Teologian ja uskonnontutkimuksen koulutusohjelmat tarjoavat syvempää ymmärrystä uskonnon merkityksestä maailmassa

Uskonto vaikuttaa historiaan, yhteiskuntaan, arvoihin ja globaalin maailman haasteisiin. Teologian ja uskonnontutkimuksen opiskelijoista tulee laaja-alaisia uskonnon ja katsomusten asiantuntijoita.

− Uskontoon liittyvää osaamista tarvitaan koko ajan yhteiskunnan eri alueilla, kuten järjestöissä, yrityksissä, tiedonvälityksen ja median palveluksessa sekä julkisessa hallinnossa, kertoo teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelman johtaja Heikki Pesonen.

− Vapaavalintaisten opintojen suuri osuus kanditutkinnossa antaa opiskelijalle mahdollisuuden rakentaa asiantuntemustaan joustavasti suhteessa työmarkkinoihin ja omiin kiinnostuksen kohteisiin. Suuntautua voi esimerkiksi seurakuntiin, uskonnollisten yhteisöjen parissa tehtävään työhön, pedagogisiin tehtäviin ja erilaisiin asiantuntijatöihin.

Koulutusohjelmissa painotetaankin tiiviitä yhteyksiä työelämään.

Opiskelija voi jatkaa kandiohjelmasta suoraan teologian ja uskonnontutkimuksen maisteriohjelmaan, mutta kandi antaa myös hyvän, monitieteisen pohjan muiden alojen opiskelulle.

Uskonnon merkityksen kasvaessa tarvitaan teologiosaajia

Teologiassa ja uskonnontutkimuksessa alkuun pääsee useita eri reittejä, ja tietoja voi syventää monipuolisesti. Mutta mitä uskonnon asiantuntijuus oikeastaan on?

− Arkiajattelussa uskontoon saatetaan liittää monenlaisia, usein tunnepohjalta nousevia näkemyksiä ja mielipiteitä. Teologian ja uskonnontutkimuksen opiskelija oppii ymmärtämään, miten nämä näkemykset syntyvät, ja miten uskontoon kohdistuva tutkimustieto eroaa muusta uskontoa koskevasta ajattelusta. Asiantuntijuus rakentuu tätä kautta, Pesonen kertoo.

Uskontojen vaikutus maailmassa ei ole vähenemässä.

− Uskonnon merkitys kansainvälisessä politiikassa on kasvanut, varsinkin Euroopan ulkopuolella. Myös länsimaissa uskonto on monin tavoin läsnä, kuten se on ollut kautta historian: esimerkiksi monikulttuuristumisessa, ilmastonmuutoksessa ja käsityksissä sukupuolesta ja seksuaalisuudesta.

Koh­ti pa­rem­paa maa­il­maa

Teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelma tarjoaa opiskelijalle valmiudet ihmisten kohtaamiseen ja katsomusten väliseen dialogiin sekä työhön hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen puolesta.

Koulutusohjelman opintojaksot on rakennettu tukemaan näiden tietojen ja taitojen hankkimista. Opiskella voi vaikkapa uskonnon suhdetta hyvään elämään ja arvoihin, globalisoitumiseen ja kaupungistumiseen, digitalisaatioon, ympäristökysymyksiin tai ruokaan.

− Lisäksi tutkinnot sisältävät poikkitieteellisiä kursseja. Niissä keskitytään tarkastelemaan uskontoon liittyviä ilmiöitä monipuolisesti eri tieteenalojen, esimerkiksi sukupuolentutkimuksen tai rituaalitutkimuksen näkökulmista, Heikki Pesonen kertoo.

Opetus perustuu teologisessa tiedekunnassa tehtävään korkeatasoiseen tutkimukseen. Tiedekunnan tutkimuskärkiä ovat muun muassa uskonnollinen vuorovaikutus Lähi-idässä ja kreikkalais-roomalaisessa maailmassa, uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutus nykyajassa sekä hyvinvointi, arvot ja kestävyys. Myös islamilaisen teologian tutkimus ja opetus on vakiintumassa kiinteäksi osaksi koulutusohjelmien toimintaa.

Teo­lo­gian opin­not auttavat ymmärtämään ihmisiä ja yhteiskuntaa

Opintonsa syksyllä 2021 aloittanut Riia Jurvanen hakeutui teologiseen tiedekuntaan, koska hän on kiinnostunut uskonnosta ja ihmisläheisestä työstä.

− Haluan ymmärtää sitä, miten eri uskontojen välillä voitaisiin ennemminkin rakentaa siltoja kuin polttaa niitä. Minua kiinnostavat erityisesti uskontodialogin ja uskontokasvatuksen teemat, sekä se, millä tavalla uskonto vaikuttaa yksilön ja yhteisön elämään arjessa ja juhlassa. Uskonnothan ovat läsnä kaikkialla: mediassa, katukuvassa, politiikassa ja kulttuurissa.

Jurvanen on löytänyt paljon uusia ystäviä ainejärjestötoiminnan kautta, ja opintoihin liittyvät kysymykset tai ongelmat ratkeavat aina henkilökunnan kanssa keskustelemalla.

− Teologisessa opiskellessa on harvoin tylsää! Varsinkin peruskurssien jälkeen opinnot ovat koko ajan mielenkiintoisempia. Mielestäni opinnot eivät ole muita yliopisto-opintoja vaativampia: lukiopohjalta teologiseen on hyvä ponnistaa.

Jurvanen tähtää ensisijaisesti papin töihin. Ainejärjestötoiminnan myötä hän on harkinnut työmahdollisuuksia myös erilaisissa järjestöissä. Hän suosittelee teologian ja uskonnontutkimuksen opiskelua uteliaille ihmisille, jotka ovat valmiita keskustelemaan ja kuuntelemaan muita.

− Teologisessa kohtaa päivittäin uusia näkökulmia ja paljon eri tavalla ajattelevia ihmisiä, ja sehän on vain rikkaus!