Mukaan toimintaan

Tiedekasvatus tarjoaa tutkijoille ja tutkimusryhmille mahdollisuuden jakaa tietoa tutkimuksestaan laajalle yleisölle, innostaa nuoria ja tehdä tiedettä näkyväksi!
Mikä on tiedekasvatus ja miksi se on tärkeää?

Tiedekasvatuksen avulla herätämme kiinnostusta tieteeseen, tutkimukseen ja tietoon – niin lapsissa, nuorissa kuin aikuisissakin. Toiminta lisää ymmärrystä tieteen merkityksestä, kehittää ajattelun taitoja ja avaa uusia näkökulmia maailmaan. Samalla tiedekasvatus antaa tutkijoille tilaisuuden kertoa tutkimustyönsä merkityksestä kaikille kiinnostuneille.  

Tiedekasvatus osaksi tutkimustasi 

Tiedekasvatustekojen sisällyttäminen tutkimushankkeisiin ja niiden rahoitukseen on usein eduksi. Se olla erinomainen tapa osoittaa tutkimuksesi yhteiskunnallinen merkitys. Toimintaan osallistuneet tutkijat kertovat oppineensa siitä itsekin.  

Tiedekasvatuksesta, oli se sitten toimintaa, tapahtumia tai materiaaleja hyötyvät niin tutkijat itse kuin koko yhteiskunta. Ajattelemme, että kaikenikäisillä kansalaisilla on oikeus saada luotettavaa tietoa tutkimustuloksista ja siitä, miten tieteellinen tieto syntyy. Työskennelkäämme yhdessä asiallisen tiedon puolesta disinformaatiota vastaan – sen voi tehdä myös hauskasti. Mitä enemmän yksilö tietää ja ymmärtää tieteestä, sitä helpompi hänen on myös osallistua keskusteluun tieteestä ja vaikuttaa elämänpiiriinsä kuuluvien ihmisten asenteisiin. 

Lapset ja nuoret tarvitsevat esikuvia, kaikenlaisista taustoista tulevia, eri ikäisiä tutkijoita, jotka ovat itse innostuneita tutkimusaiheistaan. Myös tutkimus hyötyy pitkällä aikavälillä, kun uusia tekijöitä hakeutuu eri aloille.  

Miten suunnitellaan tiedekasvatustapahtuma tai muu tiedekasvatusteko?

 Mitä tavoitteita asetat tapahtumalle? Haluaisitko vaikkapa 

  • Lisätä tietoa tutkimuksen aihepiiristä 
  • Herättää kiinnostusta tutkimustyötä tai yliopisto-opiskelua kohtaan ylipäänsä 
  • Herättää uteliaisuutta uutta tietoa kohtaan 
  • Innostaa opiskelemaan koulussa oppiaineita, joista omalla alallani hyötyä 
  • Pyrin vaikuttamaan asenteisiin tai käyttäytymiseen 
  • Toivon saavani itselleni uutta intoa ja motivaatiota tutkimuksen tekemiseen 
  • Tutkimushankkeessa, jonka parissa työskentelen, on sitouduttu toteuttamaan yleistajuistamista 
  • Jos oma osuutesi on osa muiden järjestämää tapahtumaa, perehdy tapahtuman tavoitteisiin tai toimintamalliin etukäteen
  • Määrittele, kenelle tapahtuma tai materiaali on suunnattu. Kohderyhmä kannattaa rajata sellaiseksi, jota aihe koskettaa ja josta se voisi innostua.
  • Yleisön rajaaminen on usein järkevää. "Kaikille kiinnostuneille" ei aina ole toimivin rajaus, eikä edes "lapset ja nuoret". Tarkastele, mikä tietty ikäryhmä tai ryhmä voisi olla sopivin.
  • Mieti kohderyhmää tapahtuman tai materiaalin tavoitteiden kannalta. Kuka hyötyy eniten sisällöstä ja ketä haluat erityisesti tavoittaa?
  • Jos kohderyhmänä ovat tietynikäiset oppilaat, selvitä heille sopiva ajankohta ottaen huomioon koulujen loma-ajat, vuotuisjuhlat ja muut merkittävät tapahtumat.
  • Pohdi, toteutetaanko tapahtuma tai materiaali suomeksi. Kannattaisiko jokin osa siitä olla englanniksi tai ruotsiksi, jotta tavoitat laajemman yleisön?
  • Suunnittele toteutusta kohderyhmän kannalta. Jos mahdollista, testaa sisältöä koeosallistujilla saadaksesi palautetta ja varmistaaksesi, että se toimii suunnitellusti.
  • Mieti etukäteen, miten yleisö voi osallistua tapahtumaan. Haluatko, että he voivat katsoa, kuunnella tai lukea tutkimuksesta?
  • Pohdi, tavoitteletko interaktiivisuutta, jossa osallistujat ovat aktiivisesti mukana.
  • Harkitse, aiotteko toteuttaa aktiviteetin yhdessä osallistujien kanssa tai kutsua heidät mukaan hankkeeseen kansalaistieteen keinoin.
  • Tarjoa opettajille tai vanhemmille tietoa ja materiaaleja, joita he voivat hyödyntää aktiviteettien toteuttamisessa koulussa tai kotona.
  • Olisitko kiinnostunut työpajan järjestämisestä? Missä paikassa tapahtuma olisi luontevaa toteuttaa? 
  • Minkälaisia materiaaleja tarvitaan paikan päälle ja mitä tiloilta vaaditaan? Kysy neuvoja toimintaa aiemmin järjestäneiltä 
  • Tiedevideot, tietokirjat lapsille, nuorille tai aikuisille, materiaalit opetuksen tueksi jne. tavoittavat suuren yleisön ja ovat käytettävissä monta vuotta 
  • Ottaisitko kouluryhmiä vierailulle yliopistolle? Kohderyhmiä varhaiskasvatuksesta lukioon. 
  •  Etätyöpajojen etu on myös laajassa tavoittavuudessa 
  • Kiinnostaisiko tiedevideoiden tuottaminen? 
  • Ottaisitko yläkoululaisen TET-harjoittelijan viikoksi? 

Mahdollisia tapahtumia osallistua

  • Tutkijoiden yö (syyskuu) 
    • Työpajoja, demonstraatioita. Päivällä kouluryhmille, illalla kaikille avoimia. 
  • Lapsi mukaan töihin -päivä (marraskuu) 
    • Mahdollisuus näyttää nuorille kollegoille, mitä tutkijan työ on käytännössä. 
  • Tieteiden yö (tammikuu joka toinen vuosi) 
  • Tieteen päivät (parittomat vuodet tammikuussa) 
    • Myös Nuorten päivät
  • Nuorten tiedeakatemian tutkija tavattavissa –palvelu 
  • Tapahtuman toteuttaminen osana olemassa olevaa rakennetta tuo lisää näkyvyyttä ja voi toimia ketterämmin (esimerkiksi Tutkijoiden yö) 
  • Ota yhteyttä kampuksesi viestintätiimiin (comms) mahdollisimman hyvissä ajoin sopiaksenne markkinoinnista 
  • Kerro hyvissä ajoin tiedekasvatusverkostolle tilaisuudesta, jolloin voimme nostaa sitä viestintäalustoillamme ja Tiedekasvatusuutisissa  
  • Miten tavoittaa sellaisia ryhmiä, joilla ei ole valmiiksi yhteyksiä yliopistomaailmaan?  Kouluikäisten tai pienten lasten kohdalla toimiva ratkaisu voivat olla yhteydenotot valikoituihin kouluihin tai päiväkoteihin. Joillakin tiedekunnilla on valmiiksi yhteyksiä kouluihin. 
  • Sopimalla etukäteen koulujen kanssa osallistumisesta pystyy vaikuttamaan osallistujamäärän kokoon etukäteen 
  • Voit myös ottaa yhteyttä kuntien opetustoimeen etenkin, jos toiminnasta toivotaan toistuvaa 
  • Yhteistyö yliopiston ulkopuolisen kumppanin kanssa voi edistää osallistujien tavoittamista 
  • keskustelemalla suunnitelmasta sopivien kollegoiden kanssa 
  • keräämällä tietoja osallistujamäärästä 
  • keskustelemalla tilaisuuden jälkeen toimintaa järjestäneen ryhmän kesken 
  • Kysymällä tilaisuuden aikana osallistujien mielipidettä tapahtumasta 
  • Keräämällä palautetta niin, että voin muokata tuotettua materiaalia ja/tai suunnitella tapahtuman ensi kerralla vielä paremmin 
  • suunnittelemalla tilaisuuden tai materiaalin näkyvyyttä. Tässä on tukena yksikkösi viestintäryhmä ja tiedekasvatusverkosto 
  • Ota yhteyttä tilaisuuksia aiemmin järjestäneisiin tutkijoihin 
  • kysy kommentteja ideaasi tiedekasvatusverkostolta. Verkoston voi myös etsiä sopivan kollegan kommentoimaan ideaa. 
  • ota yhteyttä kampuksesi viestintätiimiin 
  • tutustu aiempiin toteutuksiin, joita löydät mm. tiedekasvatuksen verkkosivuilta, Tiedekulman sivuilta, Tiedekasvatusuutisista (aiemmat numerot

Tiedekasvatuksen ulkopuolinen rahoitus 

Jos suunnittelet tiedekasvatuksen toteuttamista ja tarvitset taloudellista tukea, voit kääntyä tiedekuntasi puoleen. Jos työskentelet tutkimushankkeessa, sen varoja voidaan mahdollisesti käyttää tiedekasvatukseen tai tieteen yleistajuistamiseen.

Mikäli tarvitset enemmän rahoitusta, kannattaa harkita ulkopuolisten tahojen rahoituksen hakemista. Voit hakea rahoitusta yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten eri tieteenalojen tutkijoiden, kanssa.

Lisäneuvoja kannattaa kysyä tutkimusrahoituspalveluista, YVV-varadekaanilta, tiedekasvatusverkostosta tai sopivilta säätiöiltä.

Tutkimusrahoituksessa tukee tutkimusrahoituspalvelut. Tutkimusrahoituspalveluiden asiantuntijat osaavat kertoa myös EU-rahoituksesta, jota on paljon erilaista. Käytännössä EU-rahoitus tarkoittaa pääsääntöisesti kaikkea Horisontti Eurooppa -rahoitusta. Horisontti Euroopassa  Marie Schlodowska Curie Actions citizens -haku saattaa olla tärkeä kuten myös EU:n Erasmus+ sekä Creative Europe –ohjelmat. EU –hankkeista kannattaa siis ottaa yhteyttä yliopiston tutkimusrahoituspalveluihin. 

Ajankohtaisia rahoitushakuja löytyy Opetus- ja kulttuuriministeriön Tiede- ja tutkimus -portaalista. 

Useat säätiöt tukevat tiedekasvatushankkeita, tiedeviestintää tai tietokirjallisuuden julkaisemista. Niillä on tieteenalakohtaisia painotuksia ja vaihtuvia teemoja. Tiedekasvatusosuus voi olla myös osa tutkimushanketta. Ota yhteyttä tiedekasvatus@helsinki.fi jos haluat listan säätiöistä, jotka ovat viime vuosina tukeneet tiedekasvatusta. 

Opetushallitus on rahoittanut monia tiedekasvatushankkeita, etenkin opettajien täydennyskoulutukseen liittyen.  

Tiedekasvatusosuuden voi sisällyttää laajaan tutkimushankkeseen. Osa rahoittajista edellyttääkin tieteen yleistajuistamista:

  • STN-hankkeet: Tiedekasvatus- ja tieteen yleistajuistamistyöpaketti laajoihin hakemuksiin mukaan, esimerkiksi STN-hankkeissa edellytetään yleistajuistamisosuutta 
  • EU-rahoitus: EU:n Erasmus+ sekä Creative Europe –ohjelmat. EU –hankkeista kannattaa olla yhteydessä yliopiston tutkimusrahoituspalveluihin 
Mistä neuvoja?

Liity tiedekasvatusverkostoon pysyäksesi ajan tasalla uusista mahdollisuuksista ja tapahtumista. Verkosto tarjoaa kollegiaalista tukea ja mahdollisuuden jakaa ideoita muiden tiedekasvatuksesta kiinnostuneiden kanssa.

Liittyäksesi sähköpostilistalle, lähetä sähköposti Majordomo-listapalvelimelle osoitteeseen majordomo@helsinki.fi. Viestikenttään kirjoita:

subscribe tiedekasvatus-verkosto oma.sahkoposti@helsinki.fi

Verkoston kautta voit löytää yhteistyökumppaneita ja saada ideoita oman toimintasi kehittämiseen. Voit lähettää sähköpostia tiedekasvatusverkoston sähköpostilistalle ja kysyä, onko ideastasi kiinnostuneita muualta yliopistosta. Osallistu verkostotapahtumiin saadaksesi uusia ideoita ja kontakteja.

Ota mielellään yhteyttä sähköpostitse tiedekasvatus@helsinki.fi saadaksesi lisätietoa ja tukea.

Tutkija tavattavissa -palvelu

Tutkija tavattavissa -etävierailupalvelu tuo tiedettä ja tutkimusta kouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. Palvelu tarjoaa tutkijoille väylän yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja tiedeviestintätaitojensa kehittämiseen. 

Palvelun tarkoituksena on mahdollistaa virtuaaliset tutkijavierailut peruskouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset). Ennen vierailua opettaja kokoaa oppilaiden/opiskelijoiden keskuudesta etukäteiskysymyksiä tutkijalle, mikä helpottaa tutkijan valmistautumista ja kytkee vierailut paremmin kurssien sisältöihin ja varmistaa, että siinä lähdetään liikkeelle oppilaita/opiskelijoita askarruttavista kysymyksistä.