Tavoitteet ja toiminta
Tiedekasvatuksessa toteutetaan, kehitetään ja tutkitaan tieteenalakohtaista sekä tieteenalojen rajat ylittävää tiedekasvatusta kaikenikäisille. Erityisesti kehitetään ja tutkitaan lasten ja nuorten tiedekasvatusta ja sitä tukevaa opettajien koulutusta. Tällä sivulla esittelemme tavoitteemme ja visiomme tarkemmin.
Tiede kuuluu kaikille – tiedekasvatuksen toiminta-ajatus

“Tiede kuuluu kaikille!” on Helsingin yliopiston tiedekasvatustoiminnan tunnusajatus. Toiminta-ajatuksemme onkin tarjota tiedekasvatuksen avulla kaikenikäisille kansalaisille mahdollisuuksia laajentaa omaa tiedeosaamistaan ja tietämystään tieteestä. Toiminnallamme haluamme vahvistaa yhteiskunnan jäsenten toimijuutta ja kriittistä ajattelukykyä yhteiseksi hyväksi.Tiedekasvatus toteuttaa yliopiston strategiaa tiedekasvatuksen osalta yhteistyössä tiedekuntien ja muiden yliopiston yksiköiden sekä sidosryhmien kanssa. Vuonna 2030 Helsingin yliopiston tiedekasvatustoiminta on tunnistettuaja tunnustettua kansallisesti ja kansainvälisesti. Helsingin yliopisto profiloituu tutkimuspohjaisen tiedekasvatuksen edistäjänä ja tiedekasvatus on tärkeä osayliopiston avautumista yhteiskuntaan.

 

Tiedekasvatuksen tarina

Oppimisen ilo ja uteliaisuus uutta kohtaan syntyvät jo lapsena. Jokaisella on kyky oppia, läpi elämän. Oikeaan tietoon perustuva itsenäinen ajattelu on muuttuvassa maailmassa ehkäpä tärkein kansalaistaitomme. Siksi tiede kuuluu kaikille. Helsingin yliopiston tiedekasvatus tuo tieteen koko yhteiskunnan käyttöön. Innostamme ajattelemaan, oivaltamaan ja tekemään yhdessä. Sillä uteliaisuus muuttaa maailmaa.

Tiedekasvatuksen visio
Toiminta-ajatus

Tiedekasvatus on tiedeosaamisen lisäämistä ja sen piiriin kuuluvat kaikki tieteenalat. Suuren yleisön tiedeosaaminen merkitsee etenkin tieteellisen tiedon tunnistamista ja ymmärrystä tieteellisen tiedon tuottamisen periaatteista. Tiedekasvatuksessa on sekä tiedekohtaista että monitieteistä toimintaa. Tiedekasvatuksen avulla yliopisto avautuu aiempaa laajemmin muuhun yhteiskuntaan ja siten toteutamme yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen perustehtävää.

Eri yksiköissä tiedekasvatustoiminta ja sen kohderyhmät voivat olla erilaisia. Paljon tehdään jo nyt, vaikkei tiedekasvatuksen käsite olisikaan käytössä. Etsimmekin aktiivisesti keinoja tiedekunnissa ja yksiköissä toteutettavan tiedekasvatuksen tekemiseksi entistä näkyvämmäksi yhteistyössä muun tiedeviestinnän kanssa ja pyrimme lisäämään tiedekasvatuksen arvostusta yliopistoyhteisön sisällä.

Helsingin yliopiston toteuttaman tiedekasvatuksen tarkoituksena on vahvistaa suomalaisten tiedeosaamista ja tieteellisen tiedon käyttöä yksilöiden, yhteiskunnan sekä ihmiskunnan hyväksi. Yliopistossa tuotetaan uutta tutkimustietoa ja tätä tietoa halutaan saattaa yliopiston ulkopuolelle yhteiseksi hyödyksi. Tiedekasvatuksella tuetaan yksilöiden itsenäisen ajattelukyvyn ja toimijuuden kehittymistä lapsilla ja nuorilla sekä niiden vahvistamista aikuisilla. Tieteen tuntemus lisää myös tieteen arvostusta yhteiskunnassa.

Tavoitteena myös innostaa kansalaisia toimimaan tieteen parissa: nuoria kannustetaan hakeutumaan yliopisto-opintoihin ja tutkijanuralle. Kaikenikäisiä innostetaan lisäämään tietämystään eri tieteenaloilta, osallistumaan keskusteluun ja kansalaistieteen keinoin mahdollisuuksia lisäämällä osallistumaan myös tieteellisen tiedon syntymiseen. Tiedekasvatustoiminnan avulla lapset ja nuoret – tulevaisuuden tekijät – osallistetaan jo varhain.

Tiedekasvatus myös saattaa toimijoita yhteen ja ehdottaa toimintamuotoja. Monitieteisten teemojen kautta toteutettu tutkimustyö, jota yliopiston strategiassa tuodaan esiin, näkyy myös tiedekasvatuksessa: tapahtumia ja toimintaa organisoidaan yliopiston strategiaan nostettujen neljän monitieteisen teeman ympärille. Teemat ovat: merkityksellinen elämä, hyvinvoiva ihminen ja terve ympäristö •   inhimillinen ja oikeudenmukainen maailma • maapallon kestävä ja elinkelpoinen tulevaisuus • ajattelun ja maailmankaikkeuden
mahdollisuudet.

Tiedekasvatustoimintaa ohjaavat yliopiston strategiaan nostetut keskeiset periaatteet, joita ovat monitieteisyys, tiedeviestintä, tieteen lukutaito sekä tutkimuksellisuus.

Tiedekasvatusta ohjaavat arvot

Tiedekasvatus noudattaa yliopiston keskeisiä arvoja, jotka ovat totuus, sivistys, vapaus ja yhteisöllisyys.  

Edistämällä tieteen lukutaitoa ja kriittisen arvioinnin taitoja edistämme totuutta. Tieteen lukutaito, kriittisen arvioinnin ja ajattelukyvyn taidot edistävät tutkitun tiedon hyödyntämistä yhteiskunnassa ja kansalaisten luottamusta tutkimuspohjaiseen tietoon.

Sivistys ja vapaus kietoutuvat tiedekasvatuksessa yhteen: korostamme eri taustoista ja eri kieliryhmistä tulevien ihmisten vapautta ja oikeutta päästä osallisiksi tieteellisestä tiedosta ja juuri osallisuuden kautta ylläpidämme ja vahvistamme toimintaamme osallistuvien sivistystä.  

Osallistava tiedekasvatus on yhteisöllistä toimintaa, jossa eri ikäisiä kansalaisia innostetaan toimimaan tieteen parissa. Osallistumisen muodot kehittävät yhteisöllisyyttä yliopiston toimiessa yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa kutsuen kaikki tieteen pariin.

Tiedekasvatustoiminnalla edistetään myös yliopistoyhteisön yhteistä toimintaa opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden välillä yli tiedekuntarajojen.

Tiedekasvatustoiminnan keskeisenä tavoitteena on tiedeosaamisen lisääminen koko yhteiskunnassa. Tiedeosaamisen lisäämistä tiedekasvatuksen avulla tarvitaan, jotta kansalaiset voivat toimia aktiivisesti ja vastuullisesti yhteiskunnan jäseninä ja osallistua sen kehittämiseen eri elämänvaiheissa. Tiedekasvatuksella tuetaan eri ikäisten kansalaisten tiedon arviointitaitojen vahvistumista ja toimijuutta. Erilaisista taustoista tuleville ihmisille onkin tärkeää kertoa, miten tieteellinen tieto syntyy, miten tutkimustyötä tehdään eri aloilla ja miten tieteellisen tiedon luotettavuutta arvioidaan. Tiedeosaamisen lisääntymisen tuloksena kansalaisten ongelmanratkaisutaidot sekä luova ja kriittinen ajattelu vahvistuvat. Tiedon arviointitaitojen vahvistamisen tuloksena kansalaiset myös osaavat paremmin tunnistaa disinformaatiota tuottavat ja hyödyntävät vaikutuspyrkimykset. 

Useat tiedekunnat ja yksiköt ovat jo mukana toiminnassa ja tulevaisuudessa toimintaa pyritään laajentamaan kaikkiin tiedekuntiin ja yksiköihin. Toteutukset voivat olla eri tiedekunnissa erilaisia ja kohderyhmät vaihdella. Toiminta voi myös olla eri vuosina erilaista. Yhteistyötä toimijoiden kesken saatetaan liikkeelle, jolloin monitieteiset teemat näkyvät tiedekasvatuksessa. 

Lapset ja nuoret

Tiedekasvatuksen tavoitteena on kaikenikäisten lasten ja nuorten innostaminen eri tieteenalojen opiskeluun sekä mahdollistetaan tieteiden harrastaminen eri aloilla. Taitojen ja tietojen vahvistaminen jo ennen kouluikää vaikuttaa lasten arvoihin, asenteisiin ja
minäpystyvyyteen. Pienten lasten sekä perheiden tiedekasvatukseen liittyvää tutkimustietoa ja jaetaan sekä yliopiston sisällä että sen ulkopuolella ja tarjotaan sidosryhmien kautta alan koulutusta.

Lasten ja nuorten tiedekasvatusta laajennetaan uusille aloille. Osallistumalla tiedekasvatustoimintaan koulutusohjelmien opiskelijat ja erityisesti tohtorikoulutettavat harjaantuvat oman tieteenalansa yleistajuistajiksi. Joidenkin alojen aineenopettajaopiskelijat saavat jo nyt tiedekasvatuksen toteuttamisesta opintopisteitä. Toisen asteen kanssa tehtävä toiminta on tärkeää koulutuksellisen nivelvaiheen sujuvoittamiseksi. Heille tarjotaan tutustumiskursseja, tutkijatapaamisia sekä kampusvierailuja. Toimintaa järjestetään myös virtuaalisena alueellisen tasa-arvon varmistamiseksi.Tätä toimintaa pyritään laajentamaan eri kampuksilla ja tiedekunnissa osana muun jatkuvan oppimisen toimintaa ja päällekkäisyyksiä välttäen.

Tiedekasvatuksen vakiintuneita toimintamuotoja ovat Helsingin yliopiston opintokäyntitoiminta tiedeluokkiin sekä leirit, kerhot ja tiedesynttärit lapsille ja nuorille erityisesti luonnontieteiden ja matematiikan alalla. Helsingin yliopiston Tiedekasvatus on osa yhdentoista tiede- ja teknologiayliopiston LUMA-keskus Suomi -verkostoa, jota HY koordinoi. Myös ruotsinkielistä tiedekasvatusta tarjotaan lapsille ja nuorille yhteistyössä opettajankoulutuksen ja muiden toimijoiden kanssa. Monikulttuurisen Suomen eri kansalaisryhmien tavoittaminen nähdään pitkän aikavälin haasteena.

Aikuiset

Kaikenikäisillä aikuisilla on myös oikeus jatkuvaan oppimiseen, oman sivistyksensä laajentamiseen. Sekä lasten ja nuorten että aikuisten tiedekasvatus lisää eri tieteenalojen näkyvyyttä yhteiskunnassa, välittää tietoa ja osaamista ratkaisujen pohjaksi. Pyrimme myös lisäämään tiedepääomaa yhteiskunnassa. Tiedepääoma kattaa yksilön tiedot, asenteet ja kokemukset tieteen parissa ja sitä lisäämällä myös siellä missä tiedepääomaa on vähemmän, tuotamme kansakunnan yhteistä pääomaa ja vähennämme sosiaaliseen taustaan liittyvää eriarvoisuutta. 

Pääsy tieteellisen tiedon äärelle kaikenikäisenä kuuluu Helsingin yliopiston strategisiin painopisteisiin. Aikuisille suunnattuun tiedekasvatustoimintaa kuuluvat mm. Studia Generalia -luentosarja, tiedetapahtumat kampuksilla ja Tiedekulmassa. Yliopistomuseoiden aikuisille suunnattu toiminta voidaan tulkita tiedekasvatukseksi. Myös kansalaistieteen (citizen science)
keinoin eri ikäiset kansalaiset voivat osallistua tiedon tuottamiseen tutkimuksen tarpeisiin.Esimerkiksi LUOMUS on kerännyt kansalaistieteen keinoin suuren määrän dataa tutkijoiden käyttöön. Tiedekasvatuskeskus voi edistää niiden näkyvyyttä. Alumni-toiminnan ja tiedekasvatuksen synergiaedut otetaan huomioon.

Seniorikansalaisilla on myös oikeus kuulla tieteestä, oppia uutta, osallistua keskusteluun ja toimia aktiivisesti. Isovanhemmilla on myös tutkitusti suuri merkitys lastenlasten elämässä, joten isovanhempien tiedemyönteisyys ja tiedon taso vaikuttaa myös nuorempien sukupolvien elämään ja tiedemyönteisten arvostusten siirtymiseen seuraaville sukupolville. Virtuaaliset toteutukset voivat lisätä tiedon saavutettavuutta esimerkiksi kuulo- tai näkövammaisilla. Kasvotusten kohtaamisia tutkijoiden kanssa tarvitaan myös.

Opettajien mahdollisuuksia päästä tutkitun tiedon äärelle lisätään. Useissa yliopistoaineissamme onkin jo opettajille tarjolla materiaaleja opetuksen tueksi sekä vierailukäyntejä.  

Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen tekee mahdolliseksi laajemman osallistujajoukon aktivoimisen ja alentaa osallistumisen kynnystä. Kehitämme tiedekasvatuksen virtuaalisia muotoja siellä, missä se on toiminnan luonteen kannalta mielekästä. 2000-luvun alusta asti toteutettuja ja Covid-19-pandemian aikana laajennettuja virtuaalisia toimintamuotoja kuten
virtuaalisia tiedeleirejä kehitetään lisää.

Digitaalista tiedekasvatusta ovat myös tutkijoiden, tutkimusryhmien, museoiden, Tiedekulman blogit, podcastit, videotallenteet sekä striimauspalvelut. Yliopiston lukuisien tutkijoiden esiintymiset asiantuntijoina televisiossa, radiossa ja lehdissä edustavat myös suurelle yleisölle saavutettavissa olevaa tieteen yleistajuistamista ja tiedekasvatusta. Digitaaliset toteutukset tarjoavat mahdollisuuksia tiedekasvatuksen kansainväliseen näkyvyyteen ja eri kulttuuritaustoja edustavien ihmisten osallistumiseen. Tutkijoiden kirjoittamien tietokirjojen näkyvyyttä lisätään.