja toisaalta, miten teknologiatutkimuksen monipuolinen välinearsenaali voisi helpottaa yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.
 
Muinaisten sikojen ekologiaa datatieteen lähestymistapojen avulla

”Menneitä aikoja ja kadonneita elinympäristöjä voi ymmärtää tiedoilla, joita keräämme nykyisestä maailmastamme. Väitöskirjassani tutkin muuan muassa Turkanan altaan muinaisten sikojen ruokavalioita ja elinympäristöjä datalla, joka on saatu laskennallisilla metodeilla hampaiden pinnan muodoista. Vertaamalla fossiileista ja nykyisistä lajeista saatua dataa voimme päätellä esimerkiksi, että Turkanan altaan siat olivat kehittyneet syömään enemmän ruohoa, joka viittaa alueen muuttumiseen metsäisestä ruohotasangoksi.”

Janina Rannikko on tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastolta ja tekee väitöskirjaa paleobiologian alalta. Häntä inspiroi mahdollisuus tutkia maailmaa, jota ei enää ole olemassa.

Tiedekulma - Fresh from Campus: Datatieteen dimensioita

Teemu Roos, Matti Nelimarkka, Janina Rannikko

Fresh from Campus: Arktinen ahtaalla
Ke 18.4. klo 17, Stage

Pohjoisten alueiden elinolot muuttuvat nopeaa tahtia. Olemme luovineet kulkuväylän alueen luonnonvarojen äärelle, ja himoitsemme nyt saataville tulleita rikkauksia. Hiilipäästöt kiihdyttävät jäätiköiden sulamista ja ilmastonmuutos uhkaa kasvi- sekä eläinlajien selviytymistä. Mitä arktisen alueen luonnonvaroilla tulisi tehdä? Sopeutuuko luonto muutoksiin? Tiedekulma esittää tuoreita tutkimusnäkökulmia arktisen alueen ongelmiin.

Effective energy policy in remote Arctic communities

Daria Gritsenko is researcher, educator and assistant professor at the Faculty of Arts, University of Helsinki. She studies the digital transformation of state and society in Russia and beyond, as well as teach the new generation of humanities students how to apply digital methods to solving nontrivial research problems. Tip for more sustainable living: “Doing and making, repairing and mending, reusing and recycling - taking pride in making things last.”

How much is climate change affecting nature? – the story told by spring events

Maria Hällfors, PhD, is a postdoctoral researcher working at the newly established Research Centre for Ecological Change (REC) where we aim to bring together existing long-term research data to answer ecological questions pertaining to the effect of environmental change on species, their communities, and the ecosystem services they provide. Tip for a more sustainable living: “Adding more vegetarian food to one’s diet is a relatively easy and tasty way for a more sustainable way of living.”

Pohjoiset järvet ilmastonmuutoksen kanarialintuina

Marttiina Rantala on limnogeologi, paleoekologi ja tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hän tutkii pohjoisten järviympäristöjen muutosta globaalin ympäristöpaineen alla hyödyntäen erityisesti järvien pohjalle kerrostuviin sedimenttiarkistoihin tallentunutta tietoa. Tutkimuksen keskiössä ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset hiilen kiertoon järvien monituhatvuotisen historian aikana sekä Antroposeenin eli intensiivisen ihmistoiminnan vaikutuksen alla. Vinkki kestävämpään elämään: “Etsitään onnellisuutta läheltä: itsestä, ihmisistä ympärillä, ja luonnosta, jolloin turha kuluttaminen vähenee itsestään.”

Tiedekulma - Fresh from Campus: Arktinen ahtaalla

Daria Gritsenko (vas.), Maria Hällfors, Marttiina Rantala

Fresh from Campus: Ilon kautta!
Ke 14.3. klo 17, Stage

Myötätunto, hyvinvointi ja positiivisuus ovat avaintekijöitä oppimisessa. Kouluissa ja päiväkodeissa tulisi siirtyä suorituskeskeisyydestä ja arvosanojen tuijottamisesta sallivampaan ilmapiiriin, jossa kaveria kehutaan ja kannustetaan. Ilon kautta!

Myötätuntokulttuurit päiväkodissa

“Olen mukana tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan myötätuntoa yhteisöllisenä ja vuorovaikutuksellisena ilmiönä päiväkodin arjessa. Myötätunto on keskeinen teema kasvatusta ja koulutusta koskevissa suosituksissa meillä ja maailmalla. Myötätunto lisää yhteisöön sitoutumista ja sen jäsenten positiivisia tunteita sekä vaikuttaa merkittävästi jäsenten käsitykseen itsestään ja yhteisöstä. Tavoitteenamme on oppia ymmärtämään, miten myötätuntokulttuureja voi rakentaa ja tukea ja mikä mahdollisesti ehkäisee niiden syntymistä.”

Antti Rajala on tutkijatohtori Helsingin yliopistosta. Hän toimii kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkimusryhmässä, jossa tutkitaan myötätuntokulttuuria varhaiskasvatuksessa.

Yksilölliset erot opiskelumotivaatiossa ja hyvinvoinnissa

”Tutkin yksilöllisiä eroja eri-ikäisten oppijoiden motivaatiossa ja hyvinvoinnissa koulu- ja opiskelu-uran eri vaiheissa. Koulussa ei pitäisi tuijottaa pelkkiä arvosanoja. On tärkeää löytää keinoja tukea oppilaiden pärjäämistä ilman, että tingitään heidän hyvinvoinnistaan. Suorituskeskeisyys ja oppilaiden keskinäinen vertailu tulisi koulussa minimoida ja sen sijaan pyrkiä oppimista korostavaan ja virheetkin sallivaan luokkaympäristöön.”

Heta Tuominen on Helsingin yliopiston tutkijatohtori. Hän toimii kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkimusryhmässä, jossa tutkitaan lasten ja nuorten motivaatiota, oppimista ja hyvinvointia.

#kehukehys, kerro kivaa kaverille!

”Meistä kukaan ei kehity parhaimpaamme vain heikkouksiamme korjaamalla. Keskittyminen hyvään vaatii muutoksen ajattelussamme ja toimivan työkalun. Positiivinen CV on perinteisen koulutodistuksen rinnalle kehitetty väline, jossa jokaisesta lapsesta tallentuu monipuolinen, parhauksia piirtävä kuva. Laaja-alaisten taitojen ansioluetteloon tallennetaan näyttöjä eri ympäristöissä: kouluissa, kotona, harrastuksissa ja kaveripiirissä. Positiivisen CV:n avulla lapsi oppii tunnistamaan osaamistaan ja vahvuuksiaan.”

Lotta Uusitalo-Malmivaara (FT) on erityispedagogiikan dosentti ja yliopistonlehtori Helsingin yliopistosta. Hänen tutkimuksensa keskittyy positiiviseen psykologiaan erityisesti koulumaailman näkökulmasta.

Tiedekulma Fresh from Campus: Ilon kautta!

Antti Rajala, Heta Tuominen, Lotta Uusitalo-Malmivaara

Fresh from Campus: Terveyden innovaatiot
Ke 31.1. klo 17, Stage

Millaisia uusia terveyden innovaatioita Helsingin yliopistossa kehitetään? Tapahtuma on osa Tiedekulman Helsinki Health Weekiä, joka vie sinut elämäntieteiden huippuosaamisen äärelle.

iCom­bi­ne: tru­ly per­so­na­lized cancer treat­ments are soon here

Statistics PhD Jing Tang heads a multi-discipline research group at the Institute for Molecular Medicine Finland, University of Helsinki. They are developing an AI-enhanced drug sensitivity prediction tool to help clinicians and pharmaceutical companies bring more effective drugs to cancer patients. In other words, the tool helps doctors make better decisions in choosing the right cancer treatment.

Mi­to­kondrioi­den sa­lai­suu­det

Akatemiaprofessori Anu Wartiovaaran tutkimusryhmä tutkii energia-aineenvaihdunnan mekanismeja ja niiden vaikutusta ihmisen tauteihin. Mitokondriot ovat solun elämän keskiössä, turvaavat energian tuotannon ja kasvun. Niiden toimintahäiriöt aiheuttavat vaikeita, eteneviä tauteja, jopa satoja erilaisia hermosto-, lihas- ja sydäntauteja, joille ei millekään ole hoitoa. Wartiovaara haluaa ymmärtää mitokondriotautien mekanismeja ja käyttää tietoa niiden hoitamiseen ja etenemisen hidastamiseen.

Tiedekulma Fresh from campus: Terveyden innovaatiot

Jing Tang, Anu Wartiovaara