Fresh from Campus

Fresh from Campus on tuoreen tiedon klubi, joka pitää sinut ajan hermolla tieteen maailmasta. Lavalle nousevat Helsingin yliopiston tutkijat, jotka kertovat napakasti ja yleistajuisesti, mitä he tutkivat juuri nyt. Tule paikalle, seuraa livestriimin välityksellä tai katso esitykset jälkeen päin YouTube-kanavaltamme.

Fresh from Campus: Nuoret – unta, uhoa, politiikkaa
Ke 12.12.2018 klo 17, Stage

Maailman väestöstä 1,8 miljardia on 10–24-vuotiaita. Nuoret ovat tulevaisuuden ja nykyisyyden kuluttajia ja päättäjiä. Siksi nuorten tutkiminen on tärkeää. Helsingin yliopiston tutkijat selvittävät parhaillaan, miten nuorisopolitiikka jakaa nuoria ja miksi osa nuorista radikalisoituu. Illan aikana kuulet myös koulukotinuorten jatkokouluttautumisesta ja siitä, miten nuorten lisääntynyt kännykän käyttö vaikuttaa uneen.

Voit seurata tapahtumaa myös livestriimin välityksellä tai katsoa tallenteena tästä linkistä.

Digitaalisen teknologian käyttö ja uni

“Digitaaliset laitteet ovat sulautuneet arkeemme viimeisen 10 vuoden aikana. Yhä useampi meistä on jatkuvasti tavoitettavissa digitaalisten laitteiden ja sovellusten välityksellä. Minua kiinnostaa selvittää, miten jatkuva kännykän käyttö vaikuttaa etenkin kouluikäisten uneen ja hyvinvointiin. Miten emotionaalisesti aktivoiva kännykän käyttö ennen nukkumaanmenoa vaikuttaa nukkumiseen?”

Erika Maksniemi on kasvatuspsykologian tohtorikoulutettava kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hän tutkii nuorten kännykän käytön vaikutuksia uneen ja hyvinvointiin kyselyjen ja fysiologisten mittausten avulla.

Koulukotinuorten jatko-opinnot

“Koulukoteihin on sijoitettuna noin 250 nuorta, jotka suorittavat peruskoulua koulukotien omissa kouluissa. Sitä, mitä nuoret tekevät koulukodista lähdettyään, on kuitenkin tutkittu hyvin vähän. Minua kiinnostaa tietää, kuinka moni näistä nuorista jatkokouluttautuu. Miksi jotkut onnistuvat suorittamaan toisen asteen tutkinnon ja toiset taas eivät?”

Heli Talaslampi toimii erityisluokanopettajana koulukodissa. Hänen väitöskirjatutkimuksensa avulla voidaan parantaa koulukotinuorten mahdollisuuksia jatkokouluttautua ja sijoittua työelämään.

Voittajat ja häviäjät - jakaako nuorisopolitiikka meidät kahtia?

“Nuorten syrjäytyminen ja nuorisotyöttömyys ovat politiikan polttavia puheenaiheita. Ratkaisuiksi on tarjottu neuvontaa, erilaisia takuita ja koulutusta, mutta pimentoon on jäänyt se, keitä oikein ovat ne nuoret, joihin nämä toimenpiteet kohdistuvat. Väitöstutkimuksessani tuon näkyväksi, miten erilaiset tavat määritellä nuoria ja syrjäytymistä johtavat poliittisiin toimenpiteisiin. Tutkimukseni perusteella näyttää siltä, että nuorisopolitiikka jakaa nuoret niihin, joilla on mahdollisuudet menestyä ja “toivottomiin tapauksiin”, joita pitää entistä tarkemmin kontrolloida.”

Katariina Mertanen on tohtorikoulutettava kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa asettaa kyseenalaiseksi käsityksemme syrjäytymisestä ja näyttää, että poliittisilla keskusteluilla on konkreettisia seurauksia.

Radikaalia vai normimeininkiä?

“Uho kuuluu nuoruuteen. Nousevan sukupolven energialla on muutettu maailmaa kautta aikojen. Siinä missä toiset nuoret löytävät uhmalleen positiivisen kanavan järjestötyön tai politiikan kautta, toiset liittyvät vihapuhetta tai väkivaltaa edistäviin ryhmiin. Minua kiinnostaa, mitkä tekijät nuoren elämänkaaressa vaikuttavat radikaalin maailmankatsomuksen muodostumiseen. Teen tutkimusta nuorten näkökulmasta ja haluan selvittää, miten nuoret itse määrittelevät “radikaalin maailmankuvan”.”

Saija Benjamin toimii tutkijatohtorina kasvatustieteellisessä tiedekunnassa Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jossa pyritään saamaan uutta tietoa koulujen mahdollisuuksista tukea nuorten maailmankatsomusten rakentumista ja siten ennaltaehkäistä nuorten radikalisoitumista.

Tiedekulma - Fresh from Campus: Nuoret – unta, uhoa, politiikkaa

Erika Maksniemi (vas.), Heli Talaslampi, Katariina Mertanen, Saija Benjamin

Fresh from Campus: In sickness and in health
28.11.2018 at 5 pm, Stage

Researchers are constantly trying to find out ways to cure diseases. New methods such as stem cell modification and cancer-vaccines are developed at the University of Helsinki. However, some people are more interested in alternative medicine – but why?

Watch the live stream of the event!

Custom-made cancer vaccine

“Cancer has existed for all human history but still we are not always able to cure it. My goal is to make cancer a chronic-disease with a unique method. In my research group, we are looking ways to inject patients with common viruses covered with proteins that are isolated from tumors. This way our immune system is trained to destroy not only viruses but also tumors.”

Vincenzo Cerullo is a professor of biological drug development at the Faculty of Pharmacy. In 2016 he received a two-million-euro funding for further developing his unique method to treat cancer.

Highway to cure diabetes

“Diabetes is a world-wide metabolic disorder affecting more than 450 million patients. The disorder is a result of a lack of insulin-producing beta-cells in the human body. Nowadays diabetes is treated with injecting insulin to the patient. In our research group, we are trying to find a way to convert stem cells into insulin-producing cells and transplant them to the patient. This new treatment could increase the life quality of many patients and decrease diabetes mortality.”

Hazem Ibrahim works as a doctoral student at the Faculty of Medicine. In order to find a way to treat diabetes, he is first trying to understand the development of insulin-producing cells in the human body.

Parantaa vai sairastuttaa?

“Lääketiede kehittyy huimaa vauhtia, mutta samaan aikaan vaihtoehtoiset hoidot kiinnostavat yhä useampia. Haluan selvittää, miksi ihmiset hakevat apua vaihtoehtoisista parannusmenetelmistä sellaisiinkin sairauksiin, joita lääketiede voisi parantaa. Olen tehnyt tutkimusta uskonnollisten liikkeiden parissa ja tutkin, miten ympäristö aktivoi tiedostamatonta ajatteluamme ja voi lisätä hyvinvointia – tai pahoinvointia.”

Outi Pohjanheimo väittelee kognitiivisen uskontotieteen alan väitöskirjastaan tammikuussa humanistisessa tiedekunnassa Helsingin yliopistossa. Häntä kiinnostavat ihmismieli, poikkitieteellisyys ja parantaminen.

Tiedekulma - Fresh from Campus: In sickness and in health

Hazem Ibrahim, Vincenzo Cerullo, Outi Pohjanheimo

Fresh from Campus: Matkoja menneisyyteen
Ke 24.10.2018 klo 17, Stage

Miksi tutkimusretkikunta lähti etsimään Raamatussa kuvattua Liiton arkkia 1900-luvun alussa? Millainen on ollut suomalaisten presidenttien ja kirkon suhde? Entä miten menneisyyden avulla rakennetaan kansallista identiteettiämme? Menneisyyttä tutkitaan monin tavoin. Esimerkiksi arkeologisista löydöistä eristetty perimäaines eli muinais-DNA avaa täysin uusia mahdollisuuksia ymmärtää, millainen maailma on ollut ennen. Tervetuloa Tiedekulmaan matkaamaan menneeseen!

Voit seurata tapahtumaa myös livestriimin välityksellä tai katsoa tallenteena tästä linkistä.

Liiton arkin metsästys Jerusalemissa 1909–1911
“Brittiläisen aatelismiehen johtama tutkimusretkikunta etsi Raamatussa kuvattua Liiton arkkia Jerusalemista vuosina 1909–1911, kunnes joutui poistumaan pikaisesti paikalta kansainvälisen kohun saattelemana. Epätavallisten kaivausten taustalla oli Viipurin työväenopiston johtaja, joka uskoi löytäneensä ohjeet arkin löytämiseksi Vanhan testamentin Hesekielin kirjaan kätketystä salakirjoituksesta. Tutkimukseni selvittää, mitä retkikunta tarkalleen ottaen ajatteli tekevänsä ja miten aikalaiset suhtautuivat siihen. Nähtiinkö Liiton arkin metsästys arkeologiana vai aarteenkaivamisena ja millä perustein?”

Valtiotieteiden tohtori Timo Stewart on erikoistunut uskonnon ja politiikan leikkauspintojen aatehistoriaan ja erityisesti poliittiseen kristinuskoon. Hänen historiantutkimuksensa tuloksena syntyy kirja, joka ilmestyy vuoden 2019 lopulla.

Katso Youtubessa

Kulttuuriperintö vallan ja nationalismin näyttämönä
“Tutkin suomalaisia 2010-luvun aineettomaan kulttuuriperintöön liittyviä keskusteluja institutionaalisen vallan ja nationalismin rakentumisen näkökulmasta. Aineistonani on Museoviraston ylläpitämä Elävän perinnön wikiluettelo. Olen erityisen kiinnostunut siitä, miten nyky-yhteiskunnassa rakennetaan kansakunnan konstruktiota ”poliittisesti korrektilla” tavalla ja millaiset historialliset taustat tällaisella puhetavalla on. Suomalainen kulttuuriperintötutkimus on tyypillisesti ollut varsin kuvailevaa, ja kriittisemmät vallan prosesseja tarkastelevat äänet ovat jääneet taustalle.”

Heidi Haapoja-Mäkelä (FT, MuM) on folkloristiikan tutkija, joka tarkastelee perinteeseen, suomalaisuuteen ja menneisyyteen liittyviä käsityksiä nyky-yhteiskunnassa. Häntä kiinnostavat erityisesti kansanrunous ja Kalevala sekä kansakunnan rakentamiseen liittyvät ideologiat.

Katso Youtubessa

Mitä yhteistä on kirkolla ja presidenteillä?
“Millaisia suhteita presidentit ovat henkilökohtaisesti ja virkansa puolesta pitäneet yllä kirkkoon? Millaisena he ovat nähneet kirkon ja uskonnon roolin yhteiskunnassa? Kirkon ja presidentti-instituution suhteet ovat käyneet läpi monenkirjavia vaiheita, joihin ovat vaikuttaneet persoonat, Suomen historian suuret käänteet sekä yhteiskunnalliset ja aatteelliset liikehdinnät. Kirkko on ollut presidentille sekä yhteistyökumppani ja tuki että kriittinen vastavoima. Toisinaan osapuolet ovat ajautuneet hankauksiin. Olen tarkastellut kunkin presidentin yksilöllistä suhdetta kirkkoon ja samalla käynyt läpi kirkon ja valtion suhteiden kehitystä itsenäisessä Suomessa.”

Ville Jalovaara on Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian dosentti Helsingin yliopistossa ja poliittisen historian dosentti Turun yliopistossa. Hänen mielestään on tärkeä tehdä tutkimusta, joka kiinnostaa myös suurta yleisöä: historia ei saa jäädä vain yliopistoon.

Katso Youtubessa

Muinais-DNA-tutkimus avaa uuden ikkunan menneisyyteen
“Tutkin väestöhistoriaa genetiikan, tarkemmin muinais-DNA-tutkimuksen avulla. Muinais-DNA on orgaanisista jäänteistä, kuten arkeologisista luista, eristettävää perimäainesta. Tutkimalla suoraan tietyssä paikassa, kulttuurissa ja ajassa eläneen, tai ainakin kuolleen, yksilön perimää pääsee selkeästi parempaan ajalliseen ja paikalliseen tarkkuuteen kuin nykyväestöä tutkimalla. Muinais-DNA-tutkimuksen menetelmät ovat kehittyneet huimaa vauhtia viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja juuri nyt on mahdollista tutkia asioita, joista hetki sitten voitiin vasta haaveilla.”

Elina Salmela (FT) on perinnöllisyystieteen tutkija bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunnassa. Väitöskirjassaan hän tutki menneisyyttä laskennallisesti nykyväestön avulla. Nyt hän jatkaa samasta aihepiiristä muinais-DNA-tutkimuksella.

Katso Youtubessa

Tiedekulma - Fresh from Campus: Matkoja menneisyyteen

Heidi Haapoja-Mäkelä (vas.), Ville Jalovaara, Elina Salmela, Timo Stewart

Fresh from Campus: Kukkia ja perhosia
Ke 3.10.2018 klo 17, Stage

Mitä tapahtuu, kun kasvi sairastuu? Millainen on kasvipopulaatioiden varmuuskopio? Mitä perhosten värit kertovat evoluution toiminnasta? Sillä aikaa kun sinä olet kesälomaillut, biologit ovat tehneet kenttätöitä ja selvittäneet vastauksia näihinkin kysymyksiin!

Tapahtuman voi katsoa myös livestriiminä tai tallenteena.

Tautiyhteisöjen vaikutus vastustuskyvyn evoluutioon

“Maailma on pullollaan tauteja. Yhtä kasviyksilöä voi samanaikaisesti tartuttaa monta eri tautia, mutta useiden taudinaiheuttajien yhteisvaikutusta kasviin on tutkittu vain vähän. Tautimonimuotoisuuden ymmärtäminen on tärkeää, jotta voimme paremmin suunnitella kestävää ja turvallista ruoantuotantoa. Tutkimuksessani selvitän heinäratamoa käyttäen, miten tautien monimuotoisuus eli tautiyhteisöt vaihtelevat eri alueilla ja miten erilaiset tautiyhteisöt vaikuttavat kasvin kykyyn lisääntyä ja kasvaa. Tutkimusprojektini lopussa tiedämme enemmän siitä, miten taudit vaikuttavat kasvien vastustuskyvyn kehittymiseen evoluution myötä sukupolvesta toiseen.”

Suvi Sallinen tekee väitöskirjaansa Helsingin yliopiston organismi- ja evoluutiobiologian tutkimusohjelmassa. Hän tutkii heinäratamon taudinaiheuttajia Ahvenanmaan saaristossa ja Lammin biologisella tutkimusasemalla.

Katso Youtubessa

Myrkylliset perhoset tropiikista kertovat evoluution monimutkaisuudesta

“Trooppisten Heliconius-suvun perhosten siipien värikuvioiden evoluutiota on tutkittu jo toista sataa vuotta. Suvun perhoset suojautuvat saalistajia vastaan tuottamalla myrkkyjä. Saalistajat tunnistavat myrkylliset perhoset siipien värikuvioiden perusteella. Koska myrkyllisyyden tuottaminen vie perhoselta energiaa, yrittää osa perhosista "huijata" tuottamalla myrkkyjä vähemmän kuin muut, tai olemalla tyystin myrkyttömiä. Mikäli "huijareita" syntyy populaatioon liikaa, voi myrkyllisyydestä kertovien värien teho heikentyä, mikä vaikuttaa edelleen värikuvioiden evoluutioon. Tutkimuksessani selvitän perhosten myrkyllisyyteen vaikuttavia tekijöitä, jotka tunnetaan huonosti. Eliöiden ominaisuuksien evoluutioon vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen auttaa meitä selvittämään, miten esimerkiksi ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset vaikuttavat lajeihin ja niiden tulevaisuuteen.”

Anniina Mattila on tutkijatohtori Helsingin yliopiston organismi- ja evoluutiobiologian tutkimusohjelmassa. Hän tutkii etelä- ja keskiamerikkalaisia Heliconius-suvun perhosia, joita hän kasvattaa Viikin kampuksella.

Katso Youtubessa

Siemenpankki työkaluna uhanalaisten kasvien suojelussa

“Eliölajeja kuolee tällä hetkellä sukupuuttoon ennätystahdilla. Työssäni minua motivoi uhanalaisten kasvien pelastaminen sukupuutolta. Luonnontieteellisen keskusmuseon siemenpankkiin säilötään uhanalaisten suomalaisten luonnonkasvien siemeniä. Ne voivat säilyä siemenpankissa elinkykyisinä kymmeniä, jopa satoja vuosia. Siemenpankit ovat aktiivinen työkalu kasvien suojelussa. Jos kasvipopulaatio alkaa taantua luonnossa, siemenpankista voidaan idättää lisäyksilöitä ja istuttaa niitä takaisin luontoon. Siemenpankin kokoelmat voivat osoittautua tulevaisuudessa hyödyllisiksi myös esimerkiksi uusien lääkkeiden kehityksessä.”

Mari Miranto toimii kokoelmakoordinaattorina Helsingin yliopistoon kuuluvassa Luonnontieteellisessä keskusmuseossa (LUOMUS). Hän vastaa museon siemenpankista, jonka pakastimiin on säilötty noin 160 uhanalaisen suomalaisen kasvilajin siemeniä.

Katso Youtubessa

Tiedekulma - Fresh from Campus: Kukkia ja perhosia

Suvi Sallinen (vas.), Anniina Mattila, Mari Miranto

Fresh from Campus: Datatieteen dimensioita
Ke 9.5.2018 klo 17, Stage

Teknologia, tekoäly ja datatiede muuttavat maailmaa. Siksi on tärkeää, että tiedämme, mistä niissä on kyse. Fresh from Campus avaa näkökulmia tekoälyn perusteisiin, koneoppimiseen ja menneiden aikojen tutkimiseen datatieteen avulla.

Tekoälystä avoimesti

”Tekoäly tulee muuttamaan maailmaa. Sitä koskevan yhteiskunnallisen keskustelun mahdollistamiseksi Helsingin yliopisto on avaamassa opetustaan verkkokurssien muodossa. Avoimen Elements of AI -kurssin tavoite on esitellä tekoälyn perusteet kaikille ymmärrettävässä muodossa.”

Teemu Roos on tutkija ja opettaja, jonka erikoisala on koneoppiminen ja tekoäly. Hän on opettajana toukokuussa alkavalla Elements of AI -kurssilla, johon jo lähes 10 000 ihmistä ympäri maailman on ilmaissut mielenkiintonsa.
 
Voiko koneoppiminen erehtyä?

”Tekoäly ja koneoppiminen ovat tällä hetkellä erittäin trendikkäitä aiheita, ja niiden väitetään mullistavan myös yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen. Mitä virheitä yhteiskuntatieteellisessä
tutkimuksessa voidaan tehdä, jos luotetaan varauksetta näihin menetelmiin?”

Matti Nelimarkka on Aalto-yliopiston tutkija, joka toimii sillanrakentajana yhteiskuntatieteen ja teknologiatutkimuksen välillä. Hän pohtii, miten syvällinen yhteiskuntatieteen osaaminen voisi auttaa teknologiatutkijoita ymmärtämään heidän uusimpia haasteita ja toisaalta, miten teknologiatutkimuksen monipuolinen välinearsenaali voisi helpottaa yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.

Katso YouTubessa.
 
Muinaisten sikojen ekologiaa datatieteen lähestymistapojen avulla

”Menneitä aikoja ja kadonneita elinympäristöjä voi ymmärtää tiedoilla, joita keräämme nykyisestä maailmastamme. Väitöskirjassani tutkin muuan muassa Turkanan altaan muinaisten sikojen ruokavalioita ja elinympäristöjä datalla, joka on saatu laskennallisilla metodeilla hampaiden pinnan muodoista. Vertaamalla fossiileista ja nykyisistä lajeista saatua dataa voimme päätellä esimerkiksi, että Turkanan altaan siat olivat kehittyneet syömään enemmän ruohoa, joka viittaa alueen muuttumiseen metsäisestä ruohotasangoksi.”

Janina Rannikko on tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastolta ja tekee väitöskirjaa paleobiologian alalta. Häntä inspiroi mahdollisuus tutkia maailmaa, jota ei enää ole olemassa.

Katso YouTubessa.

Tiedekulma - Fresh from Campus: Datatieteen dimensioita

Teemu Roos, Matti Nelimarkka, Janina Rannikko

Fresh from Campus: Arktinen ahtaalla
Ke 18.4.2018 klo 17, Stage

Pohjoisten alueiden elinolot muuttuvat nopeaa tahtia. Olemme luovineet kulkuväylän alueen luonnonvarojen äärelle, ja himoitsemme nyt saataville tulleita rikkauksia. Hiilipäästöt kiihdyttävät jäätiköiden sulamista ja ilmastonmuutos uhkaa kasvi- sekä eläinlajien selviytymistä. Mitä arktisen alueen luonnonvaroilla tulisi tehdä? Sopeutuuko luonto muutoksiin? Tiedekulma esittää tuoreita tutkimusnäkökulmia arktisen alueen ongelmiin.

Effective energy policy in remote Arctic communities

Daria Gritsenko is researcher, educator and assistant professor at the Faculty of Arts, University of Helsinki. She studies the digital transformation of state and society in Russia and beyond, as well as teach the new generation of humanities students how to apply digital methods to solving nontrivial research problems. Tip for more sustainable living: “Doing and making, repairing and mending, reusing and recycling - taking pride in making things last.”

Watch on YouTube.

How much is climate change affecting nature? – the story told by spring events

Maria Hällfors, PhD, is a postdoctoral researcher working at the newly established Research Centre for Ecological Change (REC) where we aim to bring together existing long-term research data to answer ecological questions pertaining to the effect of environmental change on species, their communities, and the ecosystem services they provide. Tip for a more sustainable living: “Adding more vegetarian food to one’s diet is a relatively easy and tasty way for a more sustainable way of living.”

Watch on YouTube.

Pohjoiset järvet ilmastonmuutoksen kanarialintuina

Marttiina Rantala on limnogeologi, paleoekologi ja tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hän tutkii pohjoisten järviympäristöjen muutosta globaalin ympäristöpaineen alla hyödyntäen erityisesti järvien pohjalle kerrostuviin sedimenttiarkistoihin tallentunutta tietoa. Tutkimuksen keskiössä ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset hiilen kiertoon järvien monituhatvuotisen historian aikana sekä Antroposeenin eli intensiivisen ihmistoiminnan vaikutuksen alla. Vinkki kestävämpään elämään: “Etsitään onnellisuutta läheltä: itsestä, ihmisistä ympärillä, ja luonnosta, jolloin turha kuluttaminen vähenee itsestään.”

Katso YouTubessa.

Tiedekulma - Fresh from Campus: Arktinen ahtaalla

Daria Gritsenko (vas.), Maria Hällfors, Marttiina Rantala

Fresh from Campus: Ilon kautta!
Ke 14.3.2018 klo 17, Stage

Myötätunto, hyvinvointi ja positiivisuus ovat avaintekijöitä oppimisessa. Kouluissa ja päiväkodeissa tulisi siirtyä suorituskeskeisyydestä ja arvosanojen tuijottamisesta sallivampaan ilmapiiriin, jossa kaveria kehutaan ja kannustetaan. Ilon kautta!

Myötätuntokulttuurit päiväkodissa

“Olen mukana tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan myötätuntoa yhteisöllisenä ja vuorovaikutuksellisena ilmiönä päiväkodin arjessa. Myötätunto on keskeinen teema kasvatusta ja koulutusta koskevissa suosituksissa meillä ja maailmalla. Myötätunto lisää yhteisöön sitoutumista ja sen jäsenten positiivisia tunteita sekä vaikuttaa merkittävästi jäsenten käsitykseen itsestään ja yhteisöstä. Tavoitteenamme on oppia ymmärtämään, miten myötätuntokulttuureja voi rakentaa ja tukea ja mikä mahdollisesti ehkäisee niiden syntymistä.”

Antti Rajala on tutkijatohtori Helsingin yliopistosta. Hän toimii kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkimusryhmässä, jossa tutkitaan myötätuntokulttuuria varhaiskasvatuksessa.

Katso YouTubessa.

Yksilölliset erot opiskelumotivaatiossa ja hyvinvoinnissa

”Tutkin yksilöllisiä eroja eri-ikäisten oppijoiden motivaatiossa ja hyvinvoinnissa koulu- ja opiskelu-uran eri vaiheissa. Koulussa ei pitäisi tuijottaa pelkkiä arvosanoja. On tärkeää löytää keinoja tukea oppilaiden pärjäämistä ilman, että tingitään heidän hyvinvoinnistaan. Suorituskeskeisyys ja oppilaiden keskinäinen vertailu tulisi koulussa minimoida ja sen sijaan pyrkiä oppimista korostavaan ja virheetkin sallivaan luokkaympäristöön.”

Heta Tuominen on Helsingin yliopiston tutkijatohtori. Hän toimii kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkimusryhmässä, jossa tutkitaan lasten ja nuorten motivaatiota, oppimista ja hyvinvointia.

Katso YouTubessa.

#kehukehys, kerro kivaa kaverille!

”Meistä kukaan ei kehity parhaimpaamme vain heikkouksiamme korjaamalla. Keskittyminen hyvään vaatii muutoksen ajattelussamme ja toimivan työkalun. Positiivinen CV on perinteisen koulutodistuksen rinnalle kehitetty väline, jossa jokaisesta lapsesta tallentuu monipuolinen, parhauksia piirtävä kuva. Laaja-alaisten taitojen ansioluetteloon tallennetaan näyttöjä eri ympäristöissä: kouluissa, kotona, harrastuksissa ja kaveripiirissä. Positiivisen CV:n avulla lapsi oppii tunnistamaan osaamistaan ja vahvuuksiaan.”

Lotta Uusitalo-Malmivaara (FT) on erityispedagogiikan dosentti ja yliopistonlehtori Helsingin yliopistosta. Hänen tutkimuksensa keskittyy positiiviseen psykologiaan erityisesti koulumaailman näkökulmasta.

Katso YouTubessa.

Tiedekulma Fresh from Campus: Ilon kautta!

Antti Rajala, Heta Tuominen, Lotta Uusitalo-Malmivaara

Fresh from Campus: Terveyden innovaatiot
Ke 31.1.2018 klo 17, Stage

Millaisia uusia terveyden innovaatioita Helsingin yliopistossa kehitetään? Tapahtuma on osa Tiedekulman Helsinki Health Weekiä, joka vie sinut elämäntieteiden huippuosaamisen äärelle.

iCom­bi­ne: tru­ly per­so­na­lized cancer treat­ments are soon here

Statistics PhD Jing Tang heads a multi-discipline research group at the Institute for Molecular Medicine Finland, University of Helsinki. They are developing an AI-enhanced drug sensitivity prediction tool to help clinicians and pharmaceutical companies bring more effective drugs to cancer patients. In other words, the tool helps doctors make better decisions in choosing the right cancer treatment.

Watch on YouTube.

Mi­to­kondrioi­den sa­lai­suu­det

Akatemiaprofessori Anu Wartiovaaran tutkimusryhmä tutkii energia-aineenvaihdunnan mekanismeja ja niiden vaikutusta ihmisen tauteihin. Mitokondriot ovat solun elämän keskiössä, turvaavat energian tuotannon ja kasvun. Niiden toimintahäiriöt aiheuttavat vaikeita, eteneviä tauteja, jopa satoja erilaisia hermosto-, lihas- ja sydäntauteja, joille ei millekään ole hoitoa. Wartiovaara haluaa ymmärtää mitokondriotautien mekanismeja ja käyttää tietoa niiden hoitamiseen ja etenemisen hidastamiseen.

Katso YouTubessa.

Tiedekulma Fresh from campus: Terveyden innovaatiot

Jing Tang, Anu Wartiovaara