Teologisen tiedekunnan varadekaanit on valittu

Tutkimusvaradekaani on Uuden testamentin sekä varhaiskristillisen kulttuurin ja kirjallisuuden professori. Hän on toiminut Helsingin yliopistossa Uuden testamentin eksegetiikan professorina (2007–2008) sekä Itä-Suomen yliopistossa eksegetiikan professorina (2010–2011). Hänet nimitettiin Uuden testamentin eksegetiikan dosentiksi Helsingin yliopistoon vuonna 1999.

Luomasen tutkimustyö on suuntautunut pääasiassa Uuden testamentin ulkopuolisiin kirjoituksiin (juutalaiskristilliset evankeliumit, Tuomaan evankeliumi) sekä kirkkoisien varhaisia ”harhaoppeja” käsitteleviin teksteihin. Tuoreimmissa artikkeleissaan Luomanen käsittelee esimerkiksi sosiaalitieteellistä mallintamista raamatuntutkimuksessa, muistin merkitystä uskonnollisten traditioiden välittämisessä sekä varhaiskristillisyyden leviämistä kulttuurievoluution näkökulmasta.

− Tulevan kauden ensimmäisiä tehtäviä on keväällä 2018 toteutettava tutkimuksen arviointi. Tämä antaa hyvän mahdollisuuden käydä läpi tiedekuntamme tutkimusta ja miettiä yhteistyössä tutkijoiden kanssa, miten tutkimuksen edellytykset turvataan ja miten niitä voisi kehittää, Luomanen kertoo.

Luomasen mukaan on myös syytä arvioida tiedekunnan tutkimusvapaajärjestelmän toimivuutta. Lisäksi Luomanen haluaa käydä läpi, mitä mahdollisuuksia tiedekunnalla on liittää opiskelijat – varsinkin maisteriohjelmissa – vielä paremmin meneillään olevaan tutkimukseen.

Tutkimusvaradekaanina Luomanen aikoo rohkaista tutkijoita osallistumaan kansainvälisiin rahoitushakuihin.

− Esimerkiksi Horisontti-2020, ERC ja NordForsk-rahoitus sekä tieteenalakohtaiset yksittäiset kansainväliset rahoittajat on syytä käydä tarkalla kammalla läpi yhteistyössä tiedekuntamme potentiaalisten hakijoiden kanssa.

Opetusvaradekaani on toiminut uskontotieteen professorina loppuvuodesta 2009 lähtien. Hän aloitti yliopistolla uskontotieteen tuntiopettajana keväällä 1988.

Sakaranahon erikoisalat uskontotieteen tutkimuksessa sijoittuvat laadulliseen uskontososiologiaan. Hänen keskeisimpinä kiinnostuksen kohteinaan ovat viime vuosina olleet Länsi-Euroopan uskonnollinen ja kulttuurinen monimuotoisuus sekä erityisesti kysymykset muslimeista ja uskonnonvapaudesta.

Professori Sakaranaho on toiminut uskontotieteen oppiainevastaavana ja ollut pitkään mukana teologian tohtorikoulutuksessa. Hän on toiminut pitkään myös Suomen Uskontotieteellisen Seuran puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.

− Nyt kun tutkinnonuudistus on saatu käyntiin, päällimmäisenä kysymyksenä on, miten organisoida opetuksen suunnittelu ja toteutus niin, että se palvelee parhaiten tiedekuntaa, tieteenaloja ja ennen kaikkea opiskelijoita, Sakaranaho summaa tulevaa.

Hänen mukaansa lähivuodet tulevat osoittamaan, miten hyvin jaottelu tieteenalojen opetukseen ja teemakursseihin toimii sekä miten sisältöjä voidaan kehittää.

− Tähän liittyy kysymys siitä, kuinka opiskelijat saavat laadittua mahdollisimman mielekkään lukujärjestyksen ja mahtuvat tarvitsemilleen kursseille.

Selkeäksi kehittämisalueeksi Sakaranaho mainitsee digitaalisuuden hyödyntämisen opetuksessa ja opetuspalautteessa. Myös tulevaisuuden opiskelijavalinnat ja valintakokeiden järjestämiseen liittyvät kysymykset ovat pohdinnan kohteena – samoin kuin tohtorikoulutuksen sijoittuminen opetuksen ja tutkimuksen kenttään.

− Pienessä tiedekunnassa samat opettajat hoitavat sekä tutkinto- että tohtorikoulutusta. Yhteistyö tohtoriohjelman kanssa on tässä suhteessa erittäin tärkeää.

Yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen liittyvistä asioista vastaava varadekaani on globaalin kristinuskon ja uskontodialogin professori. Hän on tehnyt kansainvälisesti arvostettua ja uraauurtavaa työtä sukupuolen tutkimuksen ja latinalaisamerikkalaisen vapautuksen teologian parissa. Vuolalla on vahvat yhteistyöverkostot Yhdysvalloissa, Latinalaisessa Amerikassa ja Skandinaviassa.

Vuolan 2017 päättyneessä akatemiaprofessorin tutkimushankkeessa: Embodied Religion - Changing Meanings of Body and Gender in Contemporary Forms of Religious Identity in Finland on tutkittu ruumiillisuuden ja sukupuolen muuttuvia merkityksiä uskonnollisen identiteetin nykymuodoissa Suomessa. Lisäksi Vuola on tutkinut uskonnon ja sukupuolen roolia rauhan ja konfliktin tutkimuksessa.

Vuola johtaa teologisessa tiedekunnassa -tutkimusyksikköä.